Työterveyslaitoksen KUMOUS-hanke on listannut seitsemän suositusta digiarkeen. Tässä jutussa suosituksia tarkastellaan kesälomalaisten näkökulmasta, sillä digitalisaatio ei jää vain työpaikoille. Se on entistä enemmän mukana kotona ja töissä, arjessa ja lomalla, nuorilla ja vanhoilla.
1. Palveluiden käyttäjät ja työntekijät mukaan arvioimaan digikokeiluja
Juuri ennen lomalle lähtöä töissä ilmoitettiin, että kesän jälkeen otetaan käyttöön uusi resurssienhallintaälyjärjestelmä. Siihen yhdistyvät niin resurssien- ja työvuorojen hallinta, työajanseuranta, asiakaspalautteeseen vastaaminen, kahvinkeiton aikataulutus toimistolla kuin vessojen käyttöaste ja vessapaperin kulutuskin. Lomalle jäävää työntekijää ahdistaa jo ennalta monimutkainen järjestelmä, jonka hyödyistä hän ei ymmärrä mitään.
KUMOUS-hankkeen vastuullinen johtaja Eveliina Saari ehdottaa, että työntekijät ja käyttäjät otettaisiin mukaan muutokseen jo aiemmin:
”Digitaalisten palveluiden toivotaan palvelevan ihmisten arkea ja tuottavan hyvinvointia sekä työntekijöille että käyttäjille. Mitä jos siis muistettaisiin kehittämistyössä ihmislähtöisyys? Otetaan työntekijät ja käyttäjät mukaan ja arvioidaan yhdessä. Opitaan arvioinneista ja digikokeiluista.”
Työntekijä huokaisee helpottuneena ja pakkaa mökkilaukkunsa.
2. Työn muutoksen ja osaamisen ennakointi uudelle tasolle
Elokuussa toimistossa odottelee työntekijää Roosa Robotti, tiimin uusin vahvistus. Lomalle jäävä työntekijä muistaa tämän juuri heittäessään laukkuaan auton takakonttiin. Leukaperät kiristyvät. Miten käy tulevien työtehtävien ja osaakohan moisen robotin kanssa toimia?
”Digitalisaation vaikutukset näkyvät eri tavoin eri aloilla ja ammateissa. Tarvitaan tutkimusta, jotta voisimme ymmärtää, mitä työn murroksessa tapahtuu eri aloilla. Organisaatiot pidättelevät automaatioratkaisujen seurauksista viestimistä henkilöstölle, sillä niitä on vaikea hahmottaa työtehtävien ja osaamisvaatimusten tasolle”, Eveliina Saari sanoo.
Jos työtehtävät tulevat muuttumaan tai radikaalisti vähenemään, organisaatioiden tulee suunnitella, miten henkilöstön osaamista suunnataan ja tuetaan tulevaisuudessa.
Kyllä se siitä, ajattelee työntekijä ja kääntää auton kohti mökkitietä.
3. Oppimisympäristöjen laajentaminen ja perheiden tuki on tärkeää
Mökillä ei sitten katsota kännykkää eikä pelata pädillä! Minäkin leikin käpylehmillä lapsena, työntekijä jyrähtää auton ratista. Takapenkkiläisten ilmeet synkkenevät. Muutaman kilometrin kuluttua autossa on jo asemasota käynnissä. Iloinen ja rento lomatunnelma on tiessään.
Lapsilla ja nuorilla digitalisaation hyödyt ja haasteet poikkeavat muista ikäryhmistä, koska he ovat kasvaneet digitaalisten laitteiden käyttämiseen.
”Lapsille ja nuorille on luontevaa yhdistää digitaalisesti hankittava tieto ja toiminnallinen oppiminen. Digivälineet ovat osa oppimisympäristöä. Ammattilaisten motivaatio ja osaaminen tukevat lapsilähtöistä oppimista”, KUMOUS-hankkeessa hahmotellaan.
Myös perheiden ymmärrys ja tuki jälkikasvulleen ovat äärimmäisen tärkeitä.
Takapenkillä kiljaistaan riemusta: uusi sovellus auttoi tunnistamaan kauniinvärisen perhosen levähdyspaikalla.
4. Huomio nuorten arjenhallintaan digiaikana
Mökille saavuttaessa työntekijän teini-ikäinen lapsi katoaa mökin ylisille. Keskiyön auringossa on helppoa pelata aamuun asti, kun vara-akkukin tuli mukaan. Työntekijän hermot kiristyvät vuorokausirytmin haihtuessa ilmaan kuin grillinuotion savu. Päättynyt kouluvuosi oli teinille vaikea ja koulutodistuksen numerot laskivat jatkuvien aamutunneilta myöhästymisten takia.
”Älylaitteiden käyttö vaikuttaa nuorten arjenhallintaan. Nuorten vuorokausirytmi voi vääristyä liiallisen netin käytön takia. Yksi keino parantaa opiskelijoiden arjenhallintaa ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä on vahva opiskelijoiden ohjaus. KUMOUS-hankkeessa kehiteltiin sovellusta oppilaitosten avuksi tukemaan opiskelijoiden arjenhallintaa”, Eveliina Saari kertoo.
Työntekijä lataa teinin kanssa yhteisen kalenterin, joka muistuttaa teiniä nukkuma-ajoista. Sitten hän kutsuu perheen syömään vastagrillattuja herkkuja.
5. Ikääntyneet mukaan teknologian suunnitteluun
Lasten mummo ja vaari ajavat naapuripitäjästä kylään mökille, mutta eksyvät matkalla. Navigaattori ei toiminutkaan niin kuin mummo oletti, eikä vaari nähnyt lukea liian pientä fonttia. Työntekijä huolestuu pitkään kestävästä matkasta ja unohtaa lisätä puita saunan kiukaan alle.
”KUMOUS-hankkeessa saatiin hyviä kokemuksia siitä, että ikääntyneet itse osallistuvat heille tarkoitetun teknologian suunnitteluun ja käyttöönottoon. Suositus käyttäjien osallistamisesta koskee niin laitevalmistajia, markkinoijia kuin teknologiaa hyödyntäviä palveluntuottajiakin. Ikääntymiseen liittyvien olettamusten ja ennakkoluulojen murtaminen on tärkeää. Kaikille sopiva suunnittelu (Design for All) on hyvä lähtökohta”, Eveliina Saari painottaa.
Viimein mummo ja vaari löytävät perille. Huoli helpottaa, ja saunan jälkeen mummo tilaa verkkokaupasta uudet, heitä paremmin palvelevat laitteet.
6. Palveluohjausta tarvitaan digisyrjäytymisen ehkäisemisessä
Naapurimökin vanha omistaja puksuttaa traktorilla mökkipihaan juuri parahiksi iltateelle. Kesä on hyvää aikaa, kun mökkiläiset tuovat elämää pitäjään. Syksyn tuloa vanha omistaja jo harmittelee. Yksinäisyys vaivaa, eikä mistään saa enää palvelua ihmiseltä ihmiselle.
”Pitää panostaa siihen, että ikääntyneet pääsevät mukaan tietoyhteiskuntaan. Digisyrjäytyminen on yhteydessä myös muuhun syrjäytymiseen. Digitaitoihin ohjaus pitää sisällään niin teknologian hankintaan, laitteen käyttöön kuin erilaisiin palvelukäytöntöihin liittyviä asioita. Organisaatioiden johdon ja palvelukehittäjien kannattaa tukea erilaisia vertaisoppimisen malleja työntekijöille ja ikääntyneille”, Eveliina Saari muistuttaa.
Työntekijän teini-ikäinen lapsi keksii keinon ja googlaa laitteet ja sovellukset, joilla naapurimökin vanha omistajakin autetaan kohti digiarkea. Vanha omistaja tarjoaa teinille viikoksi kesätyötä henkilökohtaisena digituutorina.
7. Teknologian käyttöönottoa ja toiminnan kehittämistä on johdettava rinnakkain
Vielä viimeinen vilkaisu työsähköposteihin, työntekijä lupaa. Pomolta on tullut viesti: Suunniteltuun uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy sen verran haasteita, että lomien jälkeen prosessi tehdäänkin toisella tavalla. Työntekijät pääsevät osallistumaan ja kokeilemaan toivottua järjestelmää, jota sitten kehitetään kokemuksien ja palautteen mukaan.
”Ketterä kehittäminen on hyvä tapa toteuttaa digitalisaatiokokeiluja. Siinä tuotetta kokeillaan ja testataan nopeasti ja rohkeasti sen eri kehitysvaiheissa. Samalla saadaan käyttäjäpalautetta. Henkilöstöllä tulee olla valta toimia ja tehdä päätöksiä ripeästi. Johdon on resursoitava kokeilu niin, että sitoutuneella, kehittämishenkisellä vastuuhenkilöllä ja henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää aikaa kehittämistyöhön”, Eveliina Saari sanoo.
Työntekijä sammuttaa työpuhelimensa ja kuuntelee, kuinka käki kukkuu metsässä. Itikat inisevät korvissa. Perhe käy nukkumaan. Työntekijä pulahtaa hiljaiseen järveen yöuinnille. Rentouttava kesäloma voi viimein alkaa.
Kommentointi