Kultainen hetki ja mustekalat.
Muun muassa tällaisia termejä on ilmestynyt Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan sanavarastoon muutaman viime vuoden aikana. Viime vuodet Työterveyslaitoksellakin on nimittäin tehty hybriditöitä.
”Se on tuonut mukanaan uusia toimintatapoja ja uusia käsitteitä – mutta nyt ollaan vasta matkan alussa”, Koivula sanoo ja muistuttaa, että koko hybridityön käsitettä ei tunnettu ennen vuotta 2019.
”Hybridityö on hyvin uusi ilmiö. Lähityöstä meillä on vuosisatojen osaamiskertymä, hybridityöstä vain muutama vuosi.”
Tämä näkyy tietysti myös tutkimuksessa, jota ei hybridityöstä vielä kovin paljoa ole valmiina.
”Nyt alaa tutkitaan paljon ja ensimmäisiä tuloksiakin alkaa olemaan”, Koivula sanoo ja nostaa esiin Työterveyslaitoksen julkaiseman Hybridityömalli menestystekijänä -oppaan, joka perustuu Miksi tulla toimistolle? -tutkimusprojektin tuloksiin.
”Suosittelen sitä kaikille; ei ohjekirjana vaan oppaana, joka herättää ajattelemaan ja soveltamaan asioita omaan työelämään”, Koivula sanoo.
”Jos johto ei ole päivittänyt käytäntöjään, pielessä ollaan”
Antti Koivulan mukaan etä- ja hybridityö pitää ottaa paremmin haltuun. Tämä tarkoittaa analysointia, keskustelua ja tietoisia päätöksiä.
”Nykyiseen tilanteeseen on useissa organisaatioissa vain ajauduttu viimeisten vuosien aikana, koronapandemian aikana ja sen seurauksena. Siirtymän hybridityöhön pitäisi olla koko organisaation prosessi.”
Suomessa työelämä on yhteisöllistä, joten työntekijät kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan keskusteluihin ja päätöksentekoon, sanoo Koivula.
”Tämä tekee toki asiasta johdolle vaikeampaa. Ei voi vain käskeä, vaan täytyy keskustella ja perustella.”
Johtajia ja esihenkilöitä Koivula muistuttaa tarkastelemaan myös omaa toimintaansa kriittisesti.
”Etä- ja hybridityössä johtaminen on hyvin erilaista kuin perinteisessä lähityössä. Jos organisaatiossa on siirrytty hybridityöhön, mutta johto ei ole päivittänyt käytäntöjään, niin pielessä ollaan.”
Hybridityön vaikutuksista ei todellisuudessa vielä tiedetä
Yleinen mielikuva on tällä hetkellä se, että työntekijät haluavat tehdä etätöitä – tai ainakin päättää, milloin mistäkin töitä tekevät. Työnantajat taas haluavat väkeä takaisin työpaikoille säännöllisemmin ja keskitetymmin.
Koivulan mielestä tämä johtuu ainakin osittain siitä, että näkökulma on kääntymässä yksilöstä yhteisöön.
Alkuun esillä on ollut erityisesti hybridi- ja etätyön edut yksilölle, kuten työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, työmatkoihin kuluvan ajan ja rahan säästyminen sekä parempi mahdollisuus keskittyä. Nyt on alettu puhumaan myös yhteisön ja organisaation näkökulmasta.
”Innovatiivisuus kärsii, yhteisöllisyys heikkenee, hiljainen tieto ei siirry...”, Koivula luettelee ja muistuttaa jälleen, ettei etätyön vaikutuksista todellakaan vielä juuri tiedetä.
”Moni kokee olevansa tuottavampi etänä, mutta onko se isossa kuvassa näin? Voi olla, että perusasioiden tekeminen on tehokkaampaa, mutta miten käy yksilön ja organisaation kehityksen? Noustaanko seuraavalle tasolle?”, Koivula sanoo.
Mitään tiukkaa sääntelyä esimerkiksi lainsäädännön tai työehtosopimusten kautta Koivula ei kannata, vaan korostaa nimenomaan organisaatio- ja jopa tiimikohtaista pohdintaa.
Ihan yksinkertaista tämä ei tietenkään ole. Voi nimittäin olla, että samaa työtä tekevistäkin toisille joustava hybridityö sopii, toisille ei.
”Etätyö vaatii muun muassa itseohjautuvuutta ja osaamista. Esimerkiksi nuoremmat tai kokemattomammat työntekijät voivat jäädä ilman tarvittavaa tukea ja ohjausta”, Koivula muistuttaa.
Työterveyslaitoksella hybridityöhön siirryttiin nelikenttäanalyysin kautta
Onko suutarin lapsilla kenkiä? Miten Työterveyslaitoksella on päädytty nykyiseen hybridityön malliin?
Koivulan mukaan tämä on ollut tietoinen prosessi, jossa analysoitiin organisaation työntekijöitä nelikentässä sen mukaan, onko välttämätöntä tehdä lähityötä vai ei ja tehdäänkö töitä pääsääntöisesti yksin vai yhdessä.
Tämän pohjalta saatiin kolme ryhmää: 1) korostetusti lähityötä tekevät, 2) melko itsenäistä ja virtuaalista työtä tekevät sekä 3) mustekalat, joiden lonkerot ulottuvat sinne tänne ja työ sisältää paljon reissaamista sekä erilaisia tapaamisia.
”Analyysin jälkeen tiimit saivat itse pohtia ja luoda sopivia toimintatapojaan.”
Eikä tämä prosessi tietenkään ole valmis, vaan jatkuvaa seurantaa tarvitaan.
”On tärkeää mitata vaikutuksia useilla eri mittareilla. Joskus voi olla vaikkapa niin, että etätyö nostaa henkilöstötyytyväisyyttä mutta laskee asiakastyytyväisyyttä”, Koivula huomauttaa.
Koivula itse kuuluu tietysti tämän jutun alussakin mainittuihin mustekaloihin. Mutta mikä on niin ikään jutun alussa mainittu kultainen hetki?
Se on Antti Koivulan mukaan äärettömän tärkeä hetki nykyisessä kiireisessä hybridityöelämässä. Se on se hetki, kun kaikki ovat paikalla samassa huoneessa.
”Niitä hetkiä ei saa haaskata. Ne hetket vahvistavat tiimiä ja emotionaalista sidettä. Näiden hetkien arvo on tärkeä nähdä ja käyttää ne hyödyksi.”
Keinoja hybridityöhön liittyvien jännitteiden purkamiseen
- Kävelykokoukset
Kävelykokous yhdistää yksilön työhyvinvoinnin sekä organisaation tiedon jakamisen. Kävelykokouksessa työntekijät lähtevät kävelylle kukin tahollaan, liittyvät kokoukseen kuulokkeiden avulla ja käsittelevät yhdessä jotain työhön liittyvää asiaa. - Säännölliset lähityöpalaverit
Työpaikalla pidettäviin palavereihin voi yhdistää yhteisöllisiä elementtejä, kuten ruokatarjoilua tai sosiaalisia toimintoja. Tiimit voivat erikseen sopia, mitkä palaverit pidetään toimistolla, jotta tiedetään, että toimistolla tapaa työkavereita. - Virtuaaliset yhteisöt
Työyhteisössä sovitaan jokin sähköinen kanava, jolla käydään työhön liittyvät keskustelut. Lisäksi voidaan sopia kanava, jolla vaihdetaan kuulumisia ja ajatuksia kevyemmistä asioista. Voidaan myös sopia virtuaalisia kahvitaukoja. - Hybridinä yhdessä työskentely
Tiimin jäsenet voivat pitää auki videoyhteyttä, vaikka työskentelisivät eri paikoista. Välillä voidaan työskennellä hiljaa, välillä taas keskustella – ihan kuten lähityössä. - Työyhteisön työretriitit
Koko työyhteisö voi työskennellä yhdessä muuallakin kuin työnantajan tiloissa. Etäkohde voi olla vaikkapa joku luonnonläheinen tai muuten inspiroiva ja virkistävä ympäristö.
Lähde: Hybridityömalli menestystekijänä -opas.
Aiheesta lisää:
Lataa täältä Hybridityömalli menestystekijänä -opas
Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ | Työterveyslaitos
Riikka Lamminen
Kommentointi