Kun ammatillista tutkintoa suorittava nuori tulee työpaikalle oppimaan, työnantaja nimeää hänelle työpaikkaohjaajan. Ohjaajana toimii yleensä esimies tai kokenut työntekijä.
Työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluu muun muassa perehdyttäminen. Hänen roolinsa on tärkeä – onhan hän saattamassa alalle uusia ammattilaisia.
”Ohjauksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa nuoren työhyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Työelämävalmiuksilla tarkoitetaan sellaisia taitoja, jotka tukevat työn sujumista, työssä kehittymistä ja yhteistyötä työpaikalla”, sanoo tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitoksesta.
Ohjauksessa tulee huomioida työelämäjaksolle tulevan opiskelijan yksilölliset lähtökohdat ja tiedontarpeet. Se onnistuu parhaiten luomalla luottamuksen ilmapiiriä ja käymällä vuoropuhelua nuoren kanssa.
Apuna voi käyttää Askeleet ammattilaiseksi -toimintamallia, johon Nykänen kollegoineen on tehnyt oppaan.
Taustatieto tehostaa oppimista
Työuransa alussa olevat opiskelijat voivat hahmottaa työn eri tavalla kuin konkarityöntekijät. Nuoret eivät esimerkiksi ole oppineet havaitsemaan vaaroja. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan työturvallisuudesta:
Pitää antaa taustatietoa ja perustella. Miksi työssä on käytettävä tietynlaista suojainta? Millaisia vaaroja työssä on? Mitä haittaa työntekijälle voi olla siitä, ettei suojainta käytä?
Mikko Nykänen korostaa, että työturvallisuus- ja työhyvinvointinäkökulman pitää olla alusta asti mukana opinnoissa ja työssä. Siten niistä tulee osa nuoren ammattitaitoa ja ammatillista identiteettiä.
”Rakennamme nuorelle suojaa koko työuran ajalle. Kyse on ennalta ehkäisevästä osaamisesta.”
Osoita opiskelijan vahvuudet
Työpaikkaohjaajan on hyvä käydä opiskelijan kanssa työhön ja työhyvinvointiin liittyviä keskusteluja säännöllisesti, vaikkapa viikon päätteeksi. Ideoita keskusteluun:
- Kerro esimerkkejä osaamisesta ja toimintatavoista, jotka kuuluvat kyseiseen työhön.
- Jutelkaa siitä, miten hyvä asenne näkyy työssä. Se voi näkyä esimerkiksi huolellisuutena, yhteistyövalmiutena ja oma-aloitteisuutena.
- Kerro esimerkkejä pienistä teoista ja valinnoista, jotka ovat merkittäviä työhyvinvoinnin kannalta. Mikä auttaa palautumaan työn rasituksista?
- Auta nuorta oivaltamaan, mitkä ovat hänen vahvuuksiaan. Miten niitä voi hyödyntää työssä?
- Pohtikaa yhdessä, mikä olisi seuraava kehittymistavoite. Esimerkiksi kaupassa se voisi olla asiakaspalvelutaitojen parantaminen. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Fiilismittari pohjustaa keskustelua
Nuorelta kannattaa kysyä, mitkä asiat työssä hän kokee erityisen kiinnostaviksi tai innostaviksi. Entä mitkä asiat askarruttavat hänen mieltään? Mihin hän kaipaisi tukea?
Hyvän pohjan keskustelulle antaa fiilismittarin käyttö. Kun nuori miettii kulunutta työviikkoaan, hän kuvaa sitä tietyllä numerolla asteikolla nollasta sataan. Ensin jutellaan valinnan perusteista ja sitten mietitään keinoja fiiliksen parantamiseen: mitä voitaisiin tehdä eri tavalla, jotta fiilis olisi seuraavalla viikolla parempi?
Mikko Nykäsen mukaan tällainen pohdinta vahvistaa työmotivaatiota ja auttaa suoriutumaan työstä paremmin. Samalla nuori oppii pohtimaan omaa suhdettaan työhön.
”Nuorella on jo opintojensa kautta tietoja ja taitoja. Se on pieni alku, kuin taskulampun valo. Työpaikkaohjaaja laajentaa valokeilaa ja auttaa nuorta hahmottamaan työn osana isompaa kokonaisuutta.”
Lisää tietoa:
Askeleet ammattilaiseksi – opettajan ja työpaikkaohjaajan opas (Työterveyslaitos 2018, Julkarissa)
Askeleet ammattilaiseksi – oppimispäiväkirja (Työterveyslaitos 2018, Julkarissa)
Kommentointi