Onnistuuko keskittyminen? Ajatukset voivat harhailla, vaikka olisi työskentelyrauha

Ihmisen keskittymiskyvyllä on rajansa. Perheellinen etätyöntekijä voi kärsiä puhehälystä ja yksin puurtava siitä, että vireystila ei pysy yllä. Tauot ja liikuskelu tekevät hyvää molemmille.
-

Etätyöpäivän pitäminen on ollut monelle keino päästä pois työpaikan hälinästä ja turvata keskittymisrauha. Poikkeusaikoina jatkuvassa etätyössä koti ei välttämättä olekaan työrauhan tyyssija.

”Silloin voi tuntua, että keskittymiskyky on mennyt eikä työtä pysty hallitsemaan. Missään ei enää tule sitä tunnetta, että keskittyminen onnistuu”, sanoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Kotitoimistossa työtä haittaavat samat asiat, jotka yleensä liitetään avonaisiin työtiloihin. On meteliä, ihmisiä tulee ja menee, työnteko keskeytyy.

Aivotyötä ja kognitiivista ergonomiaa koskevien tutkimusten mukaan puhehäly hankaloittaa varsinkin lukemista ja kirjoittamista. Ihmisten liikehdintä ympärillä puolestaan kaappaa huomion. Se häiritsee myös avaruudellista hahmottamista, jota tarvitaan esimerkiksi joissakin suunnittelutehtävissä ja asioiden visuaalisessa muistamisessa.

Näin häiriöitä ja keskeytyksiä voi karsia sekä etätyössä että työpaikalla:

  1. Mykistetään turhat hälytykset.
  2. Käytetään vastamelukuulokkeita.
  3. Ei huudella, vaan mennään kysymään hiljaisesti.
  4. Keskustellaan tilojen käytöstä ja työpisteiden sijoittelusta.
  5. Sovitaan aikoja, jolloin voi keskustella ja keskeyttää.
  6. Kun mieleen tulee kysyttävää, kerätään useampi kysymys, ennen kuin lähdetään keskeyttämään toista. Keskeytetään hänet sopivalla hetkellä.
  7. Vetäydytään työskentelytilaan, jossa muut eivät tule keskeyttämään.
  8. Kun toinen keskeyttää, pyydetään häntä odottamaan pieni hetki. Näin meneillään olevan tehtävän saa sopivaan vaiheeseen.

Vireys heikkenee, ajatus ei kulje

Virpi Kalakoski uskoo, että osalla etätyöhön siirtyneistä työntekijöistä keskittymistä edellyttävät tehtävät ovat lisääntyneet. Jo etäpalaveriin osallistuminen vaatii enemmän pinnistelyä ja keskittymistä kuin kasvokkainen tapaaminen:

”Keskittyminen ei saa samalla lailla tukea muista ihmisistä, jos olemme vain äänen tai videokasvojen varassa. Joudumme mielessämme rakentamaan kuvaa siitä, miten muut suhtautuvat. Skarppaamista vaatii sekin, missä olisi oman puheenvuoron paikka ja miten sen saa otettua sujuvasti. Tarkkaavaisuus voi myös herpaantua, jos etäpalaveri kestää pitkään ja jos niitä on jatkuvalla syötöllä.”

Kalakoski huomauttaa, että harva meistä on aiemmin työskennellyt ihan jatkuvasti etänä. On erittäin vaativaa keskittyä täysillä koko työpäivän ajan, viisi päivää viikossa.

Keskittymisen ongelmia kokevat myös ne, jotka saavat työskennellä kotona itsekseen. Vaikka työrauha olisi täydellinen, ajatukset jumiutuvat tai lähtevät vaeltamaan. Kyse on yleensä vireystason heikkenemisestä.

”Kun käymme töissä, työpäivään kuuluu luontaisesti asioita, jotka pitävät yllä vireyttä. Liikumme työmatkalla, töissä kävelemme kahviautomaatille, vaihdamme matkalla pari sanaa kollegan kanssa ja niin edelleen.”

Varsinkin yksin puurtavalta tauot voivat jäädä pitämättä. Vireystilan heiketessä ajatukset alkavat kiertää samaa rataa ja ongelmanratkaisukyky kärsii. Kalakoski suosittelee huomion suuntaamista hetkeksi toisaalle: nouse jaloittelemaan, hae kupillinen kahvia tai vastaa pariin sähköpostiin.

Pidä tauko ja lähde liikkeelle

Liikkuminen auttaa pitämään yllä vireystilaa ja nollaamaan ajatukset hetkeksi. Työfysioterapeutti Riikka Ilmivalta henkilöstöliikuntapalveluja tuottavasta Virkisteristä sanoo, että monen arjesta ovat kadonneet kaikki liikunnalliset rutiinit.

”Työrupeamat venyvät pitkiksi, jos ei ole harjoitellut työn tauottamista. Se vaikuttaa myös keskittymiseen.”

Taukojumppa tekee hyvää, mutta jo istumisen vähentäminen ja pienen liikuskelun lisääminen auttavat. Ensimmäinen askel voi olla, että nousee välillä ylös tuolista. Toinen voi olla istumisen korvaaminen seisomatyöskentelyllä parin tunnin ajaksi. Seisomatyöpisteen saa rakennettua esimerkiksi silityslaudasta.

”Se, mitä tekee, on aluksi toissijaista. Olennainen juttu on, että ylipäätään lähtee liikkeelle”, Ilmivalta sanoo.

Hän antaa muutaman vinkin liikunnallisiin taukoihin:

  • Kävele portaat ylös ja alas.
  • Kuvittele lattiaan ruudukko ja hyppää ruutua.
  • Laita kengät jalkaan ja kävele talon ympäri.
  • Tanssahtele lempibiisisi tahdissa.
  • Hypi hyppynarulla.
  • Kuvittele hiihtäväsi, melovasi tai nyrkkeileväsi – ja liiku sen mukaan.

Jaa sisältö somessa!