Pieni yritys muutti työkulttuuriaan – säntäilevistä aavikkohiiristä kohti turvallista lähijunaa

Työkulttuuria voi rakentaa uudelleen, mutta se vaatii koko porukalta sinnikkyyttä. Selkeät tavoitteet parantavat myös työhyvinvointia, sanoo tuote- ja asiakaspalvelupäällikkö Anne Orre TSS Prime Oy:stä.
Anne Orre TSS Prime Oy:stä

Anne Orre TSS Primestä (kuva Nina Eklöf)

Vielä pari vuotta sitten ohjelmistoyritys TSS Prime oli osa suurta pörssiyhtiötä. Yrityskaupan jälkeen se lähti toimimaan itsenäisesti. Muutos tuli työntekijöille yllätyksenä ja osui aikaan, jolloin kaikki tekivät etätyötä koronan takia.

”Osalle työntekijöistä yrityskauppa oli sokki. Emme voineet kokoontua yhdessä toimistolle käymään tilannetta läpi, vaan kukin mietti asioita yksin kotonaan. Teams-palavereissa yhteisöllisyys ei ole samanlaista kuin kasvokkain”, sanoo tuote- ja asiakaspalvelupäällikkö Anne Orre.

”Ensimmäinen vuosi oli rankin. Silloin roolit, vastuut ja prosessit olivat epäselviä, punainen lanka kateissa. Pörssiyhtiön varjo kulki aluksi mukanamme.”

TSS Prime tuottaa toiminnanohjausjärjestelmiä seurakunnille ja julkishallinnolle. Yrityksen palveluksessa on 15 henkeä, ja sen toimisto sijaitsee Helsingin Pitäjänmäellä.

Työkulttuurin muutos tuntui valtavalta

Pörssiyhtiöstä irtautuminen tarkoitti, että henkilöstön piti lähteä luomaan uudenlaista organisaatiokulttuuria. Anne Orren mielestä kyse oli valtavasta kulttuurin muutoksesta:

”Nyt meillä oli vapaat kädet suunnitella, miten tuotekehitystä tehdään. Ajattelutapa oli ollut se, että me keksimme ideat ja myymme ne sitten asiakkaille. Iso laiva piti kääntää siihen suuntaan, että asiakkaat kertovat meille, mitä he tarvitsevat.”

Uudelta pohjalta oli mietittävä myös, miten vastedes työskennellään yhdessä. Ennen yrityskauppaa kaikki tekivät kaikkea. Sen jälkeen yritykseen perustettiin kaksi tiimiä, kehittäjätiimi ja asiakaspalvelutiimi.

Näihin muutoksiin TSS Prime haki työkaluja Kasvetaan yhdessä -hankkeesta. Hankkeessa tuettiin pienten ja keskisuurten yritysten muutoskyvykkyyttä, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Yritykselle räätälöitiin valmennus, jonka työpajoja vetivät Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Lähijunavaiheessa työnteko rauhoittuu

Työpajoissa hyödynnettiin yhtenä menetelmänä Kehityskarttaa. Se auttaa luomaan yhteisen tilannekuvan ja tunnistamaan kehittämistarpeet. Kun käytössä on jokin työkalu, muutoksen jäsentäminen helpottuu.

TSS Primen henkilöstö kuvasi silloista toimintatapaansa aavikkohiireksi: Kaikki säntäilivät sinne tänne ja hyppivät päättömästi. Kun kaikki yrittivät tehdä kaikkea, mistään ei oikein tullut mitään.

Uusi toimintatapa, lähitulevaisuuden päämäärä, nimettiin lähijunaksi. Lähijunavaiheessa tekeminen keskittyy ja rauhoittuu. Kaikille on selvää, mitä tehdään, kuka tekee ja kenelle. Lähijunan pysäkeiltä nousee kyytiin uusia ideoita, mutta itse juna eli yrityksen perustuote menee tasaisesti eteenpäin.

Anne Orre kertoo, että he käyttivät karttatyöskentelyssä post it -lappuja. Hänestä kirjoittaminen ja lappujen sijoittaminen kartan nelikenttään oli hyvä tapa hahmottaa asioita.

”Vaikka monet asiat tuntuivat ensin itsestään selviltä, yhteinen keskustelu auttoi löytämään punaisen langan. Kehityskartta on helppo tapa käsitellä vaikeitakin asioita.”

Kaksi erilaista tiimiä, molemmat arvokkaita

Yrityksessä on panostettu siihen, että kahden tiimin yhteistyö luistaa. Anne Orre vetää viiden hengen asiakaspalvelutiimiä. He keskittyvät asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja kehittäjätiimi puolestaan koodin tekemiseen. Työ on erilaista, mutta yhtä arvokasta.

”Mitä me tekisimme asiakkaiden kanssa, jos meillä ei olisi koodareita? Mitä koodarit tekisivät, jos me emme hoitaisi asiakaspalvelua ja myyntiä?”

Nykyisin TSS Primessa kutsutaan asiakkaita mukaan kaikkeen suunnitteluun ja kehittämiseen, alusta alkaen. Niissä tapaamisissa on aina työntekijöitä kummastakin tiimistä. Siten kaikki pysyvät kärryillä, mitä ollaan tekemässä ja mitä uutta on tulossa.

Koronan jälkeenkin moni työntekijä on jatkanut etätyön tekemistä. Yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään yhteisten toimistopäivien avulla. Kun oppii tuntemaan työkaverin ja esimerkiksi hänen huumorintajunsa, yhdessä on mukavampi työskennellä.

Yhteinen päämäärä parantaa työhyvinvointia

Anne Orren mukaan yhteinen tavoite sekä selkeät roolit ja vastuut ovat parantaneet työhyvinvointia. Kun palaset ovat kohdallaan, hallinnan tunne lisääntyy. Myös yhdessä tekeminen tukee työhyvinvointia.

Vieläkö aavikkohiiret hyppivät vai joko työpaikalla on päästy lähijunaan?

”Sanoisin, että nyt me jo roikumme siellä junan perässä. Pitkällä ollaan, mutta ei vielä ihan maalissa.”

 

Aiheesta lisää:

Kasvetaan yhdessä (Laurean ja Työterveyslaitoksen yhteishankkeen esittely)



Kasvetaan yhdessä – yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen organisaatioresilienssiä ja muutoskyvykkyyttä kehittämällä (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Kehityskarttatyöskentely (Muutosvuoropuhelu-menetelmän oppimateriaalissa)

Yhteisöllisyyttä voi vahvistaa myös etätyöaikana (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Jaa sisältö somessa!