Työterveysneuvotteluja käydään nykyisin yhä enemmän. Meillä ei ole käytettävissä yhtenäisiä tilastotietoja käydyistä neuvotteluista, mutta neuvotteluja, joissa on mukana työtekijä, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustaja, voidaan karkeasti arvioida eri tutkimusten pohjalta käytävän yli 20 000 vuodessa.
Tutkimusten mukaan näissä neuvotteluissa haetaan ensisijaisesti ratkaisuja työssä jatkamiseen tai työhön paluuseen muokkaamalla itse työtä tai sen tekemisen ympäristöä.
Joskus – ja tällä hetkellä on se kuva, että harvoin – tulee vastaan tilanne, ettei työntekijä halua osallistua neuvotteluun. Ennen kieltäytymistä työntekijän kannattaa pyytää perusteluita sille, miksi esimiehen tai työterveyshuollon edustajan näkökulmasta olisi hyvä neuvotella hänen tilanteestaan.
Työntekijä voi kieltäytyä neuvottelusta. Työnantaja ei voi pakottaa häntä osallistumaan siihen. Työnantaja voi velvoittaa työntekijän osallistumaan työkykyarvioon, mutta työterveysneuvotteluun ei vastaavaa osallistumisvelvoitetta ole.
Neuvottelusta kieltäytymisestä ei tulisi seurata mitään vaikutuksia työntekijän kohteluun työpaikalla tai työterveyshuollossa eikä työssä jatkamisen mahdollisuuksiin.
Korostan mielelläni työterveysneuvotteluun valmistautumisen merkitystä kaikille siihen osallistuville. Työntekijän kannattaa pyytää valmisteluun apua työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai esimerkiksi työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntijalta – jos tuntuu esimerkiksi siltä, ettei neuvottelusta ole mitään hyötyä.
Työssä jatkamiseen liittyvät pulmat ovat voineet ratketa tai ratkeavat valmistelun yhteydessä, eikä neuvottelua tarvita. Jos taas ratkaisuun tarvitaan työnantajan näkemys ja sopimista työterveyshuollon toimista työkyvyn tukemiseksi, niin neuvottelu voikin olla tarpeen.
Olemme tehneet työterveysneuvotteluun valmistautuville oppimisohjelman Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön. Siinä on omat osiot työntekijälle, esimiehelle ja työterveyshuollon edustajille. Ohjelma on avoin ja maksuton, ja se toimii myös älypuhelimessa.
Vastaaja: johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos
