Minulta kysytään usein, miten kulttuurierot tuntuvat meidän talossamme. En juurikaan huomaa niitä. Ihmiset ovat niin suuntautuneita työhönsä. En edes ajattele, onko työntekijä suomalainen vai ulkomaalainen, sanoo Suomen kansallisoopperan ja -baletin henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana.
Työyhteisössä on 35 kansallisuutta. Varsinkin balettitanssijat, orkesterimuusikot ja oopperalaulajat ovat tottuneet liikkumaan maasta toiseen.
Yksi monimuotoisuuden ulottuvuus on ammattien kirjo. Tehtävänimikkeitä on yli sata. Esitysten toteuttamiseen tarvitaan suuri joukko ammattilaisia tekniikan väestä esiintyviin taiteilijoihin.
Myös henkilöstön ikähaitari on leveä. Nuorimmat ovat 18-vuotiaita baletin nuorisoryhmäläisiä, vanhimmat 66–68-vuotiaita. Talossa tehdään pitkiä työuria. Fontanalla tulee pian täyteen 25 vuotta, ja omien sanojensa mukaan hän alkaa nyt olla ”vakavasti otettava” oopperalainen.
Kaikki asiat viestitään kahdella kielellä
Hanna Fontana on yksi puhujista Nolla tapaturmaa -foorumin seminaarissa Turvallisuus on kohtaamisia, joka järjestetään toukokuussa 2023. Fontana puhuu vuorovaikutuksesta ja turvallisuudesta monimuotoisen työpaikan näkökulmasta.
Oopperatalossa hyvä vuorovaikutus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koko henkilöstö on saman tiedon äärellä. Työkieliä on kaksi, suomi ja englanti. Kaikki asiat viestitään molemmilla kielillä. Esimerkiksi intrassa ja uutiskirjeissä on samat sisällöt suomeksi ja englanniksi.
Kun ulkomaalaiset työntekijät tulevat taloon, he saavat paljon tukea työn aloitukseen ja elämään Suomessa. Heille tarjotaan myös ilmaista suomen kielen opetusta. Organisaatiokulttuuriin kuuluu, että lähiyhteisö ottaa tulokkaat vastaan ja tarjoaa tukeaan.
”Oopperalaisuuden ja balettilaisuuden lisäksi keskuudessamme elää tavallaan heimoja, kuten orkesterin heimo ja tanssijoiden heimo. Nämä heimot ovat yhteisöjä, joissa kollegoista pidetään huolta.”
Näyttämötyö vaatii tarkat turvaprosessit
Työturvallisuuden kannalta näyttämö on haasteellinen ympäristö. Siellä liikkuu lavasteita ja kymmenittäin ihmisiä. Työtä tehdään pimeässä, valossa ja välillä korkeallakin. Siksi näyttämön turvallisuusprosessit ovat äärimmäisen tärkeitä.
”Esimerkiksi CircOpera-esityksissä oli trapetsia, kuolemanpyörää ja voltteja puomilla. Se vaati hyvin tarkat turvaselvitykset ja -infot, ja kyllä sekä katsomossa että sivunäyttämöillä oli pulssi korkealla huimapäisten esitysten aikana”, Hanna Fontana kertoo.
Suuri osa esiintyvistä taiteilijoista tekee kaksiosaista työpäivää: he työskentelevät aamulla ja illalla. Epäsäännöllisiin työaikoihin liittyy usein uni- ja palautumisongelmia. Fontanan mielestä palautuminen on muutenkin vähän aliarvostettua taidealalla.
”Moni on kutsumusammatissa ja ajattelee, että aina pitäisi treenata. Taiteilija voi kuvailla meidän organisaatiotammekin kodiksi, sieluksi tai elämäntavaksi. Minä muistutan, että tämä on myös työpaikka ja sen lisäksi pitää olla muutakin elämää.”
Arjen kohtaamiset tuovat iloa työhön
Hanna Fontana kuvailee henkilöstötiiminsä roolia niin, että he kulkevat työntekijöiden rinnalla koko työsuhteen ajan, rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen. Hän itse on myös työnohjaaja ja työyhteisösovittelija.
”Toimimme eri elämäntilanteissa opastajina, tukijoina, linjaajina ja viestijöinä. Jos työntekijä päättää siirtyä muualle tai jää eläkkeelle, tiimimme on siinäkin mukana.”
Fontana on eniten tekemisissä johtajien ja esihenkilöiden kanssa. Hän tuntee kuitenkin nimeltä kutakuinkin yli 500 työntekijää. Arjen kohtaamiset ovat mukavia:
”Aina kun minulla on aikaa, kävelen käytävillä, moikkailen ja kysyn kuulumisia. Minulle tullaan juttelemaan. On ihana käydä kurkkaamassa vaikka balettisalin ovelta. Silloin en unohda, mitä varten me kaikki työskentelemme täällä.”
Aiheesta lisää:
Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari Turvallisuus on kohtaamisia pidetään 23.–24.5.2023 Helsingissä ja verkossa. Samalla juhlitaan Nolliksen 20-vuotista taivalta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
Nolla tapaturmaa -foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen.
Kommentointi
kiitos! Tämä oli tärkeä kirjoitus! Muistan hyvin miten oman pitkän työuran aikana työmme sujui ja me työntekijät voimme kiireissäkin aika hyvin, kun
työllemme löydettiin/koettiin yhteinen kohde.