Silloin kun sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työn tekemiseen, se on myös työpaikan ja esihenkilön asia. Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että työt sujuvat. Itse sairaudesta ei kuitenkaan tarvitse pomolle kertoa enempää kuin itse haluaa. Esihenkilö ei myöskään saa kertoa tietoonsa tulleita terveystietoja eteenpäin.
Työntekijän äkilliset poissaolot voivat vaikuttaa muidenkin työntekijöiden työhön. Tästä seuraa helposti myös työntekijälle huono omatunto tai jopa syyllinen olo, joka osaltaan voi vaikeuttaa asioista puhumista.
Työterveyshuollon vastuulla taas on työkyvyn tukeminen ja osittain myös sairauden hoitoon osallistuminen. Työterveyshuoltoon kertyvät terveystiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä välitetä työnantajalle ilman työntekijän lupaa.
Kysyjän tapauksessa työpaikalla kannattaa ehkä miettiä, miten toimitaan, kun tärkeä palaveri tai asiakastapaaminen uhkaa peruuntua lyhyellä varoitusajalla. Riittääkö, että sen ajankohtaa siirretään? Kuka huolehtii siirrosta, kun työntekijä on sairaana? Vai tuuraako joku poissaolijaa?
Tällaiset sovitut sijaiskäytännöt eivät koske vain kysyjää, vaan hyödyttävät kaikkia: kuka hyvänsä meistä voi saada äkillisen vatsataudin tai flunssan, jolloin oman kalenterin tyhjentäminen sairaana on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Isoilla työpaikoilla on yleensä varhaisen tuen malli, jonka tarkoitus on tukea työkykyä ja työssä selviytymistä. Sekin koskee kaikkia työntekijöitä, ei vain niitä, joilla on jo todettu esimerkiksi jokin työntekoon vaikuttava sairaus.
Mallin ansiosta kaikki tietävät, miten ja missä tilanteessa työssä selviytymisestä puhutaan työpaikalla. Keskusteluja voidaan käydä paitsi esihenkilön myös työntekijän aloitteesta.
Mallin avulla etsitään käytännön keinoja ja ratkaisuja siihen, miten työtä kannattaa muokata. Varhaisen tuen keskusteluun työntekijä voi ottaa mukaan tukihenkilön, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun.
Pitkäaikaisen työntekoon vaikuttavan sairauden tiimoilta kannattaa järjestää työterveysneuvottelu, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja työssä jatkamisesi tueksi. Neuvotteluun osallistuvat tavallisesti työntekijä, työterveyshuollon edustaja ja esihenkilö.
Työterveysneuvottelussa ei ole tarkoitus puhua sairaudesta tai sen hoidosta sen enempää kuin työntekijä itse haluaa kertoa. Työterveysneuvottelussa puhutaan siitä, mitä työssä pitää ottaa huomioon, jotta työssä jatkaminen olisi mahdollista.
Esihenkilöiden taidot vaihtelevat paljon siinä, kuinka hyvin he osaavat käsitellä ja ottaa puheeksi poissaoloihin, työkyvyn tukeen ja töiden järjestelyyn liittyviä asioita. Esihenkilökin voi olla kuormittunut tai ensi kertaa asialla.
Esihenkilöiden taitoja on mahdollista parantaa sopimalla yhteisistä toimintatavoista työpaikalla ja kouluttamalla esihenkilöt ottamaan työkykyyn liittyviä asioita puheeksi rakentavasti ja ratkaisuja etsien.
Vastaaja: Heli Hannonen, työterveyspsykologi, Työterveyslaitos
Aiheesta lisää:
Hyvän mielen työpaikka – materiaali esihenkilölle
Mieli ja työn muokkaus -materiaali
Työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittely (työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa)