Valtaosa työhyvinvoinnin kehittämisestä keskittyy yhä työpahoinvoinnin ja kuormituksen vähentämiseen. Se on tärkeää, mutta samaan aikaan tarvitaan tekoja, jotka lisäävät työn imua ja työn voimavaroja.
”Työn imu on työpaikalla kuin kultakimpale. Se vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi työntekijän terveyteen, työpaikan tuottavuuteen ja työurien pituuteen”, sanoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.
Seppälä innostui työn imusta opiskeluaikanaan 2000-luvun alussa. Silloin pinnalle oli noussut niin sanottu positiivinen työpsykologia: tutkijat alkoivat selvittää myös sitä, mikä työntekijällä ja työpaikalla on hyvin.
”Voimavaroihin suuntautuminen oli minulle alusta asti luontevaa. Kun nuorena psykologian opiskelijana harjoittelin psykiatrisissa sairaaloissa, etsin aina myös niitä hyviä asioita, jotka kannattelevat potilasta ja joiden varaan pystyy rakentamaan.”
Työhyvinvointi ei ihan hetkessä heilahda
Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila työssä. Se on ollut keskeinen osa Piia Seppälän opintoja ja työtä yli 15 vuotta. Hän on tehnyt siitä myös väitöstutkimuksensa. Sen mukaan työn imu on varsin pysyvää – se ei hetkessä heilahda suuntaan eikä toiseen.
”Se, paljonko työn imua kokee tällä hetkellä, selittää suuren osan siitä, paljonko sitä kokee vaikka vuoden kuluttua. Tämä selittyy pitkälti sillä, että työn imua aikaansaavat työhön liittyvät tekijät ja että ihmiset työskentelevät usein pitkään samassa ammatissa ja samanlaisissa työympäristöissä.”
Työn imua voi kuitenkin kehittää, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Pieniä muutoksia tulee tehdä riittävän kauan.
Viime vuosina Seppälä on tutkinut työn tuunaamista eli oman työn aktiivista, oma-aloitteista muokkaamista paremmin itselle sopivaksi. Tutkimusten mukaan työntekijä voi oppia tuunaamaan työtään ja siten lisäämään työn imuaan.
Työtä voi tuunata aina, keinot vaihtelevat
Piia Seppälä on ollut kehittämässä Työterveyslaitoksen Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennusta. Valmennuksessa opetellaan työn tuunaamisen keinoja ja kannustetaan tekemään pieniä muutoksia osana työarkea.
Hän kertoo esimerkin arkisesta työn tuunaamisesta. Se liittyy tutkimukseen, jossa Petäjäveden kunnan työntekijät osallistuivat verkkovalmennukseen, tunnistivat työssään kuormittavia ja voimaannuttavia asioita ja ryhtyivät tuunaamaan niitä:
Päiväkodissa ”kurahousurumban” oli hoitanut aina yksi työntekijä. Samaan aikaan toinen työntekijä siivosi pois aamupalan jäljet. Työyhteisö oivalsi, että hektinen pukemistilanne helpottuu, kun se jaetaan kahden työntekijän kesken. Pöydät ehtii siivota myöhemminkin.
Työn tuunaaminen on mahdollista kaikenlaisissa töissä, mutta keinot voivat vaihdella. Ideoita:
- Perehdy itsenäisesti sellaiseen työhösi liittyvään asiaan, jota et vielä osaa.
- Hyödynnä jotain taitoasi tai vahvuuttasi uudella tavalla.
- Kokeile uusia työtapoja sellaisissa tehtävissä, jotka hidastavat tai hankaloittavat työtäsi.
- Hankkiudu mukaan uusiin projekteihin tai kokeiluihin.
- Kehitä työtäsi uudesta näkökulmasta, esimerkiksi asiakkaan.
- Hakeudu keskusteluihin eri alojen osaajien kanssa, jotta saat uusia ideoita.
Konkreettiset neuvot helpottavat työn tuunaamista
Yksi työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvä tutkimustulos on se, että lähtötasolla on väliä. Jotta työntekijä saisi parhaan hyödyn esimerkiksi työn tuunaamisesta, hänen työhyvinvointinsa on oltava alun perinkin riittävällä tasolla.
Maallikosta tämä kuulostaa hieman lannistavalta. Mitä tutkija ajattelee?
”Onhan se toisaalta aika karu tutkimustulos, mutta hyvin ymmärrettävä. Jos ihmisellä on jo valmiiksi energiaa ja innostusta, hän lähtee herkästi kehittämään työtään edelleen. Mutta jos energiaa on jo lähtötasolla vähän ja se kaikki menee päivittäiseen työstä suoriutumiseen, niin mistä silloin ammentaa yksin?”
”Osa ihmisistä tarvitsee työnsä tuunaamiseen enemmän tukea kuin toiset. Konkreettiset neuvot ja esimerkit auttavat. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen tuunausvalmennuksessa on vaihtoehto, jossa valmentaja voi tukea osallistujaa koko prosessin läpi.”
Työntekijä ei voi tuunata pois resurssipulaa
Työn tuunaaminen on työntekijän tai työryhmän aktiivista, omaehtoista toimintaa. Työhyvinvoinnin kehittämistä ei siis pidetä vain johdon sanelemana, ylhäältä alas suuntautuvana prosessina.
Se ei silti tarkoita, että työhyvinvointi olisi vain työntekijän vastuulla tai työpahoinvointi hänen omaa syytään.
”Johto ja esihenkilöt vastaavat siitä, että työntekijän on ylipäätään mahdollista voida hyvin työssään. Siihen vaikuttavat työpaikan strategiset linjaukset ja myös poliittiset päätökset”, Piia Seppälä huomauttaa.
”Työntekijä ei edes pystyisi tuunaamaan pois esimerkiksi resurssipulaan liittyviä työn epäkohtia.”
Dosentuuri on tunnustus työhyvinvoinnin tutkimuksesta
Keväällä Jyväskylän yliopisto myönsi Piia Seppälälle dosentin arvon. Dosentuurin alana on työpsykologia, työhyvinvointi ja sen kehittäminen.
”Dosentuurin saaminen tälle alueelle osoittaa, että työhyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä pidetään tärkeänä myös yliopistomaailmassa. Se vahvistaa yliopistoyhteistyötä. Voin välittää tutkimustietoa eteenpäin ja ohjata opiskelijoita.”
Seuraavaksi Seppälä haluaisi tutkia, miten työn voimavarat vaikuttavat työhyvinvoinnin lisäksi myös kehon fysiologisiin prosesseihin ja fyysiseen terveyteen.
Aiheesta lisää:
Verkkovalmennus lisäsi työn tuunaamista ja työn imua kuntatyöntekijoillä (Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.10.2020)
Kommentointi
Näistä asioista olisi hyvä puhua työyhteisössä..Miten saada työn kuormittavuus hallintaan.Luoda rakenteita, jotka tukevat työssä jaksamista.