Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti sai viestin lukijalta, joka kertoi lukeneensa vuosien varrella useita juttuja siitä, miten uusi työntekijä otetaan vastaan työyhteisössä.
”Pitäisi puhua myös siitä, millä asenteella uuteen työyhteisöön tullaan. Olen nähnyt ylimielisiä ja jopa mikromanageeraavia sisääntuloja. Jotkut tulijat toistelevat, kuinka hyvin asiat tehtiin heidän vanhassa työpaikassaan. Minkä neuvon asiantuntijat antaisivat tulijalle?”
Pyysimme Työterveyslaitoksen psykologia Elisa Valtasta kertomaan näkemyksensä. Hänen erikoisalaansa ovat esihenkilöiden ja työntekijöiden vuorovaikutus, hyvä johtaminen ja mielen hyvinvointi.
”Lukijan kysymys on kiinnostava. Uuden työntekijän asenteella ja vuorovaikutustavalla on merkitystä”, Valtanen sanoo.
Anna itsellesi aikaa omaksua uutta
Elisa Valtanen on sitä mieltä, että kun tulee uutena ihmisenä työyhteisöön, utelias ja avoin asenne kantaa pitkälle. Tulokas ottaa pikkuhiljaa haltuunsa uutta työyhteisöä ja sen kulttuuria. Niitä kannattaa havainnoida myönteisesti, luottavaisin mielin:
Miten työyhteisössä toimitaan? Millaista vuorovaikutusta siellä on? Millaisia arjen rutiinit ovat? Entä kokous- ja johtamiskäytännöt?
”Alussa voi kokea monenlaisia tunteita. Iloa ja innostusta siitä, että on tullut valituksi. Ulkopuolisuuden tunnetta ja epävarmuutta. Uudessa työssä on paljon hahmotettavaa ja omaksuttavaa. Sille pitää antaa aikaa. Muutos vie myös energiaa”, Valtanen sanoo.
Hän rohkaisee tutustumaan työyhteisön jäseniin ja esittämään kysymyksiä, kun uusia tilanteita tulee vastaan. Yleensä ihmiset kertovat mielellään työpaikan asioista ja omasta työstään.
Arvosta uuden työyhteisösi kulttuuria
Uusi työntekijä pystyy katsomaan työn tekemisen tapoja vielä ulkopuolisen silmin. Havainnot voivat olla arvokkaita. Omista ajatuksista kannattaa kertoa ja ehdotuksiakin voi tehdä.
”Samaan aikaan on hyvä arvostaa sitä kulttuuria ja niitä käytäntöjä, joita uudessa työyhteisössä on. Vaikka jotkin asiat tuntuisivat toimimattomilta, niiden taustalla voi olla tietty kehityskulku tai historia, jonka takia tämänhetkiseen tilanteeseen on päädytty”, Elisa Valtanen sanoo.
”Uudessakin työpaikassa ihmiset ovat varmasti pyrkineet tekemään parhaansa sen mukaan, mikä kulloinkin on ollut mahdollista.”
Tulijan ei tarvitse pitää kynttiläänsä vakan alla. Kannattaa silti muistaa, että kaikki, mikä on toiminut edellisissä työpaikoissa, ei välttämättä ole sellaisenaan siirrettävissä uuteen. Esimerkiksi toimialassa ja asiakaskunnassa voi olla ratkaisevia eroja.
Virheitä osoitteleva sisääntulo voi kertoa kovista paineista
Elisa Valtanen pohtii, että Työpiste-verkkolehden lukijan viestissä kuvattu virheitä osoitteleva sisääntulo työyhteisöön voi kertoa kovista paineista. Tulokas ehkä ajattelee, että hänen pitää kiireesti näyttää kykynsä, lunastaa paikkansa ja osoittaa olevansa hyvä valinta.
”Jos uusi työntekijä tuntee olonsa epävarmaksi tai ulkopuoliseksi, hän pyrkii ehkä tuomaan vanhasta työpaikasta jonkin toimintatavan, joka on hänelle tuttu ja turvallinen.”
”Uusi työntekijä voi alussa kokea enemmän yhteyttä vanhan työpaikkansa työyhteisöön, kun oma paikka uudessa porukassa on vasta muotoutumassa.”
Ärhäkän aloituksen taustalla saattaa olla epätarkka käsitys omasta roolista, työtehtävistä ja siitä, mitä uusi työnantaja odottaa. Odotuksista olisikin hyvä keskustella. Silloin uuden työntekijän on helpompi kokea oma työpanoksensa merkitykselliseksi ja kiinnittyä uuteen työyhteisöön.
Kokevatko kaikki työntekijät olevansa turvassa?
Uuden työntekijän on hyvä tiedostaa, että hänen tulonsa muuttaa myös työyhteisön dynamiikkaa. Uuden jäsenen myötä yhteisö ei enää ole entisensä. Ryhmäkin kokee muutoksen, ei pelkästään uusi työntekijä.
”Ryhmässä jo olevien jäsenten asema voi muuttua jollain tavalla. Työnjako ja vuorovaikutussuhteet voivat muuttua. Se saattaa herättää huolta oman roolin tai aseman muuttumisesta”, Elisa Valtanen sanoo.
On tärkeää, että kaikki kokisivat olevansa turvassa. Silloin myös työyhteisön uuteen jäseneen suhtaudutaan myönteisesti ja hän kokee olevansa tervetullut.
”Kun sekä uusien että vanhojen työntekijöiden osaamista arvostetaan, he pystyvät rakentamaan yhdessä jotain uutta, entistä parempaa.”
Aiheesta lisää:
Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Hyvä työkaveruus on voimavara, ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Mielen hyvinvointi ja urheilu yhdistävät työparia (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kymmenen askelta arvostavaan keskusteluun työyhteisössä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi