Kun suuri yritys on jatkuvassa muutoksessa, työn tekeminenkin muuttuu. On uusia työtiloja, johtajia ja toiminnanohjausjärjestelmiä. Työntekijän aivot kohtaavat uudenlaisia tilanteita, joihin sopeutua.
Turvallisuuskriittisissä työtehtävissä haaste on toisenlainen: Työntekijän pitää olla jatkuvasti valppaana, vaikka työvuorot sujuisivat rauhallisesti. Vireystila on pystyttävä säilyttämään ympäri vuorokauden.
Kuinka aivot jaksavat tällaisessa työssä? Ja miten yksi yritys voi ottaa huomioon näin erilaiset tarpeet? Näihin molempiin haasteisiin tartuttiin energiayhtiö Nesteellä, kun se aloitti Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyön aivotyön parantamiseksi.
Tutkimukseen perustuvat faktat tarpeen
”Kun kyseessä on kehittämisorientoitunut yhtiö, muutos on jatkuvaa. Meillä Nesteellä on aina ollut johtamisessa ja tuotekehityksessä rohkeutta kokeilla uutta”, sanoo Nesteen henkilöstön kehittämisjohtaja Sanna Kauppi.
”Alun perin ideoimme tutkimuksellista hanketta siitä, miten näitä asioita voisi aivotyön osalta mallintaa. Samaan aikaan saimme tietää, että myös jalostamoissa oli herännyt kiinnostus valvomotyön kognitiivisen ergonomian selvittämiseen”, jatkaa Nesteen johtava työterveyslääkäri Anja Hallberg.
Kauppi kertoo, että pääkonttorissa Espoossa oli jo alettu pohtia, miten heidän uudistuneissa työtiloissaan pystyttäisiin säilyttämään työrauha ja tehokkuus tai miten niitä pystyttäisiin parantamaan.
”Tarvitsimme tutkimukseen perustuvia faktoja. Siksi kiinnostuimme kognitiivisesta ergonomiasta”, Kauppi summaa.
Ihmisen kyvyt asettavat reunaehdot
Hyvä kognitiivinen ergonomia tarkoittaa sujuvaa aivotyötä, jossa aivot eivät kuormitu liikaa. Aivotyön pitää olla ihmisen mittaista.
”Ihmisen tarkkaavaisuus sekä kyvyt muistaa ja ajatella asettavat reunaehdot työn ja tekniikan vuorovaikutukselle. Lähtökohtana meidän pitää tunnistaa, millaisia vaatimuksia aivoille työssä on ja mitkä ovat ne asiat, jotka aivoja kuormittavat”, kertoo psykologian tohtori ja Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski.
”Juuri tähän me Nesteellä törmäsimme. Digitalisaation myötä haemme tehokkuutta toimintaamme, mutta meidän pitää ymmärtää työn tekemisen kokonaisuutta ihmisten näkökulmasta”, Sanna Kauppi sanoo.
”Tietoa ja dataa on niin paljon, että henkilökohtainen kapasiteetti aivoissa ei riitä, vaan tarvitsemme digitaalista kapasiteettia avuksi. Miten selviämme tästä niin, että säilytämme työn hallinnan tunteen?” Anja Hallberg huokaa.
Johtajan into vie eteenpäin
Nesteellä oli tapahtunut paljon lyhyessä ajassa:
Parin vuoden aikana pääkonttorin tilat olivat muuttuneet kerros kerrokselta. Oli tullut uudet yhteistyöskentelytilat ja erikokoisia työskentelytiloja kokouksia ja projekteja varten. Oli otettu käyttöön uudet digitaaliset työkalut ja uudistettu intra. Samalla työn tekemisen tavat olivat muuttuneet.
”Taustalla oli koko toimintatilan ja -tavan muutos. Tarve aivotyön kartoittamiseen oli selkeä”, henkilöstön kehittämisjohtaja Sanna Kauppi muistelee.
Nesteellä ryhdyttiin tuumasta toimeen, ja yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa alettiin selvittää aivotyön tilaa. Ensimmäisenä vaiheena oli kartoittaa, mitkä asiat aivotyössä kuormittavat ja mitkä innostavat.
”Tämä kokonaisuus osui hyvään saumaan, sillä meillä oli osana isompaa johtajakoulutusta menossa luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvä kehityshanke. Kognitiivinen ergonomia oli luontevaa yhdistää siihen. Oli ilo huomata, että kun kyseisen organiaation johtaja oli itse viemässä asioita eteenpäin, ne etenivät nopeasti”, Kauppi sanoo.
Työterveyshuolto sai tärkeää tietoa
Aivotyön lähtötilanne kartoitettiin aivotyökyselyllä Nesteen pääkonttorissa Espoossa sekä jalostamoilla Porvoossa ja Hollannissa.
”Saimme palautetta, että kerrankin oli kysely, jossa oli järkevät ja relevantit kysymykset, jotka koskettivat juuri omaa työtä ja tilannetta”, johtava työterveyslääkäri Anja Hallberg sanoo.
Hallberg kertoo, että työterveyshuolto sai todella arvokasta tietoa aivotyökyselyn avulla. Se paljasti haasteita ja työssä kuormittavia asioita.
”Tämän aivotyökyselyn hyvä puoli oli se, että selvisi myös, mitä asioita tapahtuu usein ja mikä on energisoivaa. Pystyimme tulosten perusteella kehittämään työterveyden toimintaa oikeisiin osa-alueisiin.”
Rohkeutta pelisääntöjen noudattamiseen
Nesteellä on tehty Consider colleague -ohjeet siihen, miten yhteisissä tiloissa työskennellään. Jokaiselle tilalle on annettu omat käyttötarkoituksensa ja kyseisiä tiloja koskevat käytöskoodinsa.
Nyt tarkoituksena on juurruttaa keskeytyksiin ja häiriöihin liittyvät käytössäännöt arkeen yhtä tiiviisti kuin Nesteen turvallisuuteen liittyvät pelisäännöt jo ovat juurtuneet.
”Jos kuka tahansa näkee meillä jotain, mikä ei ole turvallista, hänen kuuluu keskeyttää työ. Esimerkiksi jos näkisin vaikka ikkunanpesijän ilman turvavaljaita, puuttuisin asiaan välittömästi”, Sanna Kauppi kertoo.
”Samalla lailla haluamme nyt rohkaista jokaista työtiloihin liittyviin yhteisiin pelisääntöihin.”
Pienillä teoilla on suuri vaikutus
Loppujen lopuksi aivoja kuormittavat melko pienet asiat ja vastaavasti pienillä korjausliikkeillä voi olla suuri vaikutus.
”Aivotyössä kuormittavat asiat osoittautuivat yllättävän konkreettisiksi: mistä esimerkiksi löytyvät oikea tieto ja ajantasaiset ohjeet? Päätuloksena meillä tosiaan oli, että eniten kuormittavat ristiriitaiset ohjeet, melu ja häly sekä multitasking eli useiden tehtävien hoitaminen yhtä aikaa”, Anja Hallberg sanoo.
Työterveyslaitoksen Virpi Kalakoski muistuttaa, että näihin asioihin voi puuttua yksinkertaisillakin keinoilla, jotka liittyvät työskentelytapoihin ja johtamisen käytäntöihin.
Tauot auttavat palautumaan
Virpi Kalakoski kertoo, että jos kuormitus aivotyössä on jatkuvaa, palautuminen nousee tärkeäksi kehittämiskohteeksi.
”Palautumisen hetkiä voi olla myös työpäivän sisällä. Kun ajatustyö jumittaa, pieni tauko auttaa näkemään asian uudessa valossa ja saa työn taas sujumaan.”
”Meillä Nesteellä palautuminen on nyt nostettu tärkeäksi teemaksi”, Anja Hallberg huomauttaa.
Nesteen kaltaisessa isossa talossa aivotyön parantamiseksi tehtävä työ ei ole koskaan valmis. Aivotyökysely halutaan tehdä tiiviimmässä muodossa uudelleen.
”Otimme palautumiseen ja kuormittumiseen liittyviä kysymyksiä mukaan meidän kvartaaleittain tehtävään sisäiseen kyselyymme, jolla voimme mitata työyhteisön pulssia”, Hallberg sanoo.
Aiheesta lisää:
Kommentointi
Hienoja havaintoja. Erityisesti mieltä lämmitti esimerkki ikkunanpesijästä ilman valjaita ja asiaan puuttumisesta. Miksi tosiaan emme aloilla, joissa fyysiset riskit eivät ole ensisijaiset, puuttuisi aivojen yli- tai väärinkuormittamiseen. Ilman syvällistä asiantuntemusta arvelen, että emme vielä kai tiedä ihmiskuntana riittävästi miten aivojen ylikierrokset, korkea stressitaso yms korreloivat aivosairauksien kanssa. Ennaltaehkäisy, (ajattelu)kaluston huolto ja todellakin - palautuminen, niille täytyy suoda ja ehkä ottaakin tilaa.