Työpaikkaselvityksessä arvioidaan, millaisia terveysvaaroja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja työpaikalla on. Selvityksen tekevät työterveyshuollon ammattilaiset. Tarkoitus on tunnistaa työpaikan tarpeet ja suunnitella työterveyshuoltoa niiden mukaan.
Työterveyslaitoksessa on käynnissä hanke, jossa kokeillaan, miten työterveyshuolto voi hyödyntää teknologiaa työpaikkaselvityksessä.
Etänä toteutettava työpaikkaselvitys (etäTPS) -hanketta vetää projektipäällikkö Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta. Kokeilussa ovat mukana muun muassa työfysioterapeutti Eija Muotka ja työterveyshoitaja Samppa Antila Kone Oyj:n työterveyshuollosta.
He lähtivät kehittämään työpaikkaselvitystä, jonka kohteena oli hissiasennus kerrostalotyömaalla. Tavallisesti työterveyshuolto havainnoi hissiasentajien työtä menemällä työmaalle paikan päälle, tällä kertaa työtä kuvattiin 360-kameralla ja GoPro-kameralla.
360-kamera kuvaa kohdetta eri puolilta. Pienikokoinen GoPro-kamera taas voi kuvata tilanteita, joiden kuvaaminen ei onnistu tavallisilla kameroilla. Tässä työpaikkaselvityksessä hissiasentaja kiinnitti GoPro-kameran rintakehälleen ennen työkohteeseen menemistä.
Työympäristöstä sai hyvän kuvan
Digitaaliset ratkaisut, kuten työnteon kuvaaminen osana työpaikkaselvitystä, helpottavat työterveyshuollon ammattilaisten työtä ja voivat auttaa heitä saamaan entistä paremman kuvan työnteosta.
Koska 360-kamera kuvaa kohdetta joka suunnasta, sen avulla on helpompi havaita esimerkiksi sosiaalista kuormittumista kuin käyttämällä tavallista videokameraa tai GoPro-kameraa.
”360-kameran avulla pystyimme tarkkailemaan koko työympäristöä ja siinä liikkuvia ihmisiä”, kertovat Eija Muotka ja Samppa Antila.
Ilman 360-kameraa olisi jäänyt huomaamatta, miten rauhaton työntekijän ympäristö oli. Kuvauksen avulla syntyi tavallista parempi käsitys työntekijän työskentelystä. Kun Muotka ja Antila saapuvat työpaikalle, työntekijät alkavat usein kertoa työstään sen sijaan, että jatkaisivat sen tekemistä.
Kaikkia työhön vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan saa videokuvauksella esiin.
”Esimerkiksi työmaan lämpöolosuhteet, veto, melu sekä käsiin kohdistunut tärinä eivät olisi selvinneet ilman käyntiä työpaikalla”, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino.
Kamera mahtuu ahtaaseen paikkaan
Kokeiluun otettiin mukaan myös GoPro-kamera, koska hissikuilu on ahdas eikä 360-kameralla pystynyt kuvaamaan kohdetta riittävän läheltä. Insinööri (AMK) Jose Uusitalo Työterveyslaitoksesta kertoo, että GoPro-kamera sopi hyvin hissiasentajan työn havainnointiin.
”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työterveyshuollossa voitiin katsella hissiasennustyön tekemistä. Hissin katolla työskentelyä ei muuten pysty näkemään. Asennuskohde oli korkealla ja tila niin ahdas, että sinne mahtui vain yksi ihminen kerrallaan”, Uusitalo kertoo.
Videota voi käyttää perehdytyksessä
Videokuvaa on mahdollista hyödyntää myöhemmin uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja esimerkiksi ergonomiaan liittyvissä koulutuksissa. Työterveyshuolto voi hyödyntää kuvamateriaalia myös laatiessaan työpaikkaselvitysraporttia.
Työpaikkaselvityksen palautetilaisuudessa videolta voi näyttää yksityiskohtaisesti, mitkä työvaiheet ja -kohteet ovat haasteellisia terveyden, työkyvyn ja turvallisuuden kannalta.
”Videoinnin hyöty on, että aineistoon voi helposti palata, jos mieleen tulee myöhemmin jokin tarkistettava asia. 360-kuvauksen tallenteen katsominen vaatii kuitenkin tehokkaamman laitteen kuin meillä käytössä olleen tietokoneen”, Eija Muotka sanoo.
Hänen mielestään GoPro-laitteiden käsittely oli helpompaa. Kuvaukset kannattaa tehdä lyhyissä pätkissä, jotta myös videotiedostot pysyvät pieninä.
”Teknologian hyödyntämisen kokeilu työpaikkaselvityksessä onnistui meillä hyvin. Työpaikalla on jo tehty muutoksia. Työntekijät ovat saaneet käyttöön muun muassa kevyemmät ruuvinvääntimet”, Samppa Antila kertoo.
Teksti: Tiina Kaksonen ja Johanna Koroma
Aiheesta lisää:
Kommentointi