Biologiset vaarat

Hengityksensuojaimet

Mikrobiologisten vaarojen tunnistamiseen ei ole hälytyslaitteita ja siksi riskityövaiheissa, joissa mikrobien leviäminen ilmaan on todennäköistä, tulee käyttää ainakin kevytsuojainta, joka on helppo kuljettaa taskussa mukana ja sen saa nopeasti asetettua kasvoille. FFP3-tunnuksella oleva kevytsuojain soveltuu biologisten vaarojen torjuntaan. Jos kevytsuojaimessa on merkintä (Reusable), niin sitä voi periaatteessa käyttää useamman kerran. Suositeltavaa on kuitenkin runsaasti mikrobeja sisältävissä töissä heittää kevytsuojain roskiin jo yhden käyttökerran jälkeen. Varsinkin merkinnällä NR (Not Reusable) olevat suojaimet ovat todellakin vain kertakäyttöisiä.

Pitempiaikaisiin, yli 2 tuntia kestäviin työtehtäviin kevytsuojainta ei suositella, sillä sitä käytettäessä mikrobeja saattaa kulkeutua hengityselimiin varsinkin ohivirtauksina, jos suojainta ei saa tiiviisti asetettua nenän ja suun alueelle. Kokonaan pään tai vähintään kasvot suojaavan hengityksensuojaimen käyttö on parempi vaihtoehto mahdollisten ohivirtausten estämisen vuoksi ja koska biologiset vaaratekijät aiheuttavat haittavaikutuksia myös silmille.

Turvallisin ja toistuvaan käyttöön soveltuva hengityksensuojain on moottoroitu puhallinsuojain varustettuna P3-luokan hiukkassuodattimella. Puhallinavusteisen suojaimen suojausluokat TH3 ja TM3 on tiiviitä suojaamaan näkymättömiltä bakteereilta ja viruksilta sekä homepölyltä. Sen sijaan suojausluokat TH1 tai TH2 ovat riittämättömiä työntekijöiden suojaamiseen biologisilta vaaroilta.

Suojakäsineet ja -vaatetus

Työntekijöiden tulee käyttää biologisten vaarojen ennalta ehkäisyn vuoksi suojakäsineitä ja huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan varsinkin ennen ruokailua tai tupakointia, etteivät mikrobit pääsevät kulkeutumaan käsien kautta ruuansulatuselimistöön ja aiheuttamaan sitä kautta oireita ja sairauksia. Työntekijät eivät saa syödä tai juoda työskentelyalueilla, joissa on vaara saastua biologisilla tekijöillä.

Mekaaniselta rasitukselta suojaavat käsineet ovat tarpeelliset estämään yllättävistä pistoksista tai viilloista aiheutuvat tartuntariskit. Ihon haavat ja ruhjeet on puhdistettava ja suojattava huolellisesti tartuntavaaran ehkäisemiseksi. Työntekijöiden saatavilla on oltava antiseptiset ihon- ja haavanpuhdistusaineet. Kts. lisätietoja pisto- ja viiltotapaturmien hoidosta ensiapusivulta.

Mahdollisesti biologisilla tekijöillä saastuneet käsineet ja työvaatteet on riisuttava lähdettäessä työskentelyalueelta ja säilytettävä erillään muusta vaatetuksesta. Työnantajan tulee varmistaa, että suojakäsineet, työvaatteet ja muut henkilösuojaimet puhdistetaan ja pestään säännöllisesti ja etenkin silloin, kun suora kosketus mikrobivaaraan on tapahtunut.

Maastossa liikkuvien työntekijöiden tulee varautua luonnossa normaalistikin esiintyviin biologisiin vaaratekijöihin. Näistä tavallisimpia vaaroja ovat punkit, hyönteiset ja kyykäärmeet.

Punkit ja hyönteiset

Yleisin Suomessa tavattava punkkilaji on Ixodes-suvun puutiainen. Suomessa esiintyvät puutiaiset saattavat kantaa Borrelia-bakteeria tai TBE-virusta. Näiden aiheuttamia tartuntatauteja kutsutaan zoonooseiksi, koska ne siirtyvät eläimistä ihmisiin puutiaisten välityksellä. Borrelia-tartunta eli borrelioosi (Lymen tauti) voidaan hoitaa antibiootein. TBE-viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen (Kumlingen tauti) ei ole hoitokeinoa, mutta sitä vastaan voi suojautua rokotteella toisin kuin borrelioosia vastaan. TBE-rokotusta suositellaan pääasiassa Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa maastossa työskenteleville. Yksittäisen puutiaisen pureman aiheuttama sairastumisriski on kuitenkin pieni, mutta kannattaa pitää huolta siitä, ettei puutiainen pääse pureutumaan ihoon.

Puutiaiset liikkuvat ja viihtyvät kosteissa olosuhteissa, aluskasillisuuden lehdillä, ruohikossa ja heinikossa, kun ulkoilman lämpötila on yli viiden asteen. Niiden puremilta voi suojautua vaatteilla. Maastossa liikkumisen jälkeen tulee tehdä huolellinen punkkitarkastus ja irrottaa kiinnittyneet puutiaiset välittömästi käyttäen esim. apteekista saatavia punkinirrottajia. Puutiaisia ei saa irrottaa rasvalla, sillä se saattaa silloin sylkeä sisältönsä bakteereineen ja viruksineen uhriinsa ennen kuin ote irtoaa. Purema puhdistetaan desinfektioaineella ja pestään kädet vedellä ja saippualla. Purema-aluetta seurataan ja jos siihen muodostuu punoittavaa ihottumaa tai ilmaantuu yleisoireita, hakeudutaan lääkäriin.

Hyönteiset levittävät muitakin tauteja, kuten jänisruttoa ja Pogostan tautia, sekä mm. ampiaisten ja hirvikärpästen puremat ovat kiusallisia varsinkin niille ennestään herkistyneille ihmisille. Siksi kaikkien punkkien ja hyönteisten puremien välttämiseksi tulee käyttää päähineitä, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja vetää pitkävartiset sukat housunlahkeiden yli maastossa työskenneltäessä. Vaaleat vaatteet houkuttelevat ötököitä vähemmän kuin tummat vaatteet. Tarvittaessa voi käyttää hyttys- tai punkkikarkotteita.

Kyyn puremat

Kyy on Suomen ainoa luonnonvarainen myrkyllinen käärme. Paras tapa suojautua kyyn puremalta on antaa sen varautua ihmisen tuloon. Kyy mieluummin pakenee kuin puree. Kyy havaitsee maan tärähdykset, joten kävellessä kannattaa tömistellä jalkoja maata vasten ja kolistella esim. sähkökaappeja ennen niiden avaamista. Pitkävartiset saappaat suojaavat kyyn puremilta kävellessä.

Jos kyy pääsee puremaan, niin raajan liikuttelua tulee välttää ja tukea puremakohta lepoasentoon, ei koholle. Jos purema on raajassa, se kannattaa lastoittaa ja kantaa uhri puremapaikalta. Puremakohtaan ei pidä koskea eikä käsitellä millään tavoin. Jos saatavilla on hydrokortisonitabletteja tai antihistamiinitabletteja, voidaan niitä voi ottaa pakkauksen ohjeen mukaan. Huomioitavaa on, ettei näiden lääkkeiden tehosta ole tieteellistä näyttöä. Siksi pureman uhri toimitetaan aina lääkärin arvioitavaksi eikä hoitoon viemisessä saa viivytellä.

Jäteveden puhdistustekniikat eivät välttämättä poista tartuntavaarallisia mikrobeita, mutta mahdollisimman suljetut prosessit, automatisoinnit ja koteloinnit vähentävät biologisten vaaratekijöiden leviämistä.

Kohdepoistoilla voidaan tehokkaasti kohdentaa ilmanvaihtoa paikkoihin, joista epäpuhtauksia pääsee leviämään joko roiskeina, sumuna tai pölynä ympäröivään tilaan. Henkilökohtaisia suojaimia on käytettävä tilanteissa ja tiloissa, joissa ei pystytä hallitsemaan epäpuhtauksien leviämistä.

Merkittävimmät vaaranpaikat jätevesien käsittelyssä ovat avoimet ilmastus- ja hiekanerotusaltaat sekä linjastot, joissa on roiskevaara, liete- ja muiden jätemassojen käsittelyt sekä seuraavat huolto- ja häiriötilanteet:

• Varsinkin jätevettä sisältävien putkien, kammioiden, säilöiden yms. huolto- ja kunnostustyöt
• Altaiden ja kaivojen puhdistukset
• Välppäys- ja hiekanerotuslaitteiden huollot
• Paineveden ja -ilman käyttö kaikissa puhdistustöissä

Lämpimien jätevesien jäähdytys

Jäähdytystornit voivat levittää mikrobeja sisältävää aerosolia – erityisesti legionella-bakteereita – satojen metrien, jopa kilometrien päähän. Legionella-bakteeri voi esiintyä muuallakin jätevedenpuhdistuksessa, esim. typenpoiston erillisprosessissa, jos veden lämpötila on yli 30 °C.

Henkilökohtainen hygienia

Huolehtimalla henkilökohtaisesta hygieniastaan työntekijä voi estää suurimman osan jätevesistä ja -lietteistä tarttuvista mahataudeista. Työnantajan tulee järjestää peseytymis- ja pukeutumistilat siten, että henkilökohtaisen hygienian hoito on mahdollista.

• Käsienpesupisteet tulee olla helposti saatavilla ja vain poikkeustilanteessa käsien vesisaippuapesun voi korvata käsidesien käytöllä.
• Olennaista hygienian kannalta on myös se, mihin kätensä kuivaa. Paperipyyhkeet ovat hygieenisempi vaihtoehto kuin yleiset kangaspyyhkeet tai ilmakuivaimet.
• Kädet on pestävä likaisen työtehtävän jälkeen ja aina ennen ruokailua ja tupakointia.

Suihkulliset ja mielellään saunalliset peseytymistilat on oltava järjestettyinä työvuoron päättyessä sekä likaantuneille työvaatteille on oltava oma tilansa, joka on erillään puhtaista vaatteista.

• Likaantuneet työvaatteet on laitettava suoraan pyykkiin.
• Kengät ja saappaat on pystyttävä puhdistamaan ennen puhtaisiin sisätiloihin tuloa.
• Peseytymis-, puku-, ruokailu-, tauko- ja valvomotilat sekä ajoneuvot on säännöllisesti siivottava ja pidettävä siisteinä.

Taudinaiheuttajat voivat infektoida ihmisen hyvin pienilläkin määrillä. Tavallisin sairaus on infektio eli tulehdustauti, joka aiheutuu hetkellisestä kontaktista taudinaiheuttajan kanssa. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi mahataudit ja ihopistoksen tai haavan kautta tarttuvat taudit. Hengittämällä tapahtuva pitempiaikainen ja toistuva altistuminen biologiselle vaaratekijälle voi aiheuttaa astmaa, nuhaa, ns. homepölykeuhkon, kroonisen bronkiitin tai muun hengityselinsairauden.

Tyypilliset biologisten tekijöiden aiheuttamat oireet

• Hengitysteiden ärsytysoireet (yskä, limannousu ja nuha sekä hengenahdistus)
• Iho-oireet
• Lihas- ja nivelkivut
• Pahoinvointi ja ripuli
• Päänsärky ja väsymys
• Silmäoireet
• Vilunväreet ja kuume

Riskinarviointi

Biologisille vaaratekijöille ei ole terveysperusteisia viitearvoja, jotka mahdollistaisivat mikrobimäärän perusteella tehtävän riskinarvion. Mikrobien aiheuttamat terveyshaitat ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat mm. mikrobilaji ja altistuneen henkilön ominaisuudet kuten vastustuskyky.

Keskeistä työnantajan tekemässä riskinarvioinnissa on todeta seuraavat seikat

• Mitä biologisia vaaratekijöitä työpaikalla esiintyy,
• mitkä ovat niiden vaaraluokat sosiaali- ja terveysministeriön luokituksen mukaisesti,
• missä työvaiheissa ja ketkä työntekijät altistuvat,
• millaisille pitoisuuksille/määrille työntekijät altistuvat?

Riskinarvioinnin perusteella työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin vaarojen vähentämiseksi.

Lisäksi useat mikrobit kuten bakteerit ja homesienet voivat tuottaa myrkkyjä eli toksiineja, jotka ovat haitallisia ihmisille. Esimerkkinä on endotoksiini, jota esiintyy kaikkialla siellä missä on Gram-negatiivisia bakteereitakin. Tiedetään, että työilman endotoksiinipitoisuuden ylittäessä 90 EU/m³ (EU = endotoxin unit eli endotoksiiniyksikkö) terveyshaitat lisääntyvät työntekijöillä.

Lietteen kuivatus

Jätevesilietteen kuivauksessa tulee käyttää laitteita (esim. linkoja), jotka ovat niin tiiviitä, ettei biologisia vaaratekijöitä pääse vuotamaan niistä ilmaan normaalin toiminnan aikana. Lietteenkuivaus on sijoitettava tilaan, jossa on tehokas ilmanvaihto ja joka voidaan tarvittaessa osastoida, sillä kuivurin avauksen ja pesun yhteydessä sieltä leviää ilmaan epäpuhtauksia. Kuivurin huoltotehtävien aikana tulee käyttää henkilökohtaisia suojaimia.

Kompostointi

Mikrobien aiheuttama työturvallisuusriski on merkittävä jätevesilietteen kompostoinnissa työskenteleville. Tukiaineiden (hake, turve jne.) käyttö lisäävät altistumista biologisille vaaratekijöille. Kompostin kääntö ja lastaus kuljetusajoneuvoon ovat haitallisimmat työtehtävät. Kompostointikentällä ilman mikrobimäärät voivat olla terveydelle haitallisen korkeita samoin kuin työkoneiden ohjaamoissa, joihin ei ole asennettuna erillistä ilmansuodatusjärjestelmää.

Työkoneissa normaalisti olevat raittiin ilman suodattimet eivät ole riittävät estämään mikrobien kulkeutumista ohjaamoiden sisäilmaan. Ohjaamot tulisi varustaa ylipaineistavilla ilmansuodatusjärjestelmillä, joihin voi asentaa karkean hiukkassuodattimen lisäksi hienosuodattimen (esim. P3/H13-luokan hepasuodatin) mikrobien poistoon. Työkoneisiin lisävarusteena saatavat sisäkiertosuodattimet ja sisätilojen siistinä pitäminen vähentävät myös tehokkaasti ohjaamoiden mikrobimääriä. Poistuttaessa työkoneiden ohjaamoista tai muutoin kompostikentällä työskenneltäessä tulee käyttää henkilökohtaisia suojaimia.

Mädätys

Mädätys poistaa tehokkaasti jätevesilietteissä olevat taudinaiheuttajat, mikä vähentää myös työntekijöiden mahdollista altistumista kyseisille biologisille vaaroille. Jätevesilietteen mädätysprosessien aikana mikrobipitoisuudet ilmassa ovat selvästi pienempiä kuin kompostoinnissa.

Nestemäiset lietteet voidaan syöttää mädätysprosessiin sellaisenaan suljettuja kanavia pitkin, mikä vähentää altistumisen riskiä. Lietteiden avosyöttö vastaanottoaltaan kautta mädätykseen ja prosessijäännöksen kuivaus olivat vaarallisimmat työvaiheet. Kuivattava massa voi sisältää runsaasti hapettomassa tilassa eläviä klostridibakteereita kuten jäykkäkouristuksen aiheuttajia (Clostridium tetani), joten ihon suojaus on tärkeä kontaktissa tuoreen mädätelietteen kanssa. Klostridibakteerit tuhoutuvat ilman sekoittuessa lietemassaan.