Suojaimet

Suojaimia kannattaa käyttää aina, kun melutaso ylittää 85 dB. Lyhytaikainenkin altistuminen voimakkaalle melulle aiheuttaa kuulovauriovaaran. Yhden haitallisen päiväannoksen melua saa 85 dB:n melussa kahdeksan tunnin aikana. 100 dB:n melussa, esimerkiksi sirkkelillä työskenneltäessä, haitallisen päiväannoksen saa jo 15 minuutin päivittäisen työskentelyn aikana. Vastaavasti esimerkiksi kulmahiomakoneella hiottaessa tai putkia katkaistaessa melutaso voi olla 112–115 dB, jolloin yhden haitallisen päiväannoksen saa jo alle minuutin aikana. Voimakkaita iskuääniä sisältävä melu, esimerkiksi paineilmanaulain tai tavallinen naulaaminen, on kuulon vaurioitumisen kannalta haitallisempaa kuin tasainen melu.

Kuulonsuojaimet tulee valita ensisijaisesti käyttömukavuuden ja tehtävän työn mukaan. Suojaimien tulee olla koko ajan meluisassa työssä käytössä, koska hyvänkin suojaimen tehollinen suojaus on heikko, jos sitä ei käytetä koko aikaa. Jos työskentelee puolet altistumisajasta ilman suojaimia ja puolet vaikkapa käyttäen suojainta, joka vaimentaa 30 dB, on tehollinen vaimennus vain 3 dB.

Suojainten vaimennus kannattaa mitoittaa siten, että kuulonsuojaimen sisäpuolella A-painotettu melutaso on työpäivän aikana keskimäärin 75–80 dB. Liian tehokkaasti vaimentavat suojaimet vaikeuttavat puheen kuulumista, jolloin niiden käyttöaste saattaa jäädä alhaiseksi.

Rakennustöissä suojaintyypin valintaan vaikuttavia seikkoja ovat voimakkaat lämpötilavaihtelut eri vuoden aikoina, suojainyhdistelmien käyttö, jaksottainen altistus, erittäin voimakkaat melujaksot sekä varoitusäänien kuuluvuus ja kommunikaatio.

Kupusuojaimet voivat hiostaa raskaassa työssä ja silloin paperiset hikisuojat auttavat. Ne suojaavat myös pölyn aiheuttamalta ihon ärsytykseltä. Oikein korvakäytävään asetetuilla tulppasuojaimilla saavutetaan yhtä hyvä suojaus kuin kupusuojaimilla. Toisaalta kupusuojaimet suojaavat korvia kylmältä talvisaikaan.

• Kypärän alushuppu, silmä- tai suojalasien sangat, hengityksensuojaimen hihnat, paksu parta tai hiukset kupusuojaimen ja ihon välissä heikentävät kupusuojaimen vaimennusta. Tulppasuojain on tällöin hyvä vaihtoehto.
• Visiirin kanssa sopii parhaiten tulppasuojain.
• Toistuvassa lyhytaikaisessa altistuksessa voi käyttää kupusuojainta tai sangallista tulppasuojainta, jotka on helppo ja nopea asettaa paikalleen. Ne sopivat myös tilapäiseen työskentelyyn melussa.
• Erittäin voimakkaassa melussa, esimerkiksi pulttipistoolilla työskenneltäessä (voimakkaita iskuääniä), voidaan käyttää samanaikaisesti tulppia ja kupusuojaimia.
• Erityisen vaativissa kommunikointiolosuhteissa voidaan käyttää suojaimia, joissa on radioyhteys esimerkiksi työnjohtoon tai työryhmän kesken. Samoin on mahdollista käyttää niin sanottuja kuulevia suojaimia, jolloin ulkopuoliset varoitusäänet ovat helposti kuultavissa.
• Koulutuksessa tulee korostaa suojainten käyttöä koko altistumisen ajan ja muistuttaa vaurioiden kehittymisestä pitkän ajan kuluessa. Tulppasuojainten oikea asettaminen korvakäytävään kannattaa demonstroida vaikkapa kuulontarkastuksen yhteydessä. Kuulovaurioiden syntyyn vaikuttaa myös vapaa-ajan altistuminen.

Suojakäsineet tulee valita tarvittavan suojauksen perusteella. Katso lisää tietoa henkilönsuojaimet sivuston kohdasta suojainten käyttö ja valinta sekä työalakohtaiselta rakennusala ja suojautuminen sivustolta.

Pölyiltä suojaavat suodattimet luokitellaan luokkiin P1-P3.

• P1 suojaa karkealta pölyltä.
• P2 suojaa hienopölyltä.
• P3 suojaa hyvinkin hienolta pölyltä. P3-suojainta käytetään silloin kun suojaudutaan homeilta tai syöpävaaralliselta pölyltä, kuten asbesti.

Hengitysvastus on suurin P3-suojainluokassa. Kertakäyttöisiä ja puolinaamarillisia P1 ja P2-suojaimia suositellaan käytettäväksi korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Yhtämittaisesti pitempää käyttöä vaativissa töissä on oltava puhallinsuojain.

Aktiivihiili suojaa tietyiltä kaasuilta, kuten liuotinhöyryiltä. Aktiivihiilisuodattimet jaotellaan teholuokkiin A1- 2. ABEK-aktiivihiilisuodatin suojaa muun muassa liuottimilta, emäksisiltä kaasuilta ja hapoilta. Ruiskumaalauksessa käytetään yhdistelmäsuojainta (suodattimet pölyille ja liuottimille, esim A2P3 tai A2P2).

Kylmä on epämiellyttävää ja heikentää suorituskykyä. Tuuli moninkertaistaa ihon jäähtymistä ja jo –15 ºC on ihon paleltumavaara tuulessa. Suosi siis kerrospukeutumista! Rakentajan kylmäoppaan saat työterveyshuollosta tai riskienhallinnasta. Oulun aluetyöterveyslaitoksen kylmätyöohjelma.