Digitalisaatio ja työ

Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja eri toimialoilla ja tehtävissä. Digitalisaation vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin eivät ole kuitenkaan suoraviivaisia. Niihin vaikuttaa tapa, jolla uusia teknologioita otetaan käyttöön ja sovelletaan. Digitalisaatio ei ole puhtaasti teknologinen vaan ennen kaikkea sosiotekninen muutos, jonka yhteydessä on tärkeää tukea ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja toimijuutta.
Lähikuva käsistä kannettavan tietokoneen äärellä.

Tekoäly

Tekoälyllä tarkoitetaan ohjelmistoja, jotka kykenevät älykkäinä pidettäviin toimintoihin, kuten päättelyyn, oppimiseen, suunnittelemiseen tai luomiseen. Tekoälyn kehitystä ovat viime vuosina vauhdittaneet muun muassa

  • tehokkaammat tietokoneet
  • datan määrän lisääntyminen
  • koneoppimisalgoritmien kehittyminen.

Keskeistä on ollut oivallus hyödyntää aivojen monikerroksisia neuroniverkkoja mallina tekoälyä kehitettäessä.  

Syväoppiminen on tekoälyn osa-alue, joka keskittyy opettamaan ohjelmistoja käsittelemään tietoa tavalla, joka matkii ihmisen ajattelua. 2020-luvulla keskiöön ovat nousseet syväoppimiseen pohjaavat laajat kielimallit ja niihin perustuva generatiivinen tekoäly. Generatiiviseen tekoälyyn perustuvat ohjelmistot kykenevät

  • kommunikoimaan ymmärrettävällä ja luonnollisella kielellä
  • luomaan uutta sisältöä, kuten teksti-, kuva- ja ääniesityksiä
  • tuottamaan uusia ihmismäisiä tuotoksia, eli ne eivät rajoitu vain kuvailemaan tai tulkitsemaan jo olemassa olevaa informaatiota.

Tekoälyä pidetään niin sanottuna yleiskäyttöisenä teknologiana, jolla voi olla useille aloille ja laajasti koko yhteiskuntaan ulottuvia pitkäkestoisia ja jopa käänteentekeviä vaikutuksia. Erityisesti generatiivisen tekoälyn ajatellaan voivan muuttaa työtä merkittävästi sen automatisointi- ja tehostamisvaikutusten myötä. 

Tekoälyn työelämävaikutukset riippuvat siitä, mihin tarkoituksiin ja miten tekoälyä kehitetään ja käytetään sekä miten sen käyttöä säännellään. 

Robotiikka

Tekoälyä hyödynnetään usein robotiikassa eli itsenäisesti toimivien laitteiden, robottien, kehittämisessä. Robotit toimivat tehtävän mukaan joko ihmisen työpanosta korvaavissa tai ihmisen kykyjä ja älykkyyttä avustavissa tai laajentavissa rooleissa. 

Robotteja on erityyppisiä: 

  • Mobiilirobotit voivat avustaa useissa tehtävissä, kuten tavaroiden toimittamisessa, varastoautomaatiossa, pelastustehtävissä ja maanviljelyssä. 
  • Itseohjautuvat ajoneuvot ovat liikkuvia robotteja, jotka pystyvät itsenäiseen navigointiin. 
  • Nivelletyt robotit ovat tyypillisiä teollisuusrobotteja ja muistuttavat usein ihmisen kättä. 
  • Humanoidirobotti muistuttaa geneeristä ihmiskehoa ja sen liikkeet jäljittelevät ihmiskehon liikkeitä. Humanoidirobotteja käytetään tyypillisesti erilaisten tehtävien automatisointiin. 
  • Cobotit eli yhteistyörobotit työskentelevät rinnakkain ihmistyöntekijöiden kanssa. Ne eroavat useista muista roboteista siinä, että niiden ei ole tarkoitus korvata ihmisen tekemää työtä vaan työskennellä ihmisen rinnalla. Yhteistyörobotit suorittavat erilaisia tehtäviä metalliteollisuudessa, autoteollisuudessa, elektroniikassa, laboratorioissa ja sairaaloissa. 

Moderni robotiikka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen eri toimialoilla. Robottien avulla voidaan paitsi tehostaa työtä myös parantaa työturvallisuutta. Robotteja voi hyödyntää myös tehtävissä, joihin ihmisen aistit tai tarkkuus eivät riitä. 

Algoritminen johtaminen

Algoritmi on kaava, joka tekee päätöksiä sääntöjen tai tilastomallien perusteella ilman ihmisen osallistumista. Kaava voi olla esimerkiksi ohjelmistokoodi, joka kertoo tietokoneelle, mitä tehdä eri tilanteissa.

Algoritminen johtaminen on työn johtamista siten, että vastuuta työvoimaan vaikuttavien päätösten tekemisestä ja toteuttamisesta on annettu algoritmeille. Tällöin ihmisen osallistuminen johtamiseen vähenee. Johtamistoimintoja, joita voidaan antaa algoritmien hallintaan, voivat olla esimerkiksi

  • työntekijöiden seuranta ja tarkkailu
  • tavoitteiden asetanta
  • työtehtävien ja -määräysten antaminen ja peruuttaminen
  • suoriutumisen arviointi
  • aikataulujen asettaminen
  • palkitseminen sekä rekrytointi.

Algoritminen johtaminen on yleistä varsinkin niin sanotuissa alustayrityksissä, kuten ruokalähetti- ja kuljetuspalveluita tarjoavissa yrityksissä.  

Työn digitalisoitumisen myötä algoritminen johtaminen yleistyy myös perinteisillä työpaikoilla. Digitaaliset järjestelmät tuottavat suuria määriä digitaalista tietoa, jota voidaan ohjata algoritmeille automaattista päätöksentekoa varten. Tällaista tietoa tuottavat esimerkiksi

  • kulunhallintajärjestelmät
  • työvuorojärjestelmät
  • työaikaseuranta  
  • erilaiset viestintäsovellukset.

Työnantajat tavoittelevat algoritmisella johtamisella toiminnan ja laadunhallinnan tehostamista sekä kokonaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Työntekijöille algoritmisella johtamisella on useammin kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia. Algoritminen johtaminen voi vähentää

  • työntekijöiden autonomian ja turvallisuuden tunnetta
  • oikeudenmukaisuuden kokemusta
  • luottamusta työnantajaa kohtaan
  • tyytyväisyyttä työhön.  

Hyvällä suunnittelulla kielteisiä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista lieventää ja myönteisiä lisätä. Algoritmeilla voidaan saavuttaa parempia tuloksia, kun niiden käyttö ja toimintaperiaatteet ovat avoimia ja ne ovat työntekijöille lähtökohtaisesti työkaluja tai toiminnan tuki, eivätkä läpinäkymätön käskytysjärjestelmä. 

Esineiden internet

Esineiden internetillä (IoT, Internet of Things) tarkoitetaan fyysisiä ja digitaalisia laitteita, jotka ovat yhteydessä internetiin ja samalla keräävät ja jakavat tietoa. Laitteilla on antureihin, ohjelmistoihin ja tietoliikenneyhteyteen perustuva kyky aistia ympäristöään. Ne viestivät ja toimivat aistimansa datan perusteella älykkäästi. 

Internetiin kytkeytyvien laitteiden määrä kasvaa nopeasti. Tämän vaikutuksia työelämässä ja koko yhteiskunnassa voi verrata internetin tai matkapuhelinten tuloon. Esimerkiksi teollisuudessa IoT-laitteet mahdollistavat laitteiden etävalvonnan ja huollon. Ne voivat kerätä tietoa koneiden kunnosta reaaliajassa ja ilmoittaa huoltotarpeista ennen kuin laite rikkoutuu, mikä vähentää seisokkiaikoja ja parantaa tehokkuutta. 

Esineiden internet koskee vastedes lähes kaikkia sähköä käyttäviä laitteita, joiden tieto on siirrettävissä eteenpäin. Tämä luo edellytyksiä monien toimintojen automatisoinnille ja auttaa esimerkiksi

  • kehittämään uudenlaisia palveluja
  • integroimaan prosesseja yhä paremmin toisiinsa
  • tukemaan ihmisiä heidän jokapäiväisissä toiminnoissaan. 

Esineiden internetiä voidaan hyödyntää riski- ja vaaratilanteiden ennakoinnissa. Samalla entistä tärkeämmiksi nousevat erilaiset tietoturvaan ja -suojaan liittyvät kysymykset. 

Virtuaalinen ja lisätty todellisuus

Virtuaalinen todellisuus (Virtual Reality, VR) on tietotekniikan avulla luotu keinotekoinen ympäristö, jossa käyttäjä voi kokea olevansa osana digitaalista maailmaa. Digitaaliset maailmat sulautuvat entistä aidommin reaalimaailmaan erilaisten päätelaitteiden avulla. Nämä laitteet ovat usein puettavia tai varusteisiin integroitavia.

Keinotodellisuuden ratkaisut sijoittuvat jatkumolle, joka ulottuu reaalimaailmasta täysin virtuaaliseen maailmaan. Kun siirrytään kohti täyttä VR-kokemusta

  • digitaalisten elementtien määrä kasvaa
  • elementit integroituvat reaalimaailmaan
  • tai jopa korvaavat sen osia.

Digitaalisten ja reaalimaailman havaintojen sekoittuessa syntyy lisätyn todellisuuden (AR) tai yhdistetyn todellisuuden (MR) ratkaisuja. Yksinkertaisimmillaan reaalimaailman esineisiin voidaan liittää lisätietoa, kuten identiteetti- tai mittatietoa, joka esitetään käyttäjälle päälle puettavien tai kannettavien näyttöjen avulla.  

Täysin virtuaalisessa todellisuudessa kaikki aistihavainnot ja vuorovaikutuslaitteet korvataan digitaalisilla versioilla.  

AR- ja VR-sovellukset tarjoavat monia mahdollisuuksia työelämässä. Niiden avulla voidaan:

  • tukea toimintaa ja päätöksentekoa lisäämällä informaatiota
  • parantaa tilannetietoisuutta erilaisilla visualisaatioilla
  • vähentää työntekijöiden altistumista vaarallisille työympäristöille etäläsnäolon avulla.

Virtuaalitodellisuus soveltuu myös oppimisen ja harjoittelun välineeksi. Läsnäoloa ja immersiota korostava kokemus tukee muistijälkien syntymistä ja helpottaa tiedon omaksumista.  

Lisätyn todellisuuden sovelluksia käytetään eri toimialoilla toiminnanohjauksen ja -tukemisen välineinä. Esimerkiksi ajoneuvojen ohjaus- ja navigointitiedot voidaan liittää kuljettajan näkymään tuulilasinäyttöjen tai päälle puettavien näyttöjen kautta.

Hyvin suunnitelluilla virtuaalisen tai lisätyn todellisuuden ratkaisuilla voidaan vähentää fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta. On kuitenkin tärkeää, että

  • kognitiivinen kuormitus, kuten tarkkaavaisuus, muisti ja ajattelukyky, huomioidaan
  • informaation lisäämisessä huomioidaan ihmisen aistijärjestelmän vastaanottokapasiteetti
  • työntekijöiden ymmärrys reaalimaailman prosesseista säilyy, eivätkä laitteet aiheuta pahoinvointia tai kuormitusta.

Kun käytetään virtuaalisen tai lisätyn todellisuuden ratkaisuja, kasvaa laitteiden käytettävyyttä ja tietoturvaa koskevan osaamisen merkitys myös työturvallisuuden- ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.   

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Henkilökuva Tuomo Alasoini

Tuomo Alasoini

tutkimusprofessori
Sähköpostiosoite
tuomo.alasoini [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2577