Oireiden kokeminen sisäympäristössä on tavallista, ja useimmiten oireet ovat lieviä ja ohimeneviä. Oireita voi olla silmissä, iholla, nenässä tai kurkussa. Lisäksi voi olla äänen käheytymistä, päänsärkyä, uupuneisuutta ja huonovointisuutta. Sisäilmaan liitettyjen oireiden taustalla on usein samanaikaisesti monia eri tekijöitä, niin rakennukseen kuin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tekijöihinkin liittyviä.
Rakennukseen liittyvistä tekijöistä esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto, ilman epäpuhtaudet, kuiva ilma ja korkea sisälämpötila voivat vaikuttaa viihtyvyyteen ja osaltaan olla aiheuttamassa oireilua.
Sairastumisen riski voi liittyä mm. sisäympäristön tupakansavuun sekä sisäilman pienhiukkasiin, jotka voivat aiheutua erilaisista toimista, kuten ruoanlaitosta, tai kulkeutua ulkoa sisätiloihin.
Laaja-alaisiin kosteusvaurioihin asuin- tai työskentelytiloissa voi liittyä lievästi kohonnut astmaan sairastumisen riski. Astmariskiä lisäävästä vaikutuksesta on näyttöä erityisesti lapsuuden astmassa, mutta aikuisastmassa näyttöä on vähemmän. Astman ja oireilun syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät, erityisesti perimä. Kosteusvaurioita voidaan pitää yhtenä riskitekijänä muiden joukossa.
Tieteellinen näyttö ei tue käsitystä, että kosteusvauriot aiheuttaisivat esimerkiksi nivelsairauksia, kilpirauhassairauksia tai syöpää.
Asbestille altistuminen lisää syöpään sairastumisen riskiä, minkä vuoksi tarvitaan suojaustoimenpiteitä silloin kun avataan asbestipitoisia rakenteita.
Radon voi lisätä riskiä sairastua syöpään erityisesti radonalueilla sekä asunnoissa että työpaikalla, mikäli radonin hallintatoimenpiteet eivät ole riittäviä.
Lue lisää: Sisäilma, terveys ja oireilu (Työterveyslaitos)
