Vuorotyö lisää työtapaturmien riskiä. Työterveyslaitos on tutkinut työaikojen ja tapaturmien yhteyksiä sosiaali- ja terveysalalla kahdessa isossa tutkimuksessa. Tutkijat kävivät läpi kaikkiaan yli 19 000 henkilön työtapaturmat ja niiden sattumispäivien työaikatiedot.
Tähän tutkimustietoon perustuu Työtapaturmien riskilaskuri. Vuorosuunnittelijoiden ja esihenkilöiden käyttöön tehty laskuri auttaa arvioimaan, liittyykö vuorolistaan tapaturmariskejä. Työtapaturmien riskilaskuri sopii osaksi työpaikan riskinarviointia.
Pyysimme Työterveyslaitoksen tutkimusprofessoria Mikko Härmää vastaamaan seitsemään kysymykseen työtapaturmista, vuorosuunnittelusta ja uudesta laskurista:
1. Millaisissa työvuoroissa tapaturmia sattuu eniten?
Työtapaturmia sattuu eniten pitkissä työvuoroissa ja myöhään alkavissa vuoroissa. Sote-alalla yllätti se, että iltavuoroissa tapaturmia sattuu enemmän kuin yövuoroissa. Tapaturmariski kasvaa myös, jos yövuoron jälkeinen palautumisaika on liian lyhyt.
2. Millaiset työtapaturmat ovat tyypillisiä sote-alalla?
Sairaaloissa työtapaturmat liittyvät usein kiireeseen ja väsymykseen. Kaatumiset, liukastumiset ja venähdykset ovat tyypillisiä. Myös neulanpisto- ja viiltotapaturmia sattuu paljon.
3. Miksi kehititte laskurin tapaturmariskien arviointiin?
Olemme aiemmin tehneet Työaikojen arvioinnin liikennevalomallin, jonka avulla kannattaa arvioida työaikojen yleistä kuormittavuutta jokaisessa vuorolistassa. Liikennevalomallin käyttö vähentää vuorotyön terveyshaittoja ja parantaa myös työturvallisuutta.
Työtapaturmien riskilaskuri jaksotyöhön on työkalu, jota on hyvä käyttää esimerkiksi vuosittaisen riskinarvioinnin yhteydessä. Tarkoitus ei ole, että tapaturmariskiä mietitään erikseen jokaisen vuorolistan suunnitteluvaiheessa.
Riskilaskurin käyttö opettaa suunnittelemaan työvuorot entistä turvallisemmin.
4. Miten Työtapaturmien riskilaskuria käytetään?
Työkalulla on oma sivu Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa. Siellä on tarkat ohjeet. Pääperiaate on, että vuorosuunnittelija menee verkkosivulle, lataa ohjelmaan omat vuorolistansa ja saa saman tien tulokset.
Tuloksia voi tarkastella esimerkiksi sen mukaan, millä työntekijäryhmällä tai keillä työntekijöillä on muita suurempi tapaturmariski.
Tulokset kertovat myös, millaiset vuoroyhdistelmät omassa vuorolistassa lisäävät riskiä ja onko oman yksikön työturvallisuus parempi vai huonompi kuin Työterveyslaitoksen vertailuaineistossa. Vertailuaineisto perustuu yli puoleen miljoonaan sote-alan työvuoroon.
5. Sopiiko riskilaskuri vain sote-alan työpaikoille?
Työtapaturmien riskilaskurista on eniten apua jaksotyötä tekeville. Jaksotyölle on tyypillistä, että työajat suunnitellaan 3–4 viikon jaksoissa. Työajat ovat usein epäsäännöllisiä.
Esimerkiksi teollisuudessa työaikamallit ovat monesti säännöllisiä, joten tällaiselle laskurille ei välttämättä ole tarvetta.
Uusi riskilaskuri on laadittu sote-alalta saadun aineiston perusteella. Siksi työkalu sopii parhaiten juuri sille alalle.
6. Mikä työajoissa on tärkeintä työturvallisuuden kannalta?
Tärkeintä on hyvä palautuminen. Kun työvuorojen aikana ja niiden välillä pystyy palautumaan kunnolla, työtapaturmat vähenevät.
7. Millaista on hyvä vuorosuunnittelu sote-alalla?
Vuorosuunnittelun päätehtävä on huolehtia, että töissä on riittävästi henkilöstöä ja osaamista. Kun työajat tukevat terveyttä ja hyvinvointia, puhutaan ergonomisesta vuorosuunnittelusta.
Hyvään suunnitteluun kuuluu se, että työntekijät voivat vaikuttaa työaikoihinsa. Aina he eivät kuitenkaan ole kovin kiinnostuneita työvuorojensa terveellisyydestä.
Vuorotoiveita pitää kuunnella, mutta terveys ja työturvallisuus eivät saa kohtuuttomasti vaarantua.
Aiheesta lisää:
Työaikojen arvioinnin liikennevalomalli
Ergonomisen vuorosuunnittelun ja koronapandemian vaikutukset työaikoihin ja terveyteen sote-alalla (tutkimushankkeen esittely)
Yhdeksän kysymystä yötyöstä ja terveydestä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Uni on korvaamatonta – varsinkin aivojen palautumiselle (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi