Ein sanominen voi olla vaikeaa töissä – aikalisä auttaa olemaan jämäkkä

Kun oma työrooli on selkeä, on helpompi sanoa ei ylimääräisille töille. Se voi silti herättää esimerkiksi syyllisyyden tunteita. Sopiva jämäkkyys on hyvä asia myös työyhteisön kannalta.
-

Otitko vastaan lisää töitä, vaikket selviydy entisistäkään? Lupauduitko vielä yhteen projektiin? Onko kieltäytyminen vaikeaa silloinkin, kun se olisi työstä suoriutumisen ja oman hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?

”On helpompi sanoa kyllä, koska sitä vastausta arvelee kysyjän toivovan. Siitä voi tulla hetkellisesti hyvä olo. Myöhemmin sitten konkretisoituu, mihin kaikkeen tulikaan sitouduttua”, sanoo psykologi Elisa Valtanen Työterveyslaitoksesta.

Kieltäytyminen voi herättää monenlaisia tunteita: Syyllisyyttä siitä, että tuottaa pettymyksen. Huolta siitä, että leimautuu hankalaksi tai epäystävälliseksi. Pelkoa siitä, että ajautuu ulkokehälle työyhteisössään tai että määräaikaista työtä ei jatketa.

Joskus ongelma on, että ihmisellä on tapana reagoida nopeasti. Hän antaa myönteisen vastauksen saman tien. Harkinnan jälkeen päätös voisi olla toinen.

Sopivasti jämäkkä puolustaa rajojaan

Elisa Valtasen mukaan on hyvä tunnistaa, millaisia tunteita kieltäytyminen itsessä herättää ja millä perusteella sanoo kyllä tai ei. Hän puhuu jatkumosta:

Jatkumon yhdessä päässä on tiukka rajaaminen – silloin ensimmäinen reaktio on sanoa ei ilman pohdintaa ja neuvottelua. Toisessa ääripäässä on liiallinen mukautuminen toisten odotuksiin. Se voi johtaa omasta työhyvinvoinnista tinkimiseen.

”Sopivasti jämäkkä ihminen puolustaa työnsä tekemistä ja hyvinvointiaan. Hän asettaa rajoja sille, mihin kaikkeen pitää venyä.”

Jämäkkyys ei kuitenkaan ole vain yksilön ominaisuus. Työtehtävä, asema työyhteisössä, työuran vaihe, työpaikan resurssitilanne ja työkulttuuri vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet työntekijällä ylipäätään on sanoa ei.

Itsensä johtamisen taidot auttavat

Ein sanominen kytkeytyy myös itsensä johtamiseen. Varsinkin asiantuntijatyössä pyyntöjä tulee monen kanavan kautta. Niitä voi tulla vaikkapa esihenkilöltä, projektipäälliköiltä, työkavereilta, muualta organisaatiosta, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta.

”Silloin oman työkokonaisuuden hahmottaminen edellyttää aikamoisia itsensä johtamisen taitoja. Paljonko aikaa mikäkin tehtävä vaatii? Siitä on usein ylioptimistinen käsitys”, Elisa Valtanen sanoo.

Moni tulee sanoneeksi kaikille pyynnöille kyllä, jos kalenterissa sillä hetkellä on tilaa. Se saattaa myöhemmin aiheuttaa kiirettä ja stressiä:

”Tehtäviin voi liittyä paljon näkymätöntä ja hankalasti ennakoitavaa työtä, jolle pitäisi varata aikaa. Kalenteri kannattaa pitää huokoisena myös yllätysten varalta.”

Ota aikalisä, selvittele ja neuvottele

Ennen vastauksen antamista voi pyytää aikalisää. Se mahdollistaa lisätietojen hankkimisen, neuvottelun ja harkinnan.

”Vastauksen ei aina tarvitse olla ehdoton kyllä tai ei. Voi sanoa kyllä esimerkiksi työn sisällölle ja ei aikataululle. Sitten voi ehdottaa, millä aikataululla työ onnistuisi. Neuvotella voi siitäkin, onko nykyisiä töitä mahdollista järjestellä uudelleen”, Elisa Valtanen vinkkaa.

Harva meistä tekee työtä tyhjiössä. Kyllä-vastaus vaikuttaa myös niihin, joiden työpanosta tai apua tarvitaan. Tämä korostuu esimerkiksi esihenkilön tai projektin vetäjän roolissa.

Työn fiksua rajaamista helpottaa työkulttuuri, jossa ei ihannoida kiirettä ja kohtuutonta venymistä. Selkeät työroolit ja tavoitteet auttavat. Jos pyyntö ei kuulu oman työn ytimeen, siitä on helpompi kieltäytyä. Esihenkilöltä voi pyytää tukea töiden priorisointiin.

 

Tutustu myös:

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Aika ja fokus -ajanhallinnan verkkovalmennus

Viisi vinkkiä parempaan ajanhallintaan työssä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Jaa sisältö somessa!