Yksintyöskentely

Yksintyöskentely on tavallista monissa erilaisissa tehtävissä. Yksintyöskentelyssä työntekijä työskentelee fyysisesti tai sosiaalisesti eristettynä ilman välitöntä kontaktia muihin työntekijöihin.

Fyysisestä yksintyöskentelystä on kyse silloin, kun työntekijä ei voi saada yhteyttä työpaikan muihin työntekijöihin. Sosiaalisesta yksintyöskentelystä taas puhutaan silloin, kun työntekijä jää ilman työyhteisönsä tukea.

Työturvallisuuslain 29 § edellyttää, että työssä, jota työntekijä tekee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen.

Yksintyöskentely on kielletty

  • pumppujen imukaivoissa
  • viemäritiloissa
  • suljetuissa tiloissa ja säiliöissä, joissa on kaasuvaara tai hapen puute
  • riskialttiin kemikaalin siirrossa
  • painavia ja vaikeita nostoja vaativissa töissä
  • avoimen altaan äärellä kaiteettomalla tasolla

Yksintyöskentelyä tulee välttää

  • altaiden tyhjennystöissä
  • tyhjissä jätevesialtaissa
  • mädättämöllä
  • prosessitilojen koneasennuksissa

Yksintyöskentelyn haitat tai vaarat

Yksintyöskentelyyn voi liittyä ilmeinen haitta tai vaara esimerkiksi siksi, että työssä käytetään vaarallisia koneita tai vaarallista työmenetelmää sellaisissa olosuhteissa, joissa vakavan tapaturman todennäköisyys on normaalia suurempi. Yksintyöskentelyn takia mahdollisuus avun saantiin on rajoitettu.

Yksintyöskentelyyn voi liittyä ilmeinen haitta tai vaara myös väkivallan uhan takia. Väkivallan uhka voi joissain tehtävissä jopa lisääntyä, jos työntekijä tekee työtä yksin. Tällaisia töitä ovat vartiointityö, opetus- ja hoitotyö sekä myyntityö. Silloin, kun yksintyöskentelyyn liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on huomioitava työturvallisuuslain 27 §, jossa edellytetään työnantajalta toimenpiteitä, jotta väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään ennakolta.

Yksintyöskentely voi aiheuttaa myös haitallista työkuormitusta työntekijöille. Lyhytaikainenkin yksintyöskentely tai työntekijän sosiaalinen tai fyysinen eristäminen työyhteisössä voivat aiheuttaa haitallista työkuormitusta, etenkin jos tilanteeseen liittyy muita kuormitustekijöitä. Lue lisää yksintyöskentelystä työn kuormitustekijänä.

Yksintyöskentelyn vaaran vähentäminen

Työnantajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin silloin, kun työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle voi aiheutua tavanomaista suurempi haitta tai vaara, joka johtuu siitä, että työntekijä tekee työtään yksin. Työnantajan tulee työturvallisuuslain 10 §:n mukaisen vaarojen arvioinnin avulla selvittää tehdäänkö työpaikalla työtä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja liittyykö siihen ilmeinen haitta tai vaara. Arvioinnissa kannattaa käyttää hyväksi työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa ulkopuolisten, kuten työterveyshuollon, asiantuntemusta. Arvioinnin pohjalta työnantajan on tehtävä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia yksintyöskentelystä aiheutuvan vaaran vähentämiseksi.

Työnantajan on järjestettävä työolosuhteet niin, että vaara yksin työskenneltäessä on mahdollisimman vähäinen. Työt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja järjestää niin, ettei yksintyöskentelyä ole. Haittavaikutuksia voidaan lieventää myös vähentämällä yksintyöskentelyyn käytettyä aikaa. Tämä voi edellyttää muutoksia fyysisessä työympäristössä ja työaikajärjestelyissä.

Yksintyöskentelyssä käytettäviltä työvälineiltä ja henkilönsuojaimilta voidaan edellyttää erityisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi hälyttävät suojaimet soveltuvat hyvin yksintyöskentelyyn.

Yhteydenpito ja avun hälyttäminen

Työnantajan on järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon. Siihen vaikuttavat työn luonne, olosuhteet ja työskentelypaikka. Työnantajan on saatava tarvittaessa yhteys työntekijään. Samoin työntekijällä on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa yhteys työnantajaan. Yhteydenpito voidaan järjestää myös muuhun henkilöön, kuten päivystävään työntekijään tai ulkopuoliseen tahoon.

Työnantajan on myös tarvittaessa järjestettävä työntekijälle mahdollisuus avun hälyttämiseen työpisteestään asianmukaisilla laitteilla. Työnantajan on hälytettävä apua, jos hän ei saa yhteyttä työntekijään ja on syytä epäillä, että työntekijälle on sattunut tapaturma.

Opetus ja ohjaus

Yksintyöskentelyn vaaraa tai haittaa voidaan välttää työntekijöiden opetuksella ja ohjauksella. Työhön perehdyttämisen ja koulutuksen avulla voidaan parantaa työntekijän mahdollisuuksia selviytyä työssään. Yksintyöskentelylle on oltava riittävät toiminta- ja turvallisuusohjeet ja työnantajan on valvottava niiden noudattamista.

Yksintyöskentelyn kieltäminen

Työturvallisuuslain 10 §:n mukainen vaarojen arviointi voi osoittaa, että yksintyöskentelyn riski on niin suuri, ettei sitä voida työpaikalla sallia. Tällainen työtehtävä on esimerkiksi suljetussa säiliössä tehtävät työt.

Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää yksintyöskentelyyn silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara.