Tierakennuskoneenkuljettaja/maansiirtokoneenkuljettaja työskentelevät hyvin erilaisissa työtehtävissä ja työkoneiden rakenne ja tarkoitus vaihtelevat. Tästä syystä ohjaamot, hallintalaitteet ja istuimet ovat erilaisia. Koneenkuljettajan työ ei ole kokonaiskuormituksen perusteella fyysisesti raskasta työtä.
Pääosin koneiden avulla tehtävä työ vähentää merkittävästi kokonaiskuormitusta. Työn kuormittavuutta sen sijaan lisää staattista lihastyötä vaativa istumatyö. Kuormitus kohdistuu erityisesti selkään ja niska-hartiaseutuun. Istumasentoon vaikuttaa kohteen näkeminen ja muun työmaaliikenteen seuraaminen. Työssä energeettinen kulutus ei kasva suureksi.
Istuminen
Istumisen epäedullisia vaikutuksia on pyritty vähentämään monin eri tavoin. Useimmiten tärkeä yksittäinen tekijä istumatyössä on ristiselän tukeminen. Tämän lisäksi selkälihasten sekä niska-hartialihasten tulisi olla mahdollisimman rentoina. Tämän takia istuimen ominaisuudet ja säädöt nousevat arvoonsa. Istuimissa tulee olla riittävästi säätöjä (muun muassa istuinosan, selkänojan korkeuden ja kallistuksen säädöt sekä kyynärnojien säätömahdollisuus).
Tutkimuksissa selän ja niskahartiaseudun terveyteen on todettu vaikuttavan seuraavat seikat. Erityisesti luvut ovat ohjeellisia, hyvä ajoasento löytyy yksilöllisesti istuinta säätämällä ottamalla huomioon perusasiat (ristiselän tuki, selkänojan kallistus, istuimen korkeus).
- selkänojan kallistus taaksepäin pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta
- selkänojan kallistus 110° saa aikaan lähes rennon selän asennon
- tuki lanneselän kohdalle, jotta lannerangan asento lähes sama kuin seisoma-asennossa
- käsien tukeminen käsinojiin pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta
- kallistettu istuinpinta helpottaa luonnollisen notkoasennon ylläpitämistä, 5-30°
Tauotus ja elpymisliikunta
Säännöllisten taukojen pitäminen ja elpymisliikunta lisäävät verenkiertoa eli aivojen ja lihasten aineenvaihdunta parantuu. Tästä seuraa havaintokyvyn, tarkkuuden, nopeuden ja vireyden lisääntyminen. Elpymisliikkeet vähentävät niveliin kohdistuvaa painetta, nivelrakenteiden hankausta ja puristumista.
Istumatyötä tekeville on tärkeää tehdä erityisesti selän ja niskahartialihasten elpymisliikkeitä, mutta myös esimerkiksi ranteen ojentajien ja koukistajalihasten venytykset elvyttävät (ohjauspyörän puristaminen).
Tauon aikana olisi hyvä myös kävellä, palauttaa selän lihasten verenkiertoa.
Ratkaisuehdotuksia
- Tauotuksella pystytään estämään tehokkaasti muun muassa selän ja niskahartiaseudun väsymys. Muutamat selän elpymisliikkeet onnistuvat myös työn lomassa.
- Työn lomassa tehtäväksi suositellaan vastaliikkeiden tekemistä, kyynärpäille, olkapäille ja selälle.
- Selkää voi lepuuttaa muun muassa nojaamalla taaksepäin penkissä tai pyöristämällä sitä nojaamalla rattiin.
- Kuljettajille olisi hyödyllistä ohjata työterveyshuollon toimesta venyttäviä ja vahvistavia liikkeitä olkapään ja selän rakenteille (muun muassa työfysioterapeutin henkilökohtaisesti antama ohjaus).
- Istuimeen tulee kiinnittää huomiota ja mahdolliset viat tulee korjata (säädöt rikki tai jumissa).
- Omaehtoisen liikunnan tukeminen (erityisesti vatsa ja selkälihasten hyvä kunto auttaa pitämään selän kunnossa).