Tierakennuskoneen kuljettaja

Rakennuskoneenkuljettajan työhön kuuluu erilaisten rakennus- ja maarakennustyömaalla käytettävien koneiden käyttö ja päivittäinen kunnossapito. Tavallisimmat käytössä olevat koneet ovat tela- ja pyöräalustaiset kaivinkoneet, pyöräkuormaajat, traktorikaivurit ja telapuskutraktorit.

Keskeiset terveydelliset fysikaaliset riskitekijät rakennuskoneenkuljettajan työssä

• ohjaamoiden melu
• kehoon kohdistuva tärinä
• ohjaamoiden kuumuus kesäisin ja ajoittainen kylmyys ja veto talvisin

Myös huono valaistus aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa sekä heikentää työolosuhteita.

Kehittämisehdotuksia ja tiedonlähteitä

Melu

• Työvaiheiden oikealla ajoituksella voidaan myös kuljettajien melualtistusta vähentää jossain määrin.
• Hiljaisempien koneiden valinnalla voidaan hieman vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana. Tarkista hankintavaiheessa ilmoitettu äänitaso ohjaamossa.
• Koneiden kunnossapito, erityisesti ohjaamon tiivistys.
• Sulje aina ikkunat ja ovet, kun se on mahdollista.
• Tarvittaessa suojainten käyttö.

Tärinä

• Kun valitset konetta, tarkista ilmoitettu tärinätaso jo hankintavaiheessa.
• Konetta käytettäessä huomioitava, että ajonopeus maastossa vaikuttaa merkittävästi tärinätasoon.

Kylmyys ja veto

• Koneiden kunnossapito, erityisesti ohjaamon tiiviys.
• Asianmukainen työvaatetus, tarvittaessa esimerkiksi kunnossapitotöiden aikana useampi- kerroksinen vaatetus: alusvaatetus pitää ihon kuivana, välivaatetuksella säädellään lämmöneristävyys, päällysvaate suojaa tuulelta ja sateelta.
• Pää, jalat ja kädet tärkeää suojata.

Kuumuus ja lämpösäteily

• Mikäli ohjaamoa ei ole jo uutena varustettu jäähdytyksellä, kohtuuhintaisia ohjaamoihin sopivia jäähdyttimiä on jo markkinoilla.
• Auringonsuojakaihtimilla voidaan vähentää auringonsäteilyn aiheuttamaa kuormitusta.

Voit vaikuttaa haitallisuuteen myös omilla toimillasi

• Huolehdi terveydestäsi ja kunnostasi.
• Pukeudu oikein.
• Nauti riittävästi nestettä ja syö monipuolisesti.
• Huolehdi tauotuksesta.

Tierakennuskoneenkuljettaja/maansiirtokoneenkuljettaja työskentelevät hyvin erilaisissa työtehtävissä ja työkoneiden rakenne ja tarkoitus vaihtelevat. Tästä syystä ohjaamot, hallintalaitteet ja istuimet ovat erilaisia. Koneenkuljettajan työ ei ole kokonaiskuormituksen perusteella fyysisesti raskasta työtä.

Pääosin koneiden avulla tehtävä työ vähentää merkittävästi kokonaiskuormitusta. Työn kuormittavuutta sen sijaan lisää staattista lihastyötä vaativa istumatyö. Kuormitus kohdistuu erityisesti selkään ja niska-hartiaseutuun. Istumasentoon vaikuttaa kohteen näkeminen ja muun työmaaliikenteen seuraaminen. Työssä energeettinen kulutus ei kasva suureksi.

Istuminen

Istumisen epäedullisia vaikutuksia on pyritty vähentämään monin eri tavoin. Useimmiten tärkeä yksittäinen tekijä istumatyössä on ristiselän tukeminen. Tämän lisäksi selkälihasten sekä niska-hartialihasten tulisi olla mahdollisimman rentoina. Tämän takia istuimen ominaisuudet ja säädöt nousevat arvoonsa. Istuimissa tulee olla riittävästi säätöjä (muun muassa istuinosan, selkänojan korkeuden ja kallistuksen säädöt sekä kyynärnojien säätömahdollisuus).

Tutkimuksissa selän ja niskahartiaseudun terveyteen on todettu vaikuttavan seuraavat seikat. Erityisesti luvut ovat ohjeellisia, hyvä ajoasento löytyy yksilöllisesti istuinta säätämällä ottamalla huomioon perusasiat (ristiselän tuki, selkänojan kallistus, istuimen korkeus).

• selkänojan kallistus taaksepäin pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta
• selkänojan kallistus 110° saa aikaan lähes rennon selän asennon
• tuki lanneselän kohdalle, jotta lannerangan asento lähes sama kuin seisoma-asennossa
• käsien tukeminen käsinojiin pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta
• kallistettu istuinpinta helpottaa luonnollisen notkoasennon ylläpitämistä, 5-30°

Tauotus ja elpymisliikunta

Säännöllisten taukojen pitäminen ja elpymisliikunta lisäävät verenkiertoa eli aivojen ja lihasten aineenvaihdunta parantuu. Tästä seuraa havaintokyvyn, tarkkuuden, nopeuden ja vireyden lisääntyminen. Elpymisliikkeet vähentävät niveliin kohdistuvaa painetta, nivelrakenteiden hankausta ja puristumista.

Istumatyötä tekeville on tärkeää tehdä erityisesti selän ja niskahartialihasten elpymisliikkeitä, mutta myös esimerkiksi ranteen ojentajien ja koukistajalihasten venytykset elvyttävät (ohjauspyörän puristaminen).

Tauon aikana olisi hyvä myös kävellä, palauttaa selän lihasten verenkiertoa.

Ratkaisuehdotuksia

• Tauotuksella pystytään estämään tehokkaasti muun muassa selän ja niskahartiaseudun väsymys. Muutamat selän elpymisliikkeet onnistuvat myös työn lomassa.
• Työn lomassa tehtäväksi suositellaan vastaliikkeiden tekemistä, kyynärpäille, olkapäille ja selälle.
• Selkää  voi lepuuttaa muun muassa nojaamalla taaksepäin penkissä tai pyöristämällä sitä nojaamalla rattiin.
• Kuljettajille olisi hyödyllistä ohjata työterveyshuollon toimesta venyttäviä ja vahvistavia liikkeitä olkapään ja selän rakenteille (muun muassa työfysioterapeutin henkilökohtaisesti antama ohjaus).
• Istuimeen tulee kiinnittää huomiota ja mahdolliset viat tulee korjata (säädöt rikki tai jumissa).
• Omaehtoisen liikunnan tukeminen (erityisesti vatsa ja selkälihasten hyvä kunto auttaa pitämään selän kunnossa).

Keskeiset kemialliset haittatekijät maarakennuskoneen kuljettajan työssä

• kivipölyt (mukana kvartsi)  ja muut pölyt
• pakokaasut
• öljyt ja rasvat

Työkohteet ovat aina ulkona, nykyisin useimmissa koneissa on kuitenkin ilmastoidut ohjaamot.

Altisteet ja altistavat työvaiheet

Maarakennuskoneen kuljettaja käyttää ja huoltaa erilaisia työkoneita, kuten kaivureita, pyöräkuormaajia, puskukoneita ja tiehöyliä. Työmaat voivat olla erilaisia, tienpohjia, rakennusten perustuksia, ja tunnelirakentamista. Ilman epäpuhtauksien kannalta hankalimpia kohteita ovat maanalaiset tunnelityömaat.

Kivipöly ja muut pölyt

• Siirrettävä kiviaines pölisee ja kivipölyssä on mukana myös kvartsia, joten  koneenkuljettajat altistuvat jonkin verran myös kvartsipölylle (suurissa pölyaltistuksissa silikoosiriski).
• Nykyisin koneissa on suljetut ohjaamot ja niissä yleensä tuloilman suodatus. Jos suodatus toimii hyvin, koneenkuljettajien altistuminen pölylle ja kvartsille on melko pientä.

Asbesti

• Jonkin verran asbestialtistumista on tapahtunut aiemmin työkoneita huollettaessa (vähentynyt 1980-luvulla ja loppunut 1990-luvun alkupuolella).
• Työntekijöillä voi olla myös asbestialtistuskuormaa muista ammateista.

Pakokaasut

• Koneiden pakokaasut voivat aiheuttaa epämiellyttävyyttä ja ärsytysoireita.
• Erityisen voimakkaana pakokaasu- ja dieselnokialtistuminen voi esiintyä tunnelityömailla.
• Tunnelityömailla murskeen lastauksen alkaessa ilmassa on paljon räjäytys- ja pakokaasuja.

Liuotinaineet ja polttoaineet

• Koneenkuljettaja tankkaa koneen dieselpolttoaineella.
• Koneen puhdistuksissa ja huolloissa voidaan käyttää liuotinaineita, esimerkiksi liuotinbensiiniä.

Saastuneet maat

• Saastuneiden maiden käsittelyssä voi esiintyä laajamittaisesti monia myrkkyjä.
• Kohteen mukaan vaihdellen maamassassa voi olla haitallisia määriä liuotinaineita (esimerkiksi klooratut ja aromaattiset hiilivedyt), kivihiilipikeä, kyllästämökemikaaleja (kreosootti, CCA, kloorifenolit) ja myrkyllisiä metalleja (lyijy, arseeni, kadmium).

Muut altisteet

• Voiteluöljyjen ynnä muiden käyttö koneita huollettaessa.

Allergisen ihottuman ja astman aiheuttajia

• kromi nahkakäsineissä
• kumikemikaalit (suojakäsineissä ja kumibitumeissa)
• nikkeli työkaluissa
• kromi nahkakäsineissä
• kumikemikaalit

Ärsytysihottuman aiheuttajia

• polttoaineet, liuottimet
• voitelu- ja hydrauliikkaöljyt
• kivimurske, pöly
• UV-säteily
• märkä työ

Torjuntakeinot

Pölyntorjunta

• Ilmastoiduissa ohjaamoissa, joissa on hyvä pölynsuodatus on pidettävä ikkunat ja ovet  kiinni ettei pöly likaa ohjaamoa.
• Pölyävä materiaali kostutettava.
• Mahdollisuuksien mukaan kone sijoitettava työkohteesta katsoen tuulen yläpuolelle.
• Ohjaamoon tullessa kengät puhdistettava jos mahdollista.
• Ohjaamon pölynsuodattimet uusittava riittävän usein.
• Ohjaamo tulee siivota riittävän usein.

Saastuneet maa-alueet

• Saastuneiden maa-alueiden kunnostuskohteissa työ ja altistumisseuranta suunniteltava kohteen esitietojen perusteella.
• Pölyävä materiaali kostutettava
• Mahdollisuuksien mukaan kone sijoitettava työkohteesta katsoen tuulen yläpuolelle.
• Ohjaamojen puhdistus riittävän tiheään.
• Koneiden ohjaamojen suodatukseen erikoissuodattimet tarvittaessa.
• Työjalkineet puhdistetaan riittävän usein (tai vaihtojalkineet ohjaamoon).
• Työvaatteet vaihdetaan riittävän usein.
• Kohteeseen soveltuvat hengityksensuojaimet, joita käytetään tarvittaessa esimerkiksi koneeseen siirryttäessä.
• Työntekijöiden altistumisseuranta usein tarpeen  (liuottimet, raskasmetallit, kloorifenolit ynnä muut sellaiset).

Pakokaasut/räjäytyskaasut

• Koneiden ohjaamojen suodatus poistaa yleensä hiukkasmaiset epäpuhtaudet.
• Työkoneissa ei yleensä ole pakokaasujen puhdistimia ja katalyyttejä, kuten dieselautoissa.
• Huonosti tuulettuvissa kohteissa (ahtaat paikat, tunnelit) voi pakokaasujen määrä olla yli ohjearvojen (dieselnoki, typpidioksidi).
• Työkoneiden pakokaasunpuhdistusjärjestelmiä tulisi kehittää.
• Tunnelityömailla tulisi odotusaika räjäytyksestä murskeen lastaukseen olla riittävän pitkä, jotta räjäytyskaasujen pitoisuudet ehtivät laskea.
• Tarvittaessa hengityksensuojainten käyttö, jos joudutaan liikkumaan ohjaamon ulkopuolella (puolinaamari tai puhallinsuojain, jossa yhdistelmäsuodatin P2A2B2).

Polttonesteiden, öljyjen ja liuottimien käsittely

• Polttonesteet ja liuottimet ovat palavia nesteitä, joten tuotteiden käsittelyssä ja varastoinnissa tulee ottaa huomioon tulenarkuus.
• Suojakäsineiden käyttö (tarkista käyttöturvallisuustiedotteesta, usein nitriilikäsine on hyvä).
• Jos liuottimia käsitellään paljon, tarvittaessa hengityksensuojaimen käyttö (A2 suodatin).

Työkoneenkuljettajien työtä voidaan pitää tapaturmariskeiltään keskimääräistä vähemmän vaarallisena työnä.

Yleisimpiä työkoneenkuljettajien tapaturmien välittömiä aiheuttajia ovat olleet työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Poikkeuksena on kuitenkin kuljetus- ja nostolaitteiden aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä huomattavasti suurempi osuus.

Työkoneenkuljettajien yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen, esineisiin satuttaminen, putoaminen, esineiden väliin tai sisäänjääminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai –rasittuminen. Työkoneenkuljettajien jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; esineisiin satuttamisen keskimääräistä pienempi osuus, kaatumisen ja liukastumisen ja esineiden väliin tai sisäänjäämisen keskimääräistä suuremmat osuudet.

Yleisimpiä työkoneenkuljettajien tapaturmavammoja ovat olleet nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, ruhje- ja musertumavammat, luunmurtumat ja pintavammat, joiden osuus on ollut keskimääristä vähäisempää.

Työkoneenkuljettajien vammat ovat kohdistuneet yleisimmin alaraajoihin, käsiin ja selkään samoin kuin rakennusalalla yleensäkin. Huomiota kiinnittää alaraajoihin kohdistuneiden vammojen keskimääräistä suurempi osuus ja vastaavasti käsiin kohdistuneiden vammojen keskimääräistä pienempi osuus.

Tarkastukseen sisältöön vaikuttavat haastattelusta ja työpaikkakäynneistä saadut tiedot tutkittavan yksilöllisistä altistumisista sekä tiedot ammatin mukaisista altisteista.

Erityisesti huomioitavia tekijöitä

Pölyt, erityisesti kivipöly/kvartsi, sekä melu ovat yleisimmät altisteet. Osa ajoneuvoista voi aiheuttaa myös ongelmallista koko kehon tärinää. Hytti ja istuimen säädöt ovat avainasemassa lämpötilaltaan, pölyttömyydeltään ja ergonomialtaan sopivan työtilan saamiseksi. Lisäksi työmailla voi olla hankaliakin kemiallisia altisteita, kuten saastuneet maat. Dieselpakokaasu on syöpävaarallista, joten muista tarvittaessa ASA rekisteröinti.

Terveystarkastus

• keuhkojen toimintakokeet, keuhkoröntgenkuvaus (silikoosivaara)
• tuki-ja liikuntaelimistö, etenkin selkä
• tärinän mahdolliset haittavaikutukset: tasapaino, ja verenpaine

Tietojen antaminen ja ohjaus

• hytin pölysuodattimet, siivous ja pölyntorjunta
• pölyn ja kemikaalien haittavaikutukset
• oman fyysisen kunnon ylläpito, “kuljettajan jumppa”