Oliko listauksen tehnyt toimittaja liian nopea tekemään johtopäätöksiä? Parturissa käytetään digitaalista hiusharjaa, ja se tuottaa jonkinlaista dataa, jonka avulla parturi tai kampaaja voi tuottaa asiakkaalleen lisäarvoa. Hiusharjan tapauksessa ollaan itse asiassa digitalisaation ytimessä.
Martti Mäntylä oli yksi puhujista Työn murroksen mestarikurssilla Helsingissä huhtikuussa 2018. Kurssin järjestivät Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamat ohjelmat.
Digitalisaatio muuttaa työtä ja yhteiskuntaa. Perinteiseen työhön liitetty digitaalinen komponentti määritteleekin työn arvoa yhä suuremmalta osin. Esimerkiksi hitsausjärjestelmiä valmistava Kemppi Oy on ymmärtänyt, että digitalisaation avulla voi saada lisäarvoa:
Hitsauslaitteeseen tehty digitaalinen laajennus mahdollistaa hitsaussauman dokumentoinnin laitteen itsensä avulla. Tällä tavalla saatu data tukee laatujärjestelmää ja esimerkiksi sertifikaatin saamista. Digitalisaatio on tässä esimerkissä askel kohti lisäarvoa.
”Kemppi on ymmärtänyt, että asiakas ei halua hitsauslaitetta, vaan kyvykkyyden tehdä laadukkaita hitsaussaumoja”, Mäntylä summasi puheenvuorossaan.
Digitaalisia huoltomiehiä ja myyjiä
Hitsausesimerkin kaltaiset uudet digitalisaation muodot herättävät kysymyksiä siitä, kuinka hyvin ja laadukkaasti tieto voidaan tuottaa työn ohessa. Ja mitä siitä seuraa johtamisen ja palkitsemisen suhteen? Miten arvotetaan työtä ja miten siitä palkitaan?
Sama kuvio ja samat kysymykset tulevat toistumaan monissa muissakin ammateissa. Pian puhutaan jo digitaalisista huoltomiehistä, myyjistä, maanviljelijöistä tai terveydenhoitajista.
Digitalisaatiosta puhuttaessa usein pohditaan, miten se tulee korvaamaan jo olemassa olevia töitä. Kuitenkin digitalisaation varsinainen mahdollisuus on innovaatioavaruuden kasvaminen. Myös professori Martti Mäntylä muistutti tästä ulottuvuudesta.
”Mihin tahansa tuotteeseen tai palveluun voidaan lisätä digitaalinen osuus, ja sillä tavalla aukeaa lukuisia uusia mahdollisuuksia, joita emme nyt osaa edes kuvitella.”
Osaamisvaatimukset muuttuvat
Digitalisaation ydinhaaste liittyy innovointiin. Miten opimme innovoimaan ja käyttämään hyväksi kaikkia niitä uusia mahdollisuuksia, joita digitalisaatio ja uudet teknologiat tuovat tullessaan? Sen jälkeen innovaatiot pitää vielä siirtää muihin konteksteihin.
Tässä kohdassa pitäisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen. Jo nyt on haasteita löytää oikeanlaista osaamista avoinna oleviin työtehtäviin.
”Esimerkiksi johtamiseen ei haeta enää osaamista vaan persoonallisuuksia, hyviä tyyppejä. Johtajienkin työtapa on itsenäistä, yrittäjämäistä toimintaa, jossa korostuvat luovuus ja kriittinen ajattelu”, summasi Hankenin työelämäprofessori Anne Brunila.
Hän muistutti mestarikurssin kuulijoita siitä, että tunneälykkyys sekä kommunikaatio- ja yhteistyötaidot tulevat nousemaan yhä tärkeämpään asemaan etenkin tekoälyn aikakaudella.
”Tulevassa maailmassa humanistien tarve korostuu, koska meidän pitää ymmärtää ihmistä!”
Työn tulevaisuutta visioineessa paneelissa ohjelmajohtaja Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta korosti, että myös osaamisen kehittäminen on työtä ja siitä pitäisi myös maksaa.
”Silti työn käsitettä ei pidä irrottaa ansainnasta, koska siinä piilee riiston vaara. Tähän liittyy esimerkiksi alustoilta tehtävä keikkatyö, jota tehdään usein siksi, että oma osaaminen kehittyy. Sinnekin pitäisi luoda työsuhdeturvan minimiehtoja. On huolehdittava työturvallisuudesta ja esimerkiksi siitä, että ihmisillä on varaa pitää palkallisia lomia tai sairastaa.”
Alustatalous muuttaa työtapoja
Anne Brunila toi esiin myös tulevaisuuden työn muodot ja tilat. Työtä tullaan tekemään esimerkiksi kahviloissa ja muissa paikoissa, jotka eivät ole työnantajan toimitiloja. Tällainen työn tekemisen tapa mahdollistaa uudenlaisten työyhteisöjen syntymisen.
Eveliina Saari toi keskusteluun kaikkien huulilla olevan alustatalouden, sillä työn tulevaisuudesta puhuttaessa sitä on mahdotonta välttää. Hänen mukaansa alustatalous muuttaa työn tekemisen tapoja ja parhaimmillaan mullistaa työtä positiivisella tavalla.
”Työtä tarjoavien alustojen kautta avautuu esimerkiksi entistä paremmin mahdollisuus työllistyä osittain. Se sopii sellaisille ihmisille, jotka eivät halua tai kykene kokopäiväiseen työhön. Kunhan Suomen normeja säätävät tahot puuttuvat alustoilla tekevien työntekijöiden oikeuksiin ja siten ovat muutosta tukeva voima”, Saari summasi.
Kommentointi