Työterveyshuollon digitalisaatio

Etäpalvelut soveltuvat moneen tarkoitukseen työterveyshuollossa. Valviran ohjeen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on kuitenkin arvioitava huolellisesti, soveltuuko etäpalvelu tilanteeseen. Asiakkaalle pitää tarjota mahdollisuus käyntiin vastaanotolla. Myös työpaikkaselvityksen voi tietyin ehdoin toteuttaa etänä.

Työterveyshuolloissa otettiin korona-aikana digiloikka, jolla varmistettiin palvelujen saatavuus. Sairaanhoito siirtyi paljolti etänä toteutettavaksi. Myös lakisääteistä työterveyshuoltoa, kuten terveystarkastuksia ja erilaisia neuvotteluja, alettiin toteuttaa digitaalisia kanavia hyödyntäen. Uusia digitaalisia palveluja luotiin.  

Pandemian jälkeen on ollut tärkeää tarkastella digitaalisia toimintatapoja uudesta näkökulmasta: Miltä osin etäkäytännöt jäävät pysyviksi, miltä osin on tarkoituksenmukaista palata entiseen? Onhan tarjolla riittävästi vastaanottokäyntejä ja muita läsnäpalveluita? 

Ohjeistus etäpalveluiden käyttöön sairaanhoidossa

Etäpalvelut soveltuvat moneen tarkoitukseen. Ne lisäävät joustavuutta käyttäjien näkökulmasta ja myös tasavertaisuutta, kun etäisyydet eivät rajaa palvelun käyttöä.  

Tietyissä tilanteissa pitää kuitenkin käyttää harkintaa siinä, milloin etäpalvelu soveltuu terveydenhuoltoon. Valvira onkin antanut etäpalveluiden hyödyntämisestä erillisen ohjeen sairaanhoidon osalta. 

Ohjeen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava huolellisesti, soveltuuko annettava palvelu toteutettavaksi etäpalveluna.  

  • Etäpalvelun ei käy vaihtoehdoksi silloin, jos esimerkiksi hoidon tarpeen arviointi edellyttää potilaan fyysistä tutkimista.  
  • Etäpalveluun on oltava potilaan tietoinen suostumus.  
  • Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee arvioida yksilöllisesti, soveltuuko potilas hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä.  
  • Potilaalle on tarvittaessa varattava mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin.  

Etäpalvelun soveltuvuutta on arvioitava tarkasti potilaskohtaisesti, ja se ei voi olla ainoa tarjolla oleva vaihtoehto.  

Tutustu Valviran ohjeeseen: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut - Valvira

Ohjeistus etäpalveluiden käyttöön ehkäisevässä työterveyshuollossa

Toistaiseksi etäpalveluille ei ole kattavia säännöksiä voimassa olevassa lainsäädännössä. Etäpalveluista on kuitenkin laadittu vuonna 2016 ohjeistus, jossa on kuvattu, milloin esimerkiksi terveystarkastuksen tai työterveysneuvottelun voi toteuttaa etänä.  

Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalvelujen antamisen edellytyksiä ovat esimerkiksi:

  • Etäpalvelun käyttö edellyttää työterveyshuollon ammattilaisen arviota siitä, soveltuuko annettu palvelu etäpalveluna toteutettavaksi.
  • Tarvitaan asianmukaiset tilat ja laitteet sekä koulutettu henkilöstö.
  • Yksityisyyden suojan sekä tietojärjestelmien tietosuojan ja tietoturvan oltava kunnossa etäpalveluja tarjottaessa. 

Etäpalvelun järjestämisestä sovitaan aina kirjallisesti työterveyshuollon palveluntuottajan ja työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Etäpalveluun tarvitaan asiakkaan suullinen tai kirjallinen suostumus. 

Huom: Ohje ei ole ajan tasalla työpaikkaselvitysten osalta, joihin on julkaistu päivitys joulukuussa 2024.

Tutustu ohjeeseen: Ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä (stm.fi, 2016)

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys

Kela muutti työterveyshuollon korvauskäytäntöään vuoden 2025 alusta alkaen. Edelleen korvausten edellytyksenä on, että työpaikalle on tehty työpaikkaselvitys. Jatkossa Kela hyväksyy myös etäpalveluna suoritetun työpaikkaselvityksen.

Sosiaali- terveysministeriö on tarkentanut ohjetta ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä työpaikkaselvitysten osalta. Ohje on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon neuvottelukunnan kanssa, ja se ohjaa Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työpaikkaselvityksen tekemiseen.

Työpaikkakäynti voidaan toteuttaa etänä esimerkiksi seuraavin edellytyksin:

  • Työssä ei esiinny työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä tai muita terveyden ja työkyvyn kannalta oleellisia tekijöitä.
  • Työssä ei ole kiinteää fyysistä toimipistettä tai jota tehdään pääosin muualla kuin työnantajan toimitiloissa (esimerkiksi työntekijän ja yrittäjän koti ja vapaa-ajan asunto, asiakkaan koti, toimistohotelli, maasto, toisen työnantajan toimitilat (vuokratyö)).
  • Työn vaaroja, kuormitus- ja voimavaratekijöitä ei voi tai ei ole tarkoituksenmukaista aistinvaraisesti havainnoida tai mitata paikan päällä.

Peruste etänä toteutettavalle työpaikkakäynnille tulee aina olla kirjattuna työpaikkaselvitysraporttiin. Tietyissä tilanteissa työpaikkakäynti on tehtävä aina fyysisenä. 

Tutustu ohjeeseen:  Ohje työpaikkaselvityksen toteuttamisesta etänä (stm.fi, 2024)