Koronapandemian aikana pääsi leviämään sellainen käsitys, ettei maskeista olisi mitään hyötyä. Se harhaluulo pitää saada oikaistua ennen seuraavaa pandemiaa”, sanoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.
Mäkelä kollegoineen kävi läpi 158 tutkimusartikkelia, joissa tarkasteltiin maskien tehokkuutta hengitysteitse tarttuvien tautien torjunnassa. Tutkimukset oli tehty eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa, Euroopassa, Australiassa sekä ja Kaukoidässä.
Kirjallisuuskatsaus on osa Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions (E3) -hanketta, jossa on kehitetty keinoja ilman kautta välittyvien epidemioiden ja pandemioiden hallitsemiseen.
Pyysimme Mäkelää vastaamaan kahdeksaan kysymykseen siitä, mitä kirjallisuuskatsauksen perusteella tiedetään erilaisten maskien ja hengityksensuojainten tehokkuudesta:
1. Vähensikö maskien käyttö tartuntoja?
Kyllä, maskien käyttö vähensi tartuntoja. Tätä käsiteltiin laajan tutkimuskatsauksemme 53 tutkimusartikkelissa. Niistä 39:ssä todettiin, että maskien käyttö ehkäisi taudinaiheuttajien leviämistä. Erityisen tehokkaita maskit olivat, kun kyseessä oli uusi hengitystieinfektioita aiheuttava virus, jolle ihmisillä ei ollut vasta-aineita.
Edes kangasmaskit eivät olleet tehottomia, mutta kirurgiset maskit eli suu-nenäsuojukset antoivat kangasmaskeja paremman suojan. Kaikkein tehokkaimmin käyttäjäänsä suojasivat hengityksensuojaimet eli FFP2- ja FFP3-luokan suojaimet.
2. Milloin kirurgisista maskeista oli eniten hyötyä?
Kirurgiset maskit olivat tehokkaimmillaan, kun ne olivat sairastuneen kasvoilla. Se vähensi ympäristöön pääseviä taudinaiheuttajia ja pienensi tartuntariskiä.
Kun ihminen yskii, hengittää tai puhuu, hänen suustaan lähtee alas kaaressa putoavia pisaroita sekä pisaroita, jotka pystyvät leijumaan ilmassa ainakin jonkin verran. Ilmassa pienien pisaroiden neste haihtuu nopeasti ja pisarat hajoavat vielä pienemmiksi hiukkasiksi, joita kutsutaan aerosoleiksi. Aerosolit voivat leijua ilmassa pitkään ja päästä ilmasta toisen ihmisen hengitysteihin. Covid-19 aiheuttavan viruksen on todettu pysyvän ilmassa tartuttavana jopa kolme tuntia.
Kun tartunnan saanut käyttää maskia, osa pisaroista jää siihen kiinni. Tällöin ympäristössä olevien muiden ihmisten tartuntariski pienenee. Loput pisaroista menettävät nopeuttaan ja muuttavat suuntaansa, mikä pienentää erityisesti tartunnan saaneen edessä olevan ihmisen tartuntariskiä.
3. Mistä FFP2- ja FFP3-luokan suojainten ylivertaisuus johtui?
Nämä hengityksensuojaimet ovat tehokkaita siksi, että niillä on suurempi hiukkasten suodatustehokkuus kuin muilla maskeilla ja ne on muotoiltu siten, että ne vuotaisivat reunoiltaan mahdollisimman vähän.
FFP2- ja FFP3-luokan suojaimet suodattavat hiukkasten lisäksi myös nesteaerosolit ja pisarat. Ne suodattavat myös hyvin pieniä halkaisijaltaan alle 100 nanometrin kokoisia hiukkasia.
Hyvin kasvoilla istuvalta FFP2-suojaimelta voidaan odottaa, että se vähentää käyttäjänsä hengitysilman hiukkasten määrän ainakin kymmenesosaan. Vastaavasti FFP3-suojaimen käyttö voi vähentää hengitysilmasta hiukkasia ainakin 20-kertaisesti.
Ennen suojainten myynnin aloittamista, hengityksensuojaimet testataan ja tyyppitarkastetaan. Lisäksi niiden valmistuksen vaatimuksenmukaisuutta valvotaan jatkuvasti.
4. Mikä merkitys oli maskien ja hengityksensuojainten istuvuudella?
Jotta maski tai hengityksensuojain olisi tehokas, se pitää asettaa kasvoille mahdollisimman tiiviisti.
Kirurginen maski pitää asettaa kasvoille niin, että maskin reunoilla olisi mahdollisimman vähän aukkokohtia
Kuitenkin etenkin hengityksensuojaimen on tärkeää istua kasvoille tiiviisti, jotta siitä saataisiin esiin sen suuri suodatustehokkuus. Haitallisia hiukkasia sisältävä ilma kulkee suojaimen ohi reunoilta, jos suojain vuotaa ja siksi on oleellista varmistaa, ettei suojain vuoda.
Huonostikin istuva hengityksensuojain on kuitenkin tehokkaampi kuin kirurginen maski. Suojaimen tiiviyttä vähentää se, että käyttäjällä on parta. Haittaa on jo muutaman päivän sängestä.
5. Miten hengityksensuojainten tiiviyttä voi testata?
Katsauksessa kävi ilmi, että käyttäjän on aika vaikea tarkastaa omalla hengityksellään, istuuko suojain tiiviisti. Ainoaksi riittävän luotettavaksi keinoksi osoittautuivat työpaikalla tehdyt tiiviystestaukset.
Tiiviystestaus voi olla makutesti, jossa FFP-suojaimen käyttäjän päähän puetaan huppu, jonka sisään ruiskutetaan esimerkiksi sokerin korvikkeena käytettyä makeaa ainetta. Ensin varmistetaan makukynnysmittauksella ilman suojainta, että millä ruiskutusmäärällä käyttäjä maistaa aineen, ja sitten testi tehdään suojain yllä vahvemmalla liuoksella. Jos käyttäjä maistaa aineen suojain yllään, suojain vuotaa ja tulee etsiä kasvoille paremmin istuva suojainmalli.
Toinen tapa on mitata tiiviystestauslaitteella, kuinka paljon suojaimen sisään pääsee hiukkasia, kun suojain on käyttäjän yllä. Hiukkasmittauksilla saadaan esiin tiiviyskerroin, joka kertoo, kuinka hyvin suojain istuu käyttäjän yllä. Työpaikolla tehdään molempia testejä, mutta suojainten käyttöön nähden aivan liian vähän. Erään katsauksen mukaan tiiviystestaukset osoittavat, että työntekijöiden suojanaamarit vuotavat 10–60 prosentilla käyttäjistä.
6. Antoiko kasvojen edessä oleva visiiri suojaa käyttäjälleen?
Meidän tutkimuksemme keskittyi maskeihin, mutta tutkimusartikkeleissa oli tietoa myös visiireistä. Läpinäkyviä visiirejä näkyi esimerkiksi asiakaspalvelijoilla koronapandemian aikana.
Visiiri suojaa suorilta roiskeilta, joten lähietäisyydellä ne pysäyttävät pisaroiden lennon. Visiiri ei kuitenkaan suojaa ilmassa leijuvilta aerosoleilta, koska ne leviävät epätasaisesti ilmavirtojen mukana. Visiiriä kannattaakin käyttää kirurgisen maskin tai hengityksensuojaimen ohella, kuten sairaanhoidossa ja covid-19-näytteenotossa tehtiinkin pandemia-aikana.
7. Oliko maskien käyttövelvoitteista hyötyä?
Maskien käyttövelvoitteella pystyttiin vähentämään tautien leviämistä – yhdessä muiden keinojen kanssa. Niitä olivat muun muassa kotiin jääminen sairaana, turvavälien pitäminen toisiin ihmisiin, etätyö ja hyvä käsihygienia.
Käyttövelvoite on sitä tehokkaampi, mitä suurempi auktoriteetti sen määrääjällä on. Tämä kannattaisi tiedostaa tulevaisuuden pandemioissa covid-19-oppina.
Käyttövelvoitteen hyöty vaihtelee myös sen mukaan, missä vaiheessa epidemiaa tai pandemiaa eletään. Eniten hyötyä käyttövelvoitteesta on silloin, kun tartunnat ovat huipussaan.
Tartuntahuipun jälkeen osalla väestöstä alkaa olla jo immuniteettia tautia vastaan. Siinä vaiheessa käyttövelvoite ei enää vähennä tartuntoja yhtä tehokkaasti. Velvoitteiden pidempi kesto voi olla tärkeää haavoittuvien ihmisryhmien suojelemiseksi.
Käyttövelvoitteen oikealla ajoituksella on siis merkitystä. Erään tutkimuksen mukaan maskien käyttövelvoitteilla pystyttiin vähentämään tartuntoja peräti 47 prosenttia.
8. Mitkä ovat koronapandemian tärkeimmät opit työpaikoille seuraavan pandemian varalle?
Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijöiltä suojainten tai kirurgisten maskien käyttöä, jos työpaikan riskinarviointi osoittaa suojauksen tarpeen.
Työpaikoilla tarvitaan vähintään kirurgisia maskeja, koska ne antavat kollektiivista suojaa pandemian aikana. Kun mahdollisimman moni käyttää maskia, taudinaiheuttajien määrä työympäristössä saadaan pidettyä pienempänä. Maskit eivät ole hengityksensuojaimia, joten työpaikka ei voi suojata maskeilla yksittäisiä työntekijöitään.
Työpaikat tuskin pystyvät varastoimaan riittävästi maskeja. Ne myös vanhenevat pitkään varastoitaessa. Seuraavan pandemian koittaessa yhteiskunnalla pitäisi olla valmius siihen, että kirurgisia maskeja tai hengityksensuojaimia pystytään valmistamaan nopeasti suuriakin määriä.
Jos pandemia on erittäin vakava, tarvittaisiin venttiilittömien FFP-suojainten tuotantoa. Ne ovat erityisen tärkeitä aloilla, joissa työskennellään ihmisten kanssa.
Aiheesta lisää:
- Kirjallisuuskatsaus: Effectiveness of masks and respirators against respiratory infections (englanniksi, abstrakti myös suomeksi) www.julkari.fi
- Työterveyslaitoksen uutinen 31.10.2024: Tutkimus vahvistaa: Kasvomaski on tehokas tapa ehkäistä tartuntatautien leviämistä
- Blogi 7.11.2024, Erja Mäkelä: Maskit suojaavat sittenkin
- Hankkeen loppuraportti: E3 Pandemic Response: Final Report
- Hankkeen verkkosivut (ttl.fi)
- Hankkeen rahoitti Business Finland.
Kommentointi