Maalari

Maalareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat melu ja vaihtelevat lämpöolosuhteet.

Meluriskejä esiintyy lähinnä niillä maalareilla, jotka työskentelevät hiekkapuhallus- ja tasoitetöissä, joissa melutasot käyttäjän paikalla vaihtelevat 91–115 dB. Pahimmillaan jo muutaman minuutin päivittäinen altistuminen aiheuttaa kuulovaurioriskin. Kuulovamman riskiä yksilötasolla lisää myös samanaikainen altistuminen liuotinaineille.

Kylmyys ja veto talvisin sekä kuumuus kesäisin aiheuttavat joissakin työvaiheissa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa sekä heikentävät työolosuhteita.

Kehittämisehdotuksia

Melu

• Koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana. Tarkista ja vertaile koneiden melupäästöjä ohjeista uutta konetta hankittaessa.
• Koneiden ja työkalujen kunnossapito.
• Suojainten käyttö aina koneita käytettäessä.

Tärinä

• Kun valitset konetta, valitse vähiten tärisevä kone (tärinäpäästö pitää ilmoittaa koneen ohjeissa).
• Valitse kone, jossa hyvät vaimennetut kahvat tai joustava pinnoite.
• Koneen ergonomia vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta raajaan siirtyvään tärinään. Kevyempi ja hyvin muotoiltu rasittaa vähemmän.
• Lämpimät kädet vähentävät tärinähaittojen riskiä, joten käytä asianmukaisia työkäsineitä.

Kylmyys ja veto

• Töiden ajoitus ja osien esivalmistus sisätiloissa.
• Sopiva työ-tauko-jaksotus.
• Lämpimät taukotilat, riittävä palautumisaika ja lämmin ateria.
• Ulkotöissä on varmistettava suojaus ja sisätyöt tehdään ovien ja ikkunoiden asennuksen jälkeen.
• Tarvittaessa käytettävä kohdelämmitystä.
• Työkalut valitaan mahdollisuuksien mukaan siten, että käsineet kädessä mahdollista työskennellä.
• Asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi: alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetuksella säädellään lämmöneristävyys, päällysvaate suojaa tuulelta ja sateelta.
• Pää, jalkat ja kädet on tärkeää suojata.

Valaistus

• Rakennuksen tulevia valaistusasennuksia voidaan usein hyödyntää jo rakentamisvaiheessa.
• Hyvä valaistus kiinteisiin työpaikkoihin ja riittävästi valoa kulkuteille.
• Kohdevalaisimien asettaminen työkohteisiin.
• Hankalimmissa paikoissa otsavalaisin apuun, sillä se jättää kädet vapaiksi ja valo on helposti suunnattavissa katselukohteseen.

Maalaustyössä esiintyvät kuormittavat työt

Maalaus

• Jos työtila on ahdas, aiheuttaa se selän hankalan työasennon.
• Toistuvat kapeat tarttumisotteet kuormittavat kyynärvarren, ranteen ja sormien lihaksia.
• Maaliastian sijoittelulla on ratkaiseva merkitys vartalon lihasten kuormittumiseen, koska jatkuvasti toistuva kumartelu alas ja nousu pystyasentoon kuormittaa sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkiertoelimistöä.
• Sopimaton työskentelykorkeus (kädet yli hartiatason, pää taakse taipuneena) kuormittaa niska-hartiaseudun ja olkavarren lihaksia.
• Maalattavan seinän korkeuden ollessa lähellä katonrajaa niska on taipuneena, kiertyneenä tai kallistuneena.
• Jatkuva edestakainen kiipeily kuormittaa alaraajojen lihaksia.
• Painavien taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä.

Hiontatyö

• Kumara asento kuormittaa selän rakenteita.
• Kyykky- tai polviasento vaikeuttaa alaraajojen verenkiertoa, mikä ilmenee lihasten väsymisenä.
• Sopimaton työskentelykorkeus (kädet yli hartiatason, pää taakse taipuneena) kuormittaa niska-hartiaseudun ja olkavarren lihaksia.
• Huonosti käteen sopivat työkalut kuormittavat yläraajojen lihasten ohella hartian, olkaseudun ja niskan lihaksia.

Tasotteen valmistus ja muut valmistelevat työt

• Sopimattomalle korkeudelle sijoitetut tarvikkeet ja välineet kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistöä.
• Suurien tai painavien astioiden käsittely sopimattomassa työskentelykorkeudessa (kädet yli hartiatason, pää taakse taipuneena) kuormittaa niska-hartiaseudun ja olkavarren lihaksia.
• Tasotteen sekoittamisvaiheessa käytetyt työskentelykorkeudet ovat usein liian matalia, mikä aiheuttaa selän kumaria asentoja.
• Painavien ja hankalan muotoisten taakkojen käsittely kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä.
• Työtä keventävien apuvälineiden käyttö on vähäistä ja koetaan hidastavan työtä.

Työasentojen vaikutus kuormittumiseen

Niskan etukumara asento

• staattinen kuormittuminen niskan alueen ja hartiaseudun lihaksissa
• nivelsiteiden venyminen

Niskan taakse taipunut asento

• staattinen kuormittuminen niskan alueen, hartiaseudun ja osittain myös selän lihaksissa
• nivelsiteiden venyminen

Selän etukumara asento 

• staattinen kuormittuminen selän ja pakaroiden lihaksissa
• nivelsiteiden venyminen

Polvi- ja kyykkyasento

• staattinen kuormittuminen alaraajojen lihaksissa
• nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen
• aineenvaihdunnan estyminen

Kädet koholla työskentely 

• staattinen kuormittuminen olkahartiaseudun lihaksissa
• nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen

Makuuasennossa työskentely (+ kädet koholla työskentely) 

• niskahartiaseudun, olka- ja käsivarren lihasten staattinen kuormittuminen
• aineenvaihdunnan estyminen
• alaraajojen ja selän lihasten staattinen kuormittuminen

Ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot 

• ranteiden ja sormien lihasten toistuvat työliikkeet ja staattiset asennot aiheuttavat lihaskuormitusta
• nivelten kuormittuminen

Ratkaisuehdotuksia

Niskan taipunut, kiertynyt asento

• ojenna niska suoraksi ja venytä kaulasi
• käytä sopivan korkuista työpukkia
• käytä jatkovarsia

Kantaminen

• käytä työtä keventäviä välineitä

Keskeiset kemialliset vaaratekijät maalarin työssä ovat:

• liuottimet
• pölyt, kuten tasoitepöly
• maalisumu
• herkistävät aineet: epoksit, maalien säilöntäaineet
• asbesti (peruskorjauksessa)

Allergisen ihottuman aiheuttajia

• epoksit
• formaldehydihartsit
• akryylihartsit
• atsiridiinikovetteet
• uretaanihartsit ynnä muut
• tärpätti
• pellavaöljy
• kolofoni
• isotiatsolinonit ja muut säilöntäaineet
• dibutyylitiourea
• kumikäsineet
• koboltti, nikkeli, sinkkikromaatti

Ärsytysihottuman aiheuttajia

• liuotinaineet, maalinpoistoaineet
• pölyt, kuten tasoitepöly
• ammoniakki, hapot

Haittojen vähentäminen

Tuotteiden valinta

Liuotinohenteisten alkydimaalien käyttö on yllättävän yleistä sekä maalarien antamien tietojen että käyttötilastojen mukaan. Vesiohenteisten maalien käyttöön tulisi edelleen rohkaista sekä tuotekehityksen että suunnittelijoille ja maalausliikkeille suunnatun tiedotuksen avulla. Alkydimaalien käyttö suuriinkin pintoihin näyttää olevan melko yleistä. Tällöin liuottimien haitat tuntuvat oirehtimisena. Haittaa voitaisiin ehkäistä pyrkimällä liuotteettomien tuotteiden käyttöön ja tehostamalla ilmanvaihtoa.

Ruiskumaalaus

Liuotinmaalien ruiskumaalauksessa tarvitaan hyvä ilmanvaihto työpaikalla sekä hyvät hengityksensuojaimet. Myös vesiohenteisten maalien ruiskutuksessa tarvitaan hengityksensuojainta (pitkäkestoisessa työssä mielellään puhallinsuojain).

Vesiohenteiset maalit

Vesiohenteiset maalit sinänsä eivät näytä olevan suuri ongelma käyttäjilleen, kun otetaan huomioon niiden suuri käyttö. Kuitenkin maalinvalmistajien tulee tuotekehityksessä ottaa huomioon mahdolliset uudet haittavaikutukset, kuten säilöntäaineiden herkistävyys, ja tiedottaa mahdollisista haitoista käyttöturvallisuustiedotteissa.

Tasoitetyöt 

Emäksisinä tasoitteet ja tasoitepöly ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Työmenetelmien ja suojainten oikea valinta on tärkeä haittojen ehkäisemiseksi. Tasoitetyön kehittäminen vähemmän pölyäväksi olisi tärkeää. Pölyhaitan vähentämiseksi tarvitaan hiontatyön minimoimista, mahdollisia hiontatyön kohdepoistoja, tehostettua siivousta ja parempia hengityksensuojaimia (jatkuvassa työssä mieluiten puhallinsuojain).

Tasoitetöissä pääosa käyttää kangaskäsineitä, jotka eivät ole ihoa voimakkaasti ärsyttäville tasoitteille riittävät. Tasoitetyössä tarvitaan iho-ongelmien ehkäisyyn parempia suojakäsineitä (esimerkiksi osaksi muovitetut tai kumitetut käsineet).

Epoksityöt

Ihon suojaukseen käsiteltäessä epoksiyhdisteitä sisältäviä tuotteita, kuten maaleja, lakkoja ja liimoja, tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

Työvaihe, jossa suojakäsineiden käyttöä tulisi lisätä, on epoksituotteiden käsittely, sillä 20 % rakennusmaalareista ilmoitti tekevänsä epoksiliimausta ilman käsineitä (Riala 2002). Epoksityöhön tarvitaan sopivat kumi- tai muovikäsineet, vaikka epoksiliimauksessa niitä ilmoitti käyttävänsä vain 16 % maalareista.

Työterveyshuollon toiminta

Työterveyshuollon tulee terveystarkastuksissa kiinnittää huomio rakennusmaalarien vanhaan altistustaustaan (asbesti, liuotinmaalit), nykyiseen kemikaalialtistumiseen (vesiohenteiset ja liuotinmaalit, tasoitteet, epoksit) sekä tiedottaa oikean suojautumisen tärkeydestä. Kaikki maalarit eivät kuitenkaan ole kattavan työterveyshuollon piirissä, joten työterveyshuollon varmistaminen koko toimialalle on olennaista työperäisten haittojen minimoimiseksi.

Iho- ja hengitystieoiretutkimuksissa käyneiden maalarien oireiden liittymistä maalien ja muiden kemikaalien käyttöön selvitettiin työpäiväkirjan avulla. Työpäiväkirjoissa yleisimpiä työvaiheita olivat tela- ja sivellinmaalaus vesiohenteisilla ja alkydimaaleilla sekä tasoitetyöt. Yleisemmistä töistä tasoitetyöt ja alkydimaalaus olivat haitallisimmiksi mainittuja.

Maalareiden työtä voidaan pitää tapaturmariskeiltään keskimääräistä jonkin verran vaarallisempana työnä.

Tärkeimmät maalarien työtapaturmien aiheuttajat ovat olleet työympäristö ja erilaiset rakenteet sekä kappaleet ja esineet.

Tärkeimmät tapaturmatyypit maalareilla ovat olleet esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen, putoaminen sekä lentävät sirut.

Maalareiden tapaturmavammojen laatu on tyypillinen, mutta se poikkeaa kaikkien rakentajien vammojen laadusta sijoiltaan menojen ja nyrjähdysten/venähdysten suurempana suhteellisena osuutena ja pintavammojen hieman vähäisempänä osuutena.

Eniten maalarit ovat loukanneet tapaturmissa alaraajoja, kämmeniä ja sormia, selkää, yläraajoja ja silmiä.

Tapaturmavaarojen torjunta

Maalaustyön turvallisuus

• Älä työskentele tikkailla.
• Tarkista aina palatessasi työpisteeseesi, että kaiteet ja muut putoamissuojaukset ovat paikallaan.
• Tutustu tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteisiin ja varoituksiin.
• Järjestä työskentelytilaan mahdollisimman tehokas ilmanvaihto. Käytä tarvittaessa tuuletuksen lisäämiseksi tuuletinta.
• Siirreltävillä telineillä ei saa olla siirron aikana henkilöitä eikä tavaraa. Lukitse pyörät siirron jälkeen.
• Ota selville, mistä maalauspaikalla löytyy ensiapuvälineeksi silmän huuhtelupullo tai silmäsuihku sekä tehokas alkusammutuskalusto.
• Poista säännöllisesti maalijätteet ja eliminoi sytytyslähteet.
• Noudata varovaisuutta itsesyttyvien aineiden hävittämisessä ja varastoinnissa.
• Varoita myös maalaustyön läheisyydessä työskenteleviä ja kehota heitä tarvittaessa käyttämään suojavälineitä.
• Tarvittavat suoja- ja apuvälineet:
  • Hyväksyttyä mallia oleva hengityssuojain ja suojalasit tai kasvosuojain hiontatyössä. Aktiivihiilisuodattimella varustettu hengityssuojain maalaustyössä, ruiskumaalauksessa suodattimessa oltava maalisumua suodattava osa.
  • Suojakäsineet erityisesti epoksi- ja polyuretaanituotteita käsiteltäessä. Vähemmän ärsyttäviä tuotteita käytettäessä suojavoiteet.
  • Kun maalituotteessa on merkintä “syövyttävä”, on käytettävä suojakäsineitä, kasvosuojainta ja ihoa suojaavaa vaatetusta.
  • Raitisilmahuppu tai -naamari huonossa ilmanvaihdossa.
  • Kuulosuojaimet koneella hiottaessa.

Tarkastuksen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistuksista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista.

Terveystarkastuksessa erityisesti huomioitavia tekijöitä

Erityiset altisteet/kuormitukset

• liuotinaineet, maalisumu, tasoitteiden pölyt
• allergisoivat aineet (epoksi, maalien säilöntäaineet)
• asbesti (korjausrakentamisessa ja aikaisempi altistuminen)
• niskan, hartioiden, olkanivelten kuormitus

Terveystarkastus

• altistumis-oirekysely liutoinaineille altistuville (katso ohjeet kirjasta Terveystarkastukset työterveyshuollossa, STM, TTL)
• kliinisessä tutkimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään hermostoon, ihoon, olkaniveliin ja niskahartiaseudun oireisiin

Tietojen antaminen ja ohjaus

• liuotinaineet vaikuttavat muistiin
• allergisoivien ensioire voi olla vesinuha tai ihottuma
• kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja
• niskan, hartioiden ja yläraajojen kuormitusta voi vähentää vastaliikkeillä, tauotuksella ja apuvälineillä

Lisätietoa

• Terveystarkastukset työterveyshuollossa, STM, TTL, Helsinki 1994

Lainsäädäntö

• Asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) / Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote kyseisestä asetuksesta.
• Asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) / Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote kysesisestä asetuksesta.