Vinkkejä sisäympäristöön liittyvien toimintatapojen kehittämiseksi tuotantolaitoksissa

1. Nimetkää ryhmään henkilöt, jotka hoitavat sisäympäristöasioita yhteistyössä. 

Ryhmään on hyvä kuulua edustajat johdosta, kunnossapidosta, työsuojelusta, työterveyshuollosta ja henkilöstöstä. 

Miksi? Moniammatillinen yhteistyö auttaa sisäilmatilanteen ennaltaehkäisemisessä, selvittämisessä ja ratkaisemisessa. 

1. Kuvatkaa toimintatavat sisäilmatilanteessa ja selkeyttäkää vastuita 

Viestikää niistä työntekijöille.

Miksi? Sovitut toimintatavat ja vastuut selkeyttävät kaikkien työtä.

2. Kehittäkää tiedonkulkua ja viestintää työntekijöille

 Valitkaa viestintäkanavat, varmistakaa viestinnän jatkuvuus ja vuorovaikutteisuus sekä tiedon perille meno. Viestintä on erityisen tärkeää vaikeassa ja pitkittyneessä sisäilmatilanteessa.

Miksi? Säännöllinen viestintä lisää tietoa, luottamusta, ehkäisee sisäilmatilanteen kärjistymistä ja helpottaa ongelmien ratkaisua.

3. Tehkää toimistoissa ja valvomoissa säännöllisiä tilakatselmointeja 

Niillä varmistetaan esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus, siivouksen riittävyys ja havainnoidaan näkyviä vaurioita toimenpidetarpeen arvioimiseksi. Viestikää katselmoinnin tuloksista työntekijöille.

Miksi? Säännöllisillä katselmoinneilla havaitaan toimenpidetarpeet ennen kuin ongelmia ennättää syntyä.

4. Pitäkää rakennuksen ja talotekniikan piirustukset ja muut asiakirjat ajantasaisina

 Niitä tarvitaan sekä ylläpidon että sisäympäristöselvityksen lähtötietona.

Miksi? Ajantasaiset tiedot helpottavat sisäympäristöselvityksen, tilamuutosten ja ylläpidon suunnittelua ja toteutusta

1. Lähestykää toimistojen ja valvomoiden sisäilmatilannetta kokonaisvaltaisesti 

Huomioikaa ylläpidon, rakennuksen, ilmanvaihdon ja tuotantoprosessin vaikutukset sisäympäristöön, työtekijöiden havainnot ja kokemukset sekä toimintatapojen, kuten viestinnän toimivuus. Määrittäkää keinot, joilla sisäilmatilanteen ratkeaminen varmistetaan.

Miksi? Kokonaisuuden huomiointi helpottaa sisäilmatilanteen ratkaisua ja estää sen pitkittymisen.

2. Teettäkää sisäympäristöselvitys tilanteessa, joka eivät ratkea ylläpitotoimilla tai jossa työntekijät kokevat laajemmin haittoja tai oireita

Viestikää selvityksestä ja sen tuloksista työntekijöille.

Miksi? Sisäympäristöselvityksellä saa kokonaiskuvan sisäympäristöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja toimenpidetarpeista.

3. Varmistakaa tarvittaessa sisäympäristöselvityksen tekijöiden osaaminen ja pätevyys

Miksi? Sisäympäristöselvitysten tekeminen vaatii erityisosaamista.

4. Hyödyntäkää sisäympäristöselvityksen tekijöiden ammattitaitoa selvityksen sisällön suunnittelussa ja tuloksista viestimisessä. 

Kootkaa taustatiedot ja tehkää yhdessä esikäynti selvityksen sisällön suunnittelemiseksi.

Miksi? Sisäympäristöselvityksen tekijöillä on osaamista kokonaisvaltaisen selvityssisällön suunnittelusta ja tulosten viestimisestä, minkä on todettu lisäävän luottamusta ja helpottavan sisäilmatilanteen ratkeamista ei-tuotannollisilla työpaikoilla.

5. Hyödyntäkää työntekijöiden havaintoja ja kokemuksia työtiloista.

Miksi? Työntekijöiltä saa käyttäjäkyselyllä arvokasta tietoa työtiloista ja kokemuksista, jota voidaan hyödyntää sisäilmatilanteen selvittämisessä.

6. Hyödyntäkää työterveyshuollon ammattitaitoa.

Miksi? Työterveyshuolto toimii sisäilmatilanteessa asiantuntijana terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja tekee yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli myös sisäilmatilanteen viestinnässä, erityisesti työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden osalta.

7. Arvioikaa, onnistuttiinko sisäilmatilanteen ratkaisussa 

Keinoja voivat olla esimerkiksi tilakatselmoinnit ja käyttäjäkyselyt.

Miksi? Arviointi auttaa varmistamaan, että sisäilmatilanne on saatu ratkaistua ja ratkaisuun ollaan tyytyväisiä. Lisäksi arvioinnissa tulee esille mahdolliset jatkokehittämistarpeet