Oikeudenmukaisuuden kokemuksilla on vaikutusta työntekijän hyvinvointiin ja siihen, sitoutuuko hän organisaationsa tavoitteisiin. Epäoikeudenmukaisen kohtelun tiedetään jopa lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Työelämän oikeudenmukaisuuden tutkimusta pohjusti 1970-luvulla Yhdysvalloissa tehty tutkimus, joka koski oikeudenkäyntejä. Sen mukaan prosessin oikeudenmukaisuus oli lopulta tärkeämpää kuin lopputulos. Kun henkilö oikeusprosessin aikana sai sanoa sanansa ja tulla kuulluksi, hän oli päätökseen tyytyväisempi kuin ne, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut.
Tämä on syytä pitää mielessä vaikkapa irtisanomistilanteissa: ihmisiä voi ja tulee kohdella arvostavasti myös silloin, kun varsinainen asia ei ole miellyttävä.
Suomessa työpaikkojen oikeudenmukaisuutta ovat tutkineet muun muassa Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera. Heidän mukaansa ihmiset kokevat päätöksenteon oikeudenmukaiseksi, jos
- päätökset pyritään tekemään mahdollisimman puolueettoman ja oikean tiedon perusteella
- kaikkia kohdellaan samalla tavalla tai samojen sääntöjen mukaan
- kaikkia, joita päätös koskee, kuullaan, tai he saavat sanoa asiasta mielipiteensä
- epäonnistuneet tai väärin perustein tehdyt päätökset voidaan purkaa.
Esimies vaikuttaa omaan tiimiinsä
Yksittäinen esimies ei aina voi vaikuttaa päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi organisaatiomuutoksiin liittyvät asiat tulevat hänelle itselleenkin usein annettuina. Hänen käyttäytyminensä kuitenkin vaikuttaa työntekijän oikeudenmukaisuuden kokemukseen, eikä kunnioittavan ja ystävällisen kohtelun merkitystä voi liikaa korostaa.
Esimies pystyy vaikuttamaan ainakin siihen, miten oikeudenmukaisuus toteutuu hänen omassa työryhmässään ja sen työskentelyssä. Esimiehen kannattaa miettiä ja ratkaista esimerkiksi näitä asioita:
- Millä tavalla voit lisätä työntekijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ainakin heidän omaa työtään koskeviin asioihin?
- Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa. Millä tavalla voisit tukea ja kehittää työryhmäsi jäsenten sosiaalisen kanssakäymisen taitoja kohti rakentavaa vuorovaikutusta?
- Kehityskeskustelut vaikuttavat osaltaan oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Hyödyttömiksi koetut keskustelut vaikuttavat siihen kielteisemmin kuin se, ettei kehityskeskusteluja käytäisi ollenkaan. Miten voisit kehittää keskusteluja entistä hyödyllisemmiksi?
- Epävarmoina aikoina oikeudenmukaisuuden tarve kasvaa. Mihin sinun kannattaisi silloin kiinnittää erityistä huomiota?
Miksi toinen saa erikoiskohtelua?
Eräällä työpaikalla lapsiperheiden vanhempien annettiin valita loma-aikansa ensimmäisinä. Osa muista työntekijöistä koki, ettei heitä kohdella tasa-arvoisesti. Loma-ajat aiheuttivat siten närää ja pahaa mieltä vuosittain.
Yksilöllisiä vaikutusmahdollisuuksia pidetään usein arvossaan – silloin, kun ne koskevat itseä. Sen sijaan kokemus siitä, että muilla työntekijöillä on enemmän vaikutusvaltaa esimerkiksi työaikoihin ja joustoihin, saattaa aiheuttaa kateutta ja kyräilyä.
Työntekijät voivat kokea myös, että työt jakautuvat epätasaisesti. Se saattaa olla tottakin, mutta joskus syynä on tiedon puute siitä, mitä muut oikeastaan tekevät.
Esimiehen olisi hyvä kertoa, millaisia syitä yksilöllisten joustojen ja erityisjärjestelyjen taustalla on. Se tosin ei aina ole mahdollista luottamuksellisuuden vuoksi. Joka tapauksessa läpinäkyvyys, yhteinen keskustelu ja joustojen ulottaminen – mahdollisuuksien mukaan – kaikkia koskeviksi voivat parantaa tilannetta.
Esimiehen on hyvä muistaa tämäkin: vaikka hän olisi tehnyt kaikkensa ollakseen oikeudenmukainen, on mahdollisista, että jotkut alaisista kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi.
Myös lait velvoittavat tasapuolisuuteen
Oikeudenmukaisuus on tärkeää inhimillisistä syistä, mutta tasapuoliseen kohteluun velvoittavat myös muun muassa seuraavat lait:
- työsopimuslaki
- työturvallisuuslaki
- yhdenvertaisuuslaki
- laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
Työsopimuslaki työsuhteen yleislakina velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen työssä on puolestaan työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus. Yhdenvertaisuuslaki koskee yleisesti ihmisten välistä yhdenvertaisuutta, ja sen tarkoitus on ehkäistä syrjintää myös työelämässä.
Lakeja koskevan osuuden on kirjoittanut Työterveyslaitoksen vastaava lakimies Aija Kuurne.
Jutun tausta:
Juttu perustuu oppaan ”Pomohautomo – Opi esimieheksi” käsikirjoitukseen, jonka ovat tehneet työsuojelupäällikkö, työnohjaaja, kouluttaja, valmentaja Tommy Larvi ja henkilöstösuunnittelija, kouluttaja, valmentaja Anna Vanhala.
He työskentelivät Työterveyslaitoksessa muun muassa esimiesten kouluttajina. Nykyisin molemmat ovat Kotkan kaupungin palveluksessa.
Pomohautomossa käydään läpi esimiestyön keskeiset asiat, ja se on tarkoitettu varsinkin tuoreille esimiehille. Heille tärkeitä näkökulmia on kerätty muun muassa Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden lukijakyselyillä ja joukkoistamalla aihetta sosiaalisessa mediassa.
Kommentointi