Esihenkilö, asetu työuran loppupuolella olevan työntekijän saappaisiin

Ei ole olemassa mitään vanhempien työntekijöiden yhtenäistä joukkoa. Nuoremmatkaan työntekijät eivät ole keskenään samanlaisia. Hyvä esihenkilö näkee jokaisen työntekijän yksilönä, jolla on omat vahvuutensa, tarpeensa ja toiveensa.

Tämä on erikoistutkija Mervi Ruokolaisen keskeinen viesti esihenkilöille, jotka haluavat parantaa taitojaan ikäjohtamisessa.

Työterveyslaitos on kehittänyt Kokemus käyttöön työyhteisössä -vertaisryhmävalmennuksen. Sen tavoitteena on vahvistaa esihenkilön kykyä kohdata ja tukea vanhempia työntekijöitä työssä sekä vahvistaa myönteistä asennoitumista heitä kohtaan. Ruokolaisen mukaan sille on työpaikoilla tarvetta:

”Kun väestö ikääntyy, myös työyhteisöissä on yhä enemmän vanhempia työntekijöitä. Jos alalla on pulaa osaajista, vanhempien työntekijöiden haluttaisiin kenties jatkavan töissä vielä eläkeiän jälkeenkin.”

Ota asiat puheeksi kunnioittavasti

Mervi Ruokolainen ja erityisasiantuntija Telma Rivinoja ovat ohjanneet työpaikoilla esihenkilöiden valmennusryhmiä. Osallistujia on askarruttanut esimerkiksi se, miten ottaa puheeksi työntekijän suunnitelmat eläkkeelle siirtymisestä.

Mitä jos työntekijä luulee, että eläkeajatuksista kysyminen tarkoittaa eläkkeelle patistamista? Aiheen herkkyyden takia keskustelua ei välttämättä käydä ajoissa tai ollenkaan. Sitten työntekijä jää eläkkeelle yhtäkkiä ja yllättäen.

Esihenkilön ei välttämättä tarvitsekaan kysyä suoraan eläkkeelle jäämisestä. Työntekijältä voi kysyä, mitä hän haluaisi työurallaan vielä tehdä tai miten hän haluaisi osaamistaan käyttää. Silloin työntekijän on luontevaa kertoa myös eläkeajatuksistaan. 

”Pienilläkin keinoilla voi vaikuttaa siihen, missä hengessä keskustelu sujuu. Kunnioittava tapa ottaa asioita puheeksi on tärkeä taito esihenkilötyössä”, Rivinoja sanoo.

Karista kaavamaiset käsitykset iästä

Kokemus käyttöön työyhteisössä -valmennuksen tehtävissä esihenkilöt asettuvat sekä nuorempien että vanhempien työntekijöiden saappaisiin. Se auttaa karistamaan kaavamaisia käsityksiä iästä.

Tunnistavatko esihenkilöt eroja eri-ikäisten työntekijöiden välillä? Onko niitä ylipäätään? Vai onko kyse vivahde-eroista? Mikä on yhteistä kaikille työntekijöille, iästä riippumatta?

Yhdessä valmennusryhmässä eräs esihenkilöistä sanoi, että kyllä nuoret ovat sitten rohkeita. Mervi Ruokolainen ja Telma Rivinoja haastoivat ajatuksen: eivätkö vanhemmat työntekijät ole rohkeita?

Siitä syntyi vilkasta keskustelua. Esihenkilöt pohtivat, että konkareiden rohkeus voi korostua erilaisissa tilanteissa ja näkyä vähän eri tavoin kuin nuorempien työntekijöiden.

Mieti, miksi työntekijä haikalee eläkkeelle

Esihenkilöitä kannustetaan miettimään, millaisia taustasyitä erilaisilla työelämän tilanteilla ja työntekijöiden käyttäytymisellä voi olla. Vasta sen jälkeen mennään ratkaisuihin. Ajatellaan vaikka työntekijää, joka haikailee eläkepäiville. Miten hänet saisi pidettyä töissä?

Eläkkeelle haikailun taustalla voi olla monenlaisia syitä, eikä niillä välttämättä ole mitään tekemistä iän kanssa. Syy voi liittyä esimerkiksi työyhteisöön. Kokeeko työntekijä, että häntä ei arvosteta? Tai että hän ei kuulu porukkaan?

Vai olisiko kyse työn sisällöstä? Työntekijä ei ehkä ole päässyt kehittämään osaamistaan tai käyttämään olemassa olevia vahvuuksiaan. Ei ihme, jos työ alkaa tympäistä ja motivaatio hiipuu.

”Siinä tilanteessa asioiden on annettu mennä liian pitkälle. On ehkä ajateltu ihan vilpittömästi, että annetaan eläkeikää lähestyvän työntekijän olla rauhassa eikä kuormiteta häntä liikaa. Työntekijä voi kuitenkin kokea, ettei työpaikalla olla enää kiinnostuneita hänestä”, Mervi Ruokolainen huomauttaa.

Mahdollista eri-ikäisten työskentely yhdessä

Kaikkien työntekijöiden vahvuudet pitää saada käyttöön. Vahvuudet ovat aina yksilöllisiä. Tässä on kuitenkin esimerkkejä siitä, millaiset vahvuudet korostuvat työuran loppupuolella:

• ammattitaito, asiakkaiden ja toimintaympäristön tuntemus
• kokemus, osaaminen, hiljainen tieto
• pitkän aikavälin tietämys eri asioista
• kokonaisuuksien hallinta, ongelmanratkaisu
• taito priorisoida, itseohjautuvuus
• vastuuntunto, sitoutuminen
• työyhteisötaidot, itsetuntemus
• stressinhallinta, resilienssi

Eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyötä kannattaa edistää. Tutkimusten mukaan moni-ikäinen tiimi on parhaimmillaan monimutkaisissa ja haastavissa tehtävissä. Yhdessä työskentely on myös yksi tapa hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia ja jakaa osaamista.

Miten eri-ikäisten yhdessä tekemistä sitten voi lisätä? Joskus se onnistuu työvuoroja ja työtehtäviä järjestelemällä. Hyviä keinoja voivat olla parityöskentely, mentorointi ja perehdytys. Mervi Ruokolainen sanoo, että ihmisellä voi olla työpaikallaan erilaisia rooleja: 

”Tietyn tehtävän osaaja voi toimia myös perehdyttäjänä tai olla jossain asiassa mentori. Joku toinen voi puolestaan opetella hallitsemaan jonkin uuden taidon ja opastaa sitten työkavereitaan.”

”Tällaiset roolimuutokset voisivat vahvistaa varsinkin vanhempien työntekijöiden motivaatiota. On iso arvostuksen osoitus, että työntekijän osaaminen koetaan niin tärkeäksi, että sitä halutaan jakaa muille.”

Aiheesta lisää:

Kokemus käyttöön työyhteisössä -esihenkilövalmennus on kehitetty hankkeessa Lähiesimies ja työura ikääntyvässä työelämässä. Sitä rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos sekä työpaikat. 

Tilaa Kokemus käyttöön työyhteisössä -valmennus oman organisaatiosi esihenkilöille. Saat lisätietoja erityisasiantuntija Telma Rivinojalta, telma.rivinoja [at] ttl.fi (telma[dot]rivinoja[at]ttl[dot]fi), puh. 050 338 6308.

Yli 55-vuotiaat voivat töissä hyvin, mutta kielteiset ikäasenteet haittaavat työurien jatkamista (Työterveyslaitoksen mediatiedote 27.10.2023)

Keski-ikäiset muuttuvat näkymättömiksi työpaikallamme – mitä tehdä? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)