Paikallaan oleva ilma eristää lämpöä noin kymmenen kertaa paremmin kuin keskimääräinen tekstiilimateriaali. Hyvä talvivaatetus sisältääkin paljon ilmaa. Siihen päästään kerrospukeutumisella ja fiksuilla materiaalivalinnoilla.
”Kovalla pakkasella vaatekerroksia saisi mielellään olla kolmesta viiteen. Kerrospukeutumista kannattaa suosia päästä varpaisiin”, sanoo erikoistutkija Kirsi Jussila Työterveyslaitoksesta.
Jussila on työskennellyt parikymmentä vuotta kylmältä suojautumisen parissa. Hän antaa kuusi vinkkiä siihen, miten pukeutua kylmällä säällä:
1. Hanki talvivaatteet tavallista isommassa koossa
Talvivaatteet saisivat olla ainakin yhtä kokoa suuremmat kuin kesävaatteet. Kerrospukeutumisessa tarvitaan tilaa vaatekerroksille ja ilmalle. Liian tiukat vaatteet puristuvat kasaan niin, ettei ilmaa mahdu niiden sisään ja väliin.
Sama koskee myös jalkineita. Ne saisivat olla yhtä tai kahta kokoa suuremmat kuin kesällä. Kengässä on hyvä olla tilaa alussukalle, päällyssukalle ja pohjalliselle.
2. Valitse vaatteiden materiaalit fiksusti
Kullakin vaatekerroksella on oma tehtävänsä. Alusvaatetuksen tärkein tehtävä on pitää iho kuivana eli imeä kosteus itseensä ja siirtää se eteenpäin seuraavaan kerrokseen.
Niin sanotut tekniset aluskerrastot on usein tehty polyesteristä tai polypropeenista. Myös tekniset villamateriaalit ovat hyviä. Ne ovat ohuita, imevät hyvin kosteutta ja tuntuvat kuivilta.
Lämmittävässä välikerroksessa voi olla 1–3 vaatekerrosta. Esimerkiksi villaneuleet sitovat sisäänsä paljon ilmaa. Myös fleece ja tekoturkiksen tyyppiset pörheät kankaat ovat ilmavia.
Päällysvaatteiden tehtävä on suojata ulkoisilta olosuhteilta, kuten tuulelta ja kosteudelta. Siihen sopivat tiiviit ja kulutusta hyvin kestävät materiaalit.
3. Pue päällesi riittävästi, mutta älä liioittele
Ota pukeutumisessa huomioon ympäristön olot ja se, mitä kylmässä teet. Hiihdätkö, luotko lunta vai käveletkö? Jos puet liikaa vaatekerroksia, saatat hikoilla. Märät vaatteet tuntuvat kylmiltä.
Tavoitteena on lämpötasapaino. Se tarkoittaa, että elimistö tuottaa saman verran lämpöä kuin sitä poistuu.
Vaatetusta kannattaa vähentää tai lisätä, jos sää tai oma aktiivisuus muuttuu. Esimerkiksi hiihtoretkelle voi pakata reppuun lämpimän takin. Se on tarpeen, kun pysähtyy nuotiokahville.
4. Kiinnitä huomiota vaatetuksen yksityiskohtiin
Suojaa kaikki ihoalueesi. Varsinkin hyvin kylmissä oloissa on tärkeää, ettei suojaukseen jää aukkoja. Esimerkiksi korvanlehdet paleltuvat herkästi.
Pääseekö kylmää ilmaa sisään takkisi helmasta tai hihansuista? Entä housujen lahkeensuista? Ne kohdat saisivat mielellään olla säädettäviä.
5. Pidä kädet lämpiminä
Kylmässä kehon ääreisosat viilenevät ensimmäiseksi. Verisuonet supistuvat, koska keho pyrkii vähentämään lämmönluovutusta.
Kädet ja sormet pysyvät kuivina ja lämpiminä, kun puet varsinaisten käsineiden alle ohuet aluskäsineet.
Kinnasmallinen käsine on sormikkaan mallista lämpimämpi. Kinnas ei kuitenkaan ole paras valinta, jos tarvitset ulkona sorminäppäryyttä. Kankeat kintaat voivat joissain tilanteissa lisätä tapaturmariskiä.
6. Estä lämmön haihtuminen pään kautta
Pään alueella kylmyys ei supista verisuonia samaan tapaan kuin käsissä ja jalossa. Siksi pään kautta poistuu voimakkaasti lämpöä. Kasvojen alueelle, esimerkiksi nenänpäähän ja poskiin, tulee myös helposti paleltumia.
Hyvä päähine suojaa päälaen lisäksi otsan ja korvat. Sen alle on hyvä pukea kypärämyssyn tyyppinen aluspäähine. Kaulahuivin voi tarvittaessa nostaa kasvojen eteen.
Huppu suojaa pään lisäksi jonkin verran myös kasvoja, jos hupun reunat ulottuvat kasvojen ohitse. Huppu muodostaa kasvojen eteen ”ilmapatjan”, joka eristää kylmää.
Aiheesta lisää:
Ratkaisuja kylmissä olosuhteissa toimimiseen tänään ja tulevaisuudessa (Työterveyslaitoksen sivuilla)
Lämpöolosuhteet työpaikalla (Työterveyslaitoksen sivuilla)
Lämpötasapainon arviointi kylmässä ja kuumassa työssä (Työterveyslaitoksen palvelun esittely)
Lämpöolot (työsuojeluhallinnon sivuilla)
Kommentointi