Hybridityö on tullut suomalaiseen työelämään jäädäkseen. Nyt työpaikoilla haetaan tasapainoa etä- ja lähityön välille ja pohditaan, millainen hybridityön malli sopii juuri omaan organisaatioon ja työyhteisöön.
Työterveyslaitoksen Miksi tulla toimistolle? -tutkimuksessa tuotetaan tietoa hybridityön hyvistä käytännöistä, mahdollisuuksista, mahdollisista riskeistä ja keinoista torjua niitä. Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa kyselyaineistoa ja työpaikoilla tehtyjä haastatteluja.
Pyysimme kolmea hankkeen tutkijaa nostamaan esiin yhden näkökulman siihen, mikä saa lähtemään toimistolle ja miksi siellä kannattaa käydä:
1. Työyhteisö on tärkeä sosiaalinen yhteisö
Marja Känsälä, erikoistutkija: Helposti kärjistetään, että lähityö on yhteisöllistä ja etätyötä tehdään yksilön omien tarpeiden vuoksi. Asia ei ole noin suoraviivainen. Harva lähtee toimistolle pelkästään tukemaan yhteisöllisyyttä.
On totta, että suurin syy mennä toimistolle ovat muut ihmiset. Varsinkin uudet työkaverit tai uudet asiakkaat motivoivat kasvokkaisiin tapaamisiin. Sen jälkeen yhteistyö sujuu paremmin etänäkin.
Työyhteisö voi olla joillekin ihmisille tärkein tai jopa ainoa sosiaalinen yhteisö. Tässä korostuvat nuoret, ulkomailta Suomeen muuttaneet ja perheettömät työntekijät.
Vaikka yhteydenpito työkavereihin sujuisi hyvin etänä, toimistolla on mahdollisuus kohdata oman organisaation väkeä laajemminkin. Kynnys avun pyytämiseen ja ajatustenvaihtoon koetaan toimistolla matalammaksi kuin etätöissä.
Moni arvostaa toimistolla myös sosiaalisia taukoja eli kahvi- ja lounasseuraa. Taukokeskustelut auttavat palautumaan ja tukevat työhyvinvointia.
Virtuaalisia kahvitaukoja pidetään toimivina lähinnä pienemmillä ja tutummilla kokoonpanoilla, kun kasvotusten on luontevampaa kahvitella myös tuntemattomampien työkavereiden ja isomman joukon kanssa.
2. Toimisto tarjoaa tilat monenlaiseen työntekoon
Suvi Hirvonen, vanhempi asiantuntija: Toimiston pitää edelleen tarjota tilat tehokkaaseen ja miellyttävään perustyöhön. Sellaisia tiloja tarvitaan hybridityössäkin.
Kaikkien ei ole mahdollista järjestää kotiinsa hyvää työpistettä ja rauhallisia työoloja. Osa työntekijöistä ei edes halua tehdä kodistaan työskentelypaikkaa. Jotkut myös kokevat, että toimistolla on helpompi siirtyä työmoodiin kuin kotona.
Hyvin suunniteltu toimisto tukee erilaisia työnteon tapoja. Vaikka viihtyisikin hyvin etätöissä, osa tehtävistä sujuu paremmin kasvokkain. Esimerkiksi yhteinen ideointi ja ongelmien ratkaiseminen voi olla helpompaa toimistolla.
Työpaikalle tarvitaan omat tilansa keskittymistä vaativaan työhön, palavereihin, yhteistyöhön ja kohtaamisiin. Yhteiset taukotilat voivat lisätä kohtaamisia paljonkin.
Yksi avotila ei pysty vastaamaan hybridityön kaikkiin tarpeisiin. Työtilojen suunnittelu on tasapainoilua, jossa on otettava huomioon niin yksilön kuin yhteisen hybridityön tarpeet.
3. Työpaikan kulttuuri ja luottamus rakentuvat parhaiten kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa
Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori: Hiljainen tieto välittyy tehokkaimmin kasvokkaisessa kanssakäymisessä. Hiljaista, kokemusperäistä tietoa voi verrata jopa työyhteisön muistiin. Se ohjaa yhteisön toimintaa ja auttaa sitä uudistumaan.
Työpaikan kulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa. Kun ihmiset kohtaavat kasvokkain, he oppivat tuntemaan toisensa syvällisemmin ja tulkitsemaan toisiaan paremmin. Se taas lisää keskinäistä luottamusta.
Monimutkaisia tai hankalia asioita on usein helpompi käsitellä kasvokkain kuin verkossa. Se vähentää väärinkäsityksiä varsinkin silloin, kun keskustelukumppanit eivät vielä tunne toisiaan hyvin.
Monet esihenkilöt pitävät tärkeänä, että ainakin osa palavereista järjestetään toimistolla. Se auttaa heitä pysymään selvillä, miten tietty projekti etenee ja miten tiimiläiset voivat. Etäkokouksissa mennään tyypillisesti suoraan asiaan ja kuulumisten vaihto jää vähiin.
Hybridimalli organisaatioiden ja yhteisöjen menestystekijänä -opas julkaistaan 13.11.2024. Opas antaa tietoa ja sytykettä sen pohtimiseen, millainen hybridityön malli sopii omalle työpaikalle.
Aiheesta lisää:
Miksi tulla toimistolle? Itseohjautuvan hybridityön mahdollisuuksia ja haasteita (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Hybridityö ei uudistu, vaikka palaisimme toimistolle (Eveliina Saaren blogikirjoitus)
Miksi mennä toimistolle, jos kotona on hyvä etätyöpiste? (Suvi Hirvosen ja Kirsikka Selanderin blogikirjoitus)
Etätyö lisää vapautta – vai lisääkö sittenkään? (Laura Seppäsen blogikirjoitus)
Toimistotilat pienenevät – miten käy yhteisöllisyyden? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Hyvä hybridityö on yhdistelmä vapautta ja vastuuta yhteisöllisyydestä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi