Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti sai viestin lukijalta, joka kokee olevansa introvertti ja sen takia ahtaalla. Hänen mielestään monet työpaikan toimintatavat ja vuorovaikutustilanteet on suunniteltu ekstroverttien ehdoilla:
”Kokoukset, ryhmätyöt, yhteiset ideoinnit ja tilanteet, joissa pitää puhua yleisölle, ovat lisääntyneet. Ne stressaavat ja väsyttävät. Haluaisin vain tehdä työni rauhassa.”
”Sanotaan, että työntekijöiden erilaisuus on rikkaus. Koskeeko se myös introvertteja? Voisivatko johto ja esihenkilöt ottaa huomioon meidätkin?”
Pyysimme Työterveyslaitoksen työterveyspsykologia Heli Hannosta vastaamaan. Hannonen toimii asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja on mukana myös tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Kukaan ei ole täysin introvertti tai ekstrovertti
Ekstrovertilla tarkoitetaan ulospäin suuntautunutta ihmistä, kun taas introvertti suuntautuu enemmän sisäänpäin.
Heli Hannosen mukaan nämä persoonallisuuden piirteet voi nähdä janan päätepisteinä. Harva meistä sijoittuu kumpaankaan ääripäähän. Eri päivinäkin saatamme olla janalla hieman eri kohdassa.
Ekstrovertti saa voimaa muiden ihmisten seurasta. Introvertti palautuu parhaiten omassa rauhassaan. Hän tarvitsee sitä varsinkin silloin, kun työpäivä on vaatinut paljon kanssakäymistä toisten kanssa.
Avotoimiston häly saattaa kuormittaa enemmän introverttia kuin ekstroverttia. Myös oppimistyyleissä on eroja. Introvertille voi sopia sellainen opiskelu, jossa hän saa miettiä asioita itsekseen. Ekstrovertti oppii luontevammin ryhmätöiden tai muun yhteisen tekemisen kautta.
Huomio työhön, ei ylimääräiseen pöhinään
”Nykyajan työelämässä on yhä vähemmän tilaa niille, jotka tarvitsevat keskittymisrauhaa ja haluavat työskennellä itsenäisesti. Työt ovat muuttuneet, ja yksin tehtäviä töitä on aiempaa vähemmän”, Heli Hannonen sanoo.
Hän arvelee, että työelämässä ekstrovertteja arvostetaan enemmän kuin introvertteja. Se voi näkyä työhaastatteluista alkaen. Hyvinä työntekijöinä pidetään usein niitä, jotka hakeutuvat sosiaalisiin tilanteisiin ja joille kontaktin ottaminen on helppoa.
”Introvertti esihenkilö tosin arvostaa sellaisiakin työntekijöitä, jotka pystyvät tekemään työnsä rauhassa eivätkä tarvitse ympärilleen ylimääräistä touhua.”
Hannosen korvaan särähtää puhe työpaikoista, joissa on hyvä ”pöhinä” päällä. Hänestä pöhinä ei ole itsetarkoitus, vaan tärkeintä on työn tekeminen.
”Kannustan siihen, että työpaikalla ihan kaikkea mietitään työn näkökulmasta: Miten tämä sujuvoittaa meidän työtämme? Onko tästä hyötyä vai haittaa työn tekemiselle?”
Työpaikalla pitää arvostaa kaikenlaisia ihmisiä
Työpiste-verkkolehteä lähestynyt lukija toivoo, että introvertit otettaisiin työpaikoilla huomioon nykyistä paremmin.
”Ihmisten kaikenlainen moninaisuus olisi hyvä ottaa huomioon. Lähtökohta on, että työpaikalla arvostetaan erilaisia ihmisiä”, Heli Hannonen sanoo.
”En tarkoita, että työpaikalla pitäisi olla 20 erilaista tapaa toimia työntekijöiden kanssa. Yksilölliset tarpeet voisi huomioida mahdollisuuksien mukaan. Se ei aina ole helppoa. Helpointa on toki sopia samat pelisäännöt kaikille – ja pulinat pois.”
Hannonen on sitä mieltä, että myös työntekijän itsensä pitää ottaa vastuuta. Onko hän koskaan kertonut esihenkilölle toiveistaan ja siitä, että tietyt tilanteet työssä stressaavat häntä? Esihenkilö ei ole ajatustenlukija.
Etäkokouksen tekniikka voi auttaa introverttia
Mitä työpaikalla voitaisiin tehdä, jotta introvertit eivät kuormittuisi tarpeettomasti esimerkiksi kokoustilanteissa?
”Yksi stressaava asia kokouksessa voi olla oman vuoron odottelu tilanteessa, jossa jokaisen pitää sanoa jotain. Jännityksen takia edeltävät puheenvuorot menevät täysin ohi”, Heli Hannonen toteaa.
Etäkokouksessa on mahdollista vastata myös kirjoittamalla, esimerkiksi chatissa. Se voi olla helpompaa kuin ääneen sanominen. Ideoita, ehdotuksia ja mielipiteitä voidaan kerätä kirjallisesti jo etukäteen, ennen kokousta.
”Hyvä esihenkilö kysyy esimerkiksi kehityskeskusteluissa, mitä toiveita työntekijöillä on. Hän voisi kysyä sitäkin, mitä työntekijä toivoisi esihenkilön huomioivan heidän kahden välisessä tai koko yhteisön vuorovaikutuksessa.”
Ihmisten tyypittelyä kannattaa välttää töissä
Se, että ihminen hakeutuu toisten seuraan ja nauttii siitä, ei välttämättä kerro mitään hänen sosiaalisista taidoistaan. Heli Hannonen muistuttaa, että ekstroverttikin voi olla yhtä hyvin sosiaalisesti taitava kuin kömpelö.
Sekä introverteissa että ekstroverteissa on muutenkin kaikenlaisia ominaisuuksia. Kumpikin voi jännittää esiintymistä. Ulospäin näkyvä käyttäytyminen ei myöskään ole ihan sama asia kuin se, mistä ihminen saa sisäisesti voimaa.
”Olemme hyvin sopeutuvaisia. Jos ei ole kovin vahvasti introvertti, on helpompi opetella esimerkiksi käyttämään puheenvuoroja kokouksissa, vaikka se ei tunnukaan mukavalta. Hyvä valmistautuminen auttaa”, Hannonen sanoo.
Hän välttäisi työpaikalla ihmisten tyypittelyä introverteiksi ja ekstroverteiksi. Se voi olla jopa haitallista. Jos on tullut luokitelluksi tiettyyn porukkaan, niin onko sitten mahdollisuuksia toimia toisella tavalla?
Aiheesta lisää:
Sosiaalisia taitoja tarvitaan työpaikalla, mutta suupaltti ei välttämättä ole sosiaalinen (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kohti omannäköistä työtä – työntekijän ja työn yhteensopivuutta voi parantaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Teams-kokousten seitsemän tyypillistä ongelmaa ja ratkaisut niihin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi