Työterveyshuollon toiminta ja sen suunnittelu perustuvat työpaikan tarpeisiin. Työterveyshuollon ammattilaisten tekemässä työpaikkaselvityksessä arvioidaan, millaisia terveysvaaroja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja työpaikalla on.
Työpaikkaselvitystä voidaan tarpeen mukaan täydentää suunnatulla työpaikkaselvityksellä, jossa on mahdollisuus perehtyä tarkemmin tiettyihin työpaikan kuormitus- tai vaaratekijöihin, kuten esimerkiksi fyysisiin tai psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.
Muun muassa työterveyspalveluja tarjoava Terveystalo kehittää toimialakohtaista, suunnattua työpaikkaselvitystä. Sähköinen työpaikkaselvitys sisältää pian mahdollisuuden esitietokyselyyn, joka on räätälöity sosiaali- ja terveysalan työpaikoille.
Terveystalo järjestää työfysioterapeuteilleen täydennyskoulutusta suunnatun selvityksen tekoon ja hoitotyön ergonomiaan. Täydennyskoulutuksessa hyödynnetään Työterveyslaitoksen Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutusta.
Sähköinen työkalu sujuvoittaa työtä
Terveystalolla toimialakohtaista, suunnattua työpaikkaselvitystä ovat ideoineet ja kehittäneet työfysioterapeutti Minna Toikka Terveystalon Pasilan toimipisteestä Helsingistä ja Terveystalon johtava työfysioterapeutti Anna Gustafsson.
Terveystalossa siirryttiin noin vuosi sitten käyttämään sähköistä työpaikkaselvitystyökalua. Nykyisin kaikki työpaikkaselvitykset pyritään aloittamaan sähköisellä esitietokyselyllä, jota seuraa normaali työpaikkakäynti.
”Sähköinen työkalu yhtenäistää ja sujuvoittaa työpaikkaselvityksen tekemistä aina esikyselystä terveydellisen merkityksen arviointiin ja toimenpidesuosituksiin asti”, Toikka kertoo.
”Näin tässä sellaisen potentiaalin, että samalla kun siirrymme sähköiseen esitietokyselyyn, syntyy hyvä tilaisuus eriyttää toimialakohtainen kysely. Niinpä lähdimme kokeilemaan asiaa hoitoalalla, jolla tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja on tyypillisesti paljon.”
Apua työfysioterapeutin työhön
Käynnistyneeseen pilottikokeiluun osallistuu 15 työfysioterapeuttia Terveystalosta. Työfysioterapeutit käyvät Työterveyslaitoksen Potilassiirtojen Ergonomiakortti®-koulutuksen, johon on sisällytetty osio nyt ideoidusta toimialakohtaisesta työpaikkaselvityksestä.
Työterveyslaitos on lisäksi tuottanut koulutuksen tueksi työterveyshuollolle suunnattua materiaalia fyysisten kuormitustekijöiden tunnistamisesta ja terveydellisen merkityksen arvioinnista. Hyvä toimialatuntemus on tärkeää ja auttaa selvityksen tekemisessä.
Sähköisen esitietokyselyn avulla saadaan paljon oleellista perustietoa työpaikasta, toimintatavoista ja kuormitustekijöistä ennen varsinaista käyntiä. Siten työfysioterapeutti pystyy valmistautumaan itse käyntiin paremmin. Samalla työpaikka orientoituu tulevaan työpaikkakäyntiin.
Esitietokyselyn yhteydessä selvitetään muun muassa, millaisten potilaiden kanssa työntekijät työskentelevät, millaista ergonomiaopastusta työntekijät ovat saaneet ja millaisia apuvälineitä työpaikalla on käytössä.
”Esikyselyyn liittyvän apuvälinekartoituksen myötä työpaikka tulee samalla selvittäneeksi, mitä apuvälineitä työpaikalla on käytössä. Voi olla, että joitain apuvälineitä on unohtunut varaston perukoille käyttämättöminä”, Minna Toikka huomauttaa.
Ergonomia-asiat näkyviksi
Työpaikkojen välillä on isoja eroja ergonomisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. On työpaikkoja, joilla ei välttämättä ole järjestelmällistä toimintamallia fyysisten kuormitustekijöiden kartoittamiseen. Saatetaan myös ajatella, että hoitoalan kuuluukin olla raskasta.
Toisaalta on paljon työpaikkoja, joilla riskejä arvioidaan säännöllisesti ja ergonomiaratkaisut ja -käytännöt on viety pitkälle.
Esitietokysely on räätälöitävissä kunkin työpaikan tarpeisiin. Kysymyksiä voi esimerkiksi lisätä tai poistaa sen mukaan, mitä työpaikasta jo tiedetään. Työpaikkaselvityksessä esiin nousevat tulokset, suositukset ja raporttipohjat löytyvät myös työkalusta valmiina ehdotuksina, joita asiantuntija voi sitten itse muokata tarpeen mukaan.
Minna Toikka kertoo, että sähköistetyn työpaikkaselvitysprosessin avulla tehdään näkyväksi työpaikan ergonomiaan vaikuttavat tekijät. Esimiehille lähtee työpaikan taustatietoja kartoittava kysely, jossa kysytään muun muassa riskienhallinnasta ja apuvälinesaatavuudesta.
”Potilaat luokitellaan toimintakyvyn ja avuntarpeen mukaan, mikä auttaa asiantuntijaa arvioimaan, onko työpaikan apuvälineistö riittävällä tasolla. Työntekijät vastaavat puolestaan konkreettisiin, työn suorittamista ja työssä kuormittumista koskeviin kysymyksiin.”
”Halusin helpottaa omaa työtäni”
”Lähdin alun perin ehdottamaan toimialakohtaisen suunnatun selvityksen luomista, koska halusin helpottaa omaa työtäni. Tästä onneksi innostuttiin laajemminkin, ja pian minulla on käytössä työkalu, jolla voin luottaa saavani kaiken olennaisen tiedon työpaikasta ennen käyntiä”, Minna Toikka sanoo.
Hänen mielestään jo sähköisyys itsessään helpottaa työtä. Samalla raportointi helpottuu systemaattisen rakenteen ansioista.
Toikka uskoo, että kyselystä on erityistä hyötyä sellaisille kollegoille, jotka ovat harvemmin tekemisissä hoitoalan kanssa. Esikysely tavallaan osoittaa heille työpaikkakäynnillä tarvittavat lisäkysymykset, joilla he saavat oikean tiedon kuormituksesta.
”Työkalun avulla meidän on mahdollista entistä luotettavammin löytää juuri ne tekijät, jotka kyseisellä työpaikalla aiheuttavat fyysistä kuormittumista ja siitä aiheutuvia riskejä. Sitten voimme pureutua juuri näihin tekijöihin itse käynnillä.”
Enemmän irti työpaikkaselvityksestä
Hoitoalalle tehtävien työpaikkaselvitysten mukaan alan tyypillisiä haasteita ovat vuorotyö ja vaihtelevat asiakastilanteet. Kaikki työntekijät eivät ole koskaan yhtä aikaa paikalla, ja helposti työfysioterapeutin työ keskittyy käynneillä liian yksityiskohtaiseen neuvontaan.
Työfysioterapeutilta saatetaan kipeästi kaivata ratkaisuja yksittäisten hankalien tilanteiden ratkaisuun, mutta jos kokonaisuus ja kuormituksen taustalla olevat tekijät jäävät pimentoon, on olemassa riski, että ongelmat työpaikalla edelleen jatkuvat.
”Tavoitteemme on saada enemmän irti siitä ajasta, joka työpaikkaselvitykseen on käytettävissä koko työyhteisön näkökulmasta. Sähköinen esitietokysely myös osaltaan ohjaa työfysioterapeuttia valitsemaan oikeansuuntaisia suosituksia työnantajalle”, Minna Toikka sanoo.
Kohti kannattavampia investointeja
Minna Toikan mukaan työnantajan haasteena on usein löytää aidosti tehokkaat ja kustannusvaikuttavat toimenpiteet työkuormituksen vähentämiseksi. Päätöksiä tehdään ehkä puutteellisilla tiedoilla ja investoinnit ovat ymmärrettävästi varovaisia.
”Kuitenkin tiedetään, että lyhyillä interventioilla ei ole pitkäaikaista vaikutusta kuormituksen vähenemiseen hoitoalalla. Välittömiä seurauksia toiminnan kehittämisestä ei myöskään synny heti. Sairauspoissaolot eivät esimerkiksi useinkaan vähene saman tien vaikkapa seuraavan puolivuotiskauden aikana.”
Toikka uskoo, että tämä voi olla yksi tekijä, joka jarruttaa investointeja esimerkiksi koulutukseen ja apuvälineisiin. Sähköisen työkalun etuna on, että se on osa työterveyshuollon perustoimintaa eikä maksa työnantajalle ekstraa.
”Ja kun tarkan kartoituksen myötä toimenpiteet osataan kohdistaa täsmällisemmin oikeisiin asioihin, tulee jatkotoimenpiteistäkin kustannusvaikuttavampia.”
Sähköinen työkalu helpottaa myös seurantaa. Kun samalle työpaikalle tehdään seuraava työpaikkaselvitys, nähdään suoraan, millaisia suosituksia edellisellä kerralla on annettu ja mitä ongelmakohdille on tehty.
Aiheesta lisää:
Kommentointi