Kun työn ja muun elämän yhdistäminen onnistuu, se näkyy työpaikalla työntekijän hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisääntymisenä. Työterveyslaitoksen koordinoima Työ ja perhe-elämä -ohjelma kokosi kymmenen parasta käytäntöä työpaikoille:
1. Joustavuus työajoissa
Työaikaan liittyvät joustot sekä yhteisesti sovitut järjestelyt, kuten työaikapankki ja työaikaliukumat, ovat tärkeimpiä keinoja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Erityistilanteista, esimerkiksi yllättävistä poissaoloista, tulisi myös pystyä sopimaan työpaikoilla.
2. Etätyö
Etätyö ei ole mahdollista kaikissa töissä. Useissa tehtävissä se kuitenkin mahdollistaa kotoa käsin työskentelyn ja itsenäisen tehtävien aikatauluttamisen. Etätyön yleistymistä tukevat muun muassa kannustava ohjeistus ja lähiesimiesten myönteinen asenne.
3. Toimivat sijaisjärjestelyt ja toimintakäytännöt työhön palaamiseen
Ennakoitavien ja yllättävien poissaolojen seurauksiin kannattaa varautua. Työpaikalle tarvitaan toimintamallit esimerkiksi perhevapaalta työhön palaavien perehdyttämiseksi ja tukemiseksi.
4. Kirjatut tavoitteet ja toimintaohjeet
Esimiehet tarvitsevat oman työnsä tueksi ylimmän johdon linjaukset ja tiedon käytössä olevista käytännöistä. Näin työntekijätkin saavat tiedon mahdollisuuksista.
5. Sovitut pelisäännöt ja tasapuolisuus
Työpaikoilla tulisi olla selkeät pelisäännöt, joita sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin. Tasapuolisuus ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet tai ettei erikoistilanteita huomioitaisi. Avoin ja myönteinen ilmapiiri mahdollistaa asioista keskustelemisen ja sopimisen yhdessä. On hyvä, että työpaikalla tiedetään erityisen haastavista elämäntilanteista, kuten yksinhuoltajuudesta ja vaikeista omaishoivatilanteista.
6. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen kysymykset osaksi henkilöstöprosesseja
Työpaikalla kannattaa seurata henkilöstön ikärakennetta, hoivavastuita ja kokemuksia siitä, miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja ilmapiirikyselyt tarjoavat mahdollisuuden ottaa puheeksi näitä asioita kahden kesken tai työyhteisössä.
7. Yksityiselämän kysymykset osaksi työterveysyhteistyötä ja työkyvyn ylläpitoa
Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat perhetilanteet ja yksityiselämän kysymykset kannattaa ottaa osaksi työterveyshuollon toimintaa ja selvityksiä. Esimerkiksi omaishoivatilanteiden tunnistaminen ja niihin liittyvä neuvonta on hyödyllistä.
8. Tukea henkilöstölle työn ja muun elämän yhteensovittamiseen
Työpaikoilla tulisi olla selkeästi määritelty, mitä työntekijän tehtäviin kuuluu. Työn kuormituksesta palautuminen on tärkeä taito meille kaikille. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen ratkaisut ja selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä, mutta jokainen voi harjoitella itsetuntemusta ja oman elämän hallintaa. Tukea voi antaa esimies tai työtoveri, ja siihen voi järjestää myös koulutusta.
9. Lastenhoito ja muut arkea helpottavat palvelut
Työpaikalla kannattaa keskustella, kokeeko henkilöstö tarvetta arkea tukeville palveluille. Tarvittaessa työantaja voi selvittää työpaikan mahdollisuudet niiden järjestämiseen tai välittämiseen. Yksi esimerkki on työpaikan tarjoama sairaan lapsen hoitopalvelu.
10. Perheen huomiointi työpaikalla
Perheen olisi hyvä saada tutustua työpaikkaan, sillä se auttaa ymmärtämään vanhemman, puolison tai oman lapsen työtä ja siihen liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi koko perheen yhteiset tapahtumat työpaikalla ovat hyviä keinoja tutustumiseen. Samalla työnantaja saa tilaisuuden tutustua työntekijän perheeseen, joka on tärkeä voimavara. Hyvät käytännöt laadittiin Työ ja perhe-elämä -ohjelman keräämien aineistojen 3 000 idean pohjalta. Ohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa.
Kommentointi