Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti sai viestin lukijalta, joka kaipaa kohtaamisia työpaikan kahvihuoneessa:
”Muistelen kaiholla aikoja, jolloin toimistolla kaikki aloittivat päivänsä kahvihuoneessa. Tauoillakin sieltä löytyi puhekaveri. Se oli ennen koronaa. Onko muillakin ikävä keskusteluja kahvihuoneessa? Ovatko ne iäksi mennyttä? Miten sitä kulttuuria voisi elvyttää?”
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija, psykologi Liisa Puskala vastaa, että muillakin on ikävä. Ja kyllä – kohtaamiset kahvihuoneessa ovat mennyttä. Ainakin entisenlaiset, päivittäiset kohtaamiset.
Puskalan alaa ovat digitalisaatio, johtaminen ja koulutus. Hän puhuu työpaikoilla esimerkiksi siitä, mitä yhteisöllisyys tarkoittaa hybridityössä.
”Tunnistan hyvin lukijan kuvaileman kahvihuonenostalgian. Minulta kysytään usein, miten työpaikalla voidaan olla yhteisöllisiä, kun ihmiset eivät enää tapaa toisiaan kahvihuoneessa. Se on erinomainen kysymys.”
Vapauden hinta: tyhjä kahvihuone
Kahvihuonenostalgiaan kuuluu sen haikailu, kuinka helppoa työkavereiden tapaaminen oli. Kohtaamisia ei tarvinnut organisoida eikä aikatauluttaa. Ihmisiin vain törmäsi.
Nyt monella työpaikalla voi valita vapaasti, tekeekö etätyötä vai meneekö toimistolle. Vaikka itse menisi, kahvihuoneessa ei välttämättä ole sitä muistojen ihanaa, isoa porukkaa. Siellä ei ehkä ole ketään.
”Ihmiset pitävät vapaudestaan valita, missä paikassa he työskentelevät. Sen vapauden hinta on, että kahvihuone voi olla tyhjä. Tässä on vähän sitä, että samaan aikaan haluaisimme sekä syödä että säästää kahvipullan”, Liisa Puskala vertaa.
Hänen neuvonsa kahvihuoneen kaipuuseen on tämä: Myönnä itsellesi, että tunnet ikävää. Jätä hellät jäähyväiset muistoille. Käännä sitten katse tulevaan. Mieti, mitä uusia mahdollisuuksia hybridityö tarjoaa yhteisöllisyydelle.
Ota ilo irti toimistopäivistä
Jos työpaikalla on sovittu viikonpäivästä, jolloin kaikki tulevat toimistolle, siitä kannattaa ottaa hyöty irti. Yhteistyötä vaativia töitä voi ajoittaa toimistopäiviin, mahdollisuuksien mukaan. Se vaatii ennakointia ja suunnittelua.
Liisa Puskala suosittelee myös "työleiripäiviä”. Jokainen uppoutuu omiin töihinsä, mutta lounas- ja kahvitauot vietetään yhdessä. Paikka voi olla coworking-tila tai oma toimisto.
Kun toimistolle sitten mennään, siellä tervehditään, jutellaan työn lomassa ja tehdään ihan asioikseen tuttavuutta uusien ihmisten kanssa. Näin toimistolta voi löytää kahvihuoneen lämpöä vähän uudella tavalla.
Digitaalisessa työympäristössä voi olla taukotila
Liisa Puskalan mielestä digitaaliseen työympäristöön pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin fyysiseen työympäristöön. Meidän pitäisi tervehtiä toisiamme niin kuin toimiston käytävillä ja vaihtaa kuulumisia niin kuin kahvihuoneessa.
”Kahvihuoneen keskusteluissa syntyi rikkaita mielikuvia kollegoista. Tiedettiin, kenen anopilla on vaikeaa ja kuka pitää sienestämisestä. Teamsissakin voi jakaa kuvan hienosta sienisaaliista.”
Virtuaaliympäristössä tarvitaan eri kanavat erilaisiin kohtaamisiin. Kissavideoita ei kannata jakaa samassa paikassa, missä puhutaan työasiaa. Käyttäydytäänhän kokoushuoneessakin eri tavalla kuin taukotilassa.
”Vapaamuotoisia Teams-kanavia voivat olla vaikka pulinakanava, kysy mitä vaan -kanava tai haen kahvittelukaveria -kanava.”
Korona-aikana työyhteisöissä järjestettiin virtuaalisia kahvihetkiä. Moni koki ne aika vaivaannuttaviksi. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että kokeillaan erilaisia tapoja kohdata.
Kohtaamisiin tarvitaan aikaa ja lupa
Yhteisöllisyyden kaipuu aletaan tunnistaa työpaikoilla. Yhteisöllisyys ei välttämättä synny itsestään, vaan kohtaamisiin tarvitaan aikaa ja lupa.
”Jos työpaikalla on ihan ok buukata kokous kollegan lounaan päälle, jyrätään yksi mahdollisuus luoda yhteisöllisyyttä”, Liisa Puskala huomauttaa.
Hänestä kiinnostavin kysymys on se, miten me haluamme ylläpitää hajautuneen työyhteisön kulttuuria. Mistä se muodostuu ja kuka sitä johtaa?
Puskala uskoo, että voimme olla toisillemme inhimillisiä myös verkossa. Se kulttuuri on vielä nuorta, mutta jokainen voi olla aktiivinen:
”Lähetä työkaverille viestiä. Ehdota, että juotte huomenna vartin juorukahvit. Pitkäaikaisten työkavereiden kanssa on jo olemassa side, mutta sitäkin on hyvä vahvistaa. Yhteydenpidon tiheydellä on väliä.”
Aiheesta lisää:
Sujuvoita työyhteisön hybridiarkea -tilauskoulutus
Hyvä työkaveruus on voimavara, ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Epäselvä Teams-viestittely kuluttaa työaikaa ja hermoja – miten parantaa viestintää? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Teams-kokousten seitsemän tyypillistä ongelmaa ja ratkaisut niihin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi