Kokoonpanoliimojen ja -lukitteiden käyttö – terveyshaittojen torjuminen

Teollisuuden kokoonpanotyössä koneen, ajoneuvon tai muun kappaleen osia liitetään toisiinsa esim. mekaanisilla tai kemiallisilla liitoksilla eli liimaamalla tai tiivistämällä.  

Kokoonpanotyössä käytetään usein anaerobisia liimoja sekä pikaliimoja:

• Anaerobiset liimat (ruuvilukitteet, tasotiivisteet ym. vastaavat) perustuvat metakrylaattiyhdisteisiin, joita esiintyy tuotteissa usean aineen seoksena. Yli puolet tuotteesta voi olla metakrylaattiyhdisteitä.
  • Tavallisia niistä ovat 2-hydroksietyylimetakrylaatti, hydroksipropyylimetakrylaatti ja trietyleeniglykolidimetakrylaatti, mutta monia muitakin metakrylaatteja käytetään. Anaerobiset liimat kovettuvat hapettomassa tilassa metallikontaktissa.  
• Pikaliimojen pääkomponentti on lähes aina etyylisyanoakrylaatti, ja sen pitoisuus tuotteessa on yleensä reilusti yli puolet. 

Joissain kokoonpanotöissä saatetaan käyttää myös UV-valolla kovetettavia, akrylaattipitoisia liimoja. Tämän sivun ohjeet soveltuvat myös niille.

Liimojen lisäksi asennustyössä voidaan käyttää mm. puhdistusliuottimia ja asennusrasvoja, joita tämä ohje ei käsittele. 

Anaerobisten liimojen metakrylaattiyhdisteet ja pikaliimojen syanoakrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja iholla ja hengitysteissä sekä johtaa ammattitaudin kehittymiseen. Oireet voivat olla niin vaikeita, että liimaustyötä ei voi enää jatkaa.

Etukäteen ei voida tietää, kenelle tulee oireita, joten kaikkien työntekijöiden on syytä käyttää kokoonpanoliimoja turvallisesti: iho pitää suojata ja liimahuurujen pääsyä hengitysteihin pitää välttää.  

• Anaerobiliimojen metakrylaatit ja pikaliimojen syanoakrylaatit voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa eli liiman ihokosketusalueelle tulevaa kutiavaa, punoittavaa ja hilseilevää ihottumaa.   
• Pikaliimojen syanoakrylaatit ja anaerobiliimojen metakrylaatit voivat aiheuttaa työntekijälle harvoin myös nuhaa ja astmaa. Oireet voivat tulla aluksi viiveellä, muutama tunti liimaustyön jälkeen.
• Tyypillisiä oireita ovat valuva nuha, aivastelu, nenän tukkoisuus, yskä, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astma voi jäädä pysyväksi ja vaatia säännöllistä lääkehoitoa, vaikka työntekijä lopettaisi kokonaan liimojen käytön.  

Kokoonpanoliimat ovat haitallisia terveydelle vain kovettumattomassa muodossa eli silloin, kun ne ovat nestemäisiä tai tahmeita. Loppuun asti kovettunut liima ei ole haitallinen. Pika- ja anaerobisten liimojen sisältämät muut aineosat kuin akrylaattiyhdisteet eivät yleensä aiheuta terveyshaittoja.   

Kokoonpanoliimat ovat haitallisia terveydelle kovettumattomassa muodossa eli silloin, kun ne ovat nestemäisiä tai tahmeita.

Tärkeää huomioida:

Anaerobisten liimojen käyttöturvallisuustiedotteissa ei välttämättä mainita ihoa herkistäviä metakrylaattiyhdisteitä, vaikka ne sisältäisivät niitä. Turvatoimista on huolehdittava käyttöturvallisuustiedotteiden puutteista huolimatta.  

Anaerobisten liimojen käyttöturvallisuustiedotteissa ei välttämättä mainita ihoa herkistäviä metakrylaattiyhdisteitä, vaikka ne sisältäisivät niitä.

• Tärkein keino torjua asennusliimojen aiheuttamia terveyshaittoja ovat huolellinen ja siisti työskentely, pintojen puhtaana pito sekä hyvä yleisilmanvaihto.  
• Työntekijöiden perehdytyksessä tulee kertoa asennusliimojen aiheuttamista iho- ja hengitystieriskeistä sekä turvallisista työtavoista ja suojautumisesta. Uudella työntekijällä voi olla muita suurempi herkistymisriski, koska työtavat eivät ole vielä vakiintuneet.    
• Työnantajan tulee pohtia altistumista vähentäviä toimenpiteitä yhteistyössä työntekijöiden kanssa.  
• Työnantajan tulee hankkia työpaikalle tarkoituksenmukaiset ja työntekijälle sopivat suojaimet, jos haittoja ei muulla tavoin voida välttää. 
• Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus tehdä riskinarviointi, jossa pohditaan myös kemikaalien aiheuttamien riskien merkittävyys. Säännöllisessä anaerobisten liimojen käytössä on yleensä kohtalaiseksi luokiteltava ihoherkistymisen riski, joten torjuntatoimia tarvitaan.
• Merkintäpuutteiden takia anaerobisten liimojen käyttöturvallisuustiedotteista ei useinkaan ole apua allergiariskin arvioimisessa.
• Automaatiolla saatetaan pystyä poistamaan osa vaaraa aiheuttavista työvaiheista.  

Asennusliimat eivät saa päästä iholle.

Tärkein keino torjua asennusliimojen aiheuttamia terveyshaittoja ovat huolellinen ja siisti työskentely, pintojen puhtaana pito sekä hyvä yleisilmanvaihto.  

• Liimoja ei saa päästä iholle. Keinoja ihokosketuksen vähentämiseen ovat siistien työtapojen harjoitteleminen ja työn järjestäminen siten, että liimat ja työvälineet ovat käsiteltävissä helposti ja tahraamatta.   
• Liimaa annostellaan vain tarvittava määrä.  
• Liimoja ei tule levittää ympäristöön, työvälineisiin tai iholle tahraantuneiden käsien, käsineiden tai pyyhintäliinan välityksellä. 
• Liimaustyössä tulee käyttää kemikaalinsuojakäsineitä. Kertakäyttöisistä käsineistä soveltuvia ovat nitriilikumi- tai neopreenikumikäsineet, joissa on merkintä EN 374-1 sekä CE-tunnus.  
• Jos työssä tarvitaan osittain pinnoitettuja asentajankäsineitä, niin parhaiten liimaustyöhön soveltuvat mallit, joiden pinnoite on täysin tiivis. Tavallisen asentajankäsineen alla voi myös käyttää nitriili- tai neopreenikumisia kertakäyttökäsineitä. Asentajankäsineet vaihdetaan vähintään päivittäin.  
• Jos liimaa päätyy suojakäsineille, ne vaihdetaan heti. Käsineet riisutaan koskematta käsineen ulkopintaan ja kädet pestään.  
• Työskentelyalueen pinnat, työvälineet ja liimapakkaukset tulee pitää puhtaina pyyhkimällä ne säännöllisesti ja heti roiskeiden jälkeen kertakäyttöisellä alkoholipohjaisella puhdistusliinalla.   
• Erityisesti tulee pitää puhtaana kahvat ja painikkeet, joiden koskettamista ei voi välttää.  
• Pintojen puhdistaminen aloitetaan puhtaimmasta pinnasta ja edetään likaisempaan päin.  
• Jos liimaa päätyy vaatteille, ne vaihdetaan.   
• Mikäli liimaa päätyy iholle, roiske pyyhitään välittömästi esimerkiksi kertakäyttöisellä puhdistusliinalla ja iho pestään lämpimällä vedellä.  
• Kädet pestään aina liimausvaiheen päättyessä ja tauolle lähdettäessä. 
• Käsien ihon kunnosta on tärkeää huolehtia käyttämällä kosteusvoidetta käsienpesun jälkeen.

Liimaustyöhön soveltuvat esimerkiksi kertakäyttöiset nitriilikumi- tai neopreenikumikäsineet, joita vaihdetaan usein.

• Työtilassa tarvitaan tehokas yleisilmastointi.  
• Työpiste kannattaa järjestää niin että liimaus voidaan tehdä mahdollisimman kaukana työntekijän kasvoista.  
• Imuvarrellinen kohdepoisto voi vähentää liimasta haihtuvien akrylaattiyhdisteiden pitoisuutta hengitysilmassa. Ollakseen tehokas kohdepoiston pitää olla aivan lähellä liimauskohtaa ja johtaa ilma joko ulos tai aktiivihiilisuodattimeen.   
• Jos liimausta tehdään paljon pienessä työtilassa, akrylaattiyhdisteille altistumista voidaan vähentää tarvittaessa lisäksi hengityksensuojaimella. Suojaimen tulee olla CE-merkitty. Kasvoille hyvin tiivistyvän ja muuten soveltuvan suojaimen valinta saattaa vaatia useamman mallin kokeilua ja käytön harjoittelua.   
• Hengityksensuojaimen B-suodatin vähentää hengitysilmasta pikaliimojen syanoakrylaatteja. A-suodatin soveltuu anaerobisille liimoille ja liuotinaineille. Jos tarvitaan molemmat, voidaan käyttää AB-, ABE- tai ABEK-suodattimia. P-suodatinta (mukaan lukien FFP1/FFP2/FFP3 -suojaimet) ei suositella vähäpölyiseen liimaustyöhön, koska se suodattaa ainoastaan hiukkasia ja aiheuttaa turhaa hengitysvastusta.  
• Hengityksensuojaimia käytettäessä työtä tulee tauottaa siten, että suojainta jaksaa käyttää.  
• Puhaltimella varustetun suojaimen hengitysvastus on pienempi, minkä takia se soveltuu pitkäkestoiseen työhön.   
• Työntekijöiden tulee tutustua suojaimen käyttöohjeeseen ja noudattaa sitä.   
• Ohje puolinaamarin pukemiseen löytyy erillisestä huoneentaulusta Puolinaamarin pukeminen osoitteesta www.ttl.fi/malliratkaisut.   

• Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan velvollinen järjestämään työterveyshuoltopalvelut, jos yrityksessä on yksikin työntekijä.   
• Mikäli työntekijällä esiintyy työpäiviin liittyvää ihottumaa, nuhaa, yskää, hengenahdistusta tai hengityksen vinkunaa, hänen on tärkeää hakeutua tutkimuksiin työterveyshuoltoon.  
• Työnantajan on lain mukaan vakuutettava työntekijänsä ammattitautien ja työtapaturmien varalta. Tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan mm. ammattitautiepäilyjen tutkimuskustannuksia, ammattitaudin hoitoa ja sen aiheuttamia työstä poissaoloja, työkyvyttömyyttä ja ammatillista kuntoutusta.   
• Yrittäjälle itselleen ammattitautivakuutus on vapaaehtoinen, mutta vakuutuksen ottamista kannattaa harkita terveysriskien vuoksi.  
• Yrittäjällä on myös mahdollisuus järjestää itselleen työterveyspalvelut.