Työlistalla seuraavana on raportin kirjoittaminen. Olet varannut siihen aikaa, ja kaikki on valmista. Avaat kuitenkin sähköpostin ja vastailet muutamaan viestiin. Järjestelet työpöytääsi ja pyyhit pölyisen näytön. Vilkaiset, montako tykkäystä tuore somepäivityksesi on kerännyt.
Vetkuttelu ahdistaa, ja siitä on pelkkää haittaa. Mistä oikein on kyse?
Asioiden lykkäämistä, viivyttelyä ja välttelyä kutsutaan myös prokrastinaatioksi. Se on tuttu ilmiö työterveyspsykologi Annamari Heikkilälle. Hän kiinnostui siitä työskennellessään yliopiston opintopsykologina.
”Aikaansaamattomuus oli opiskelijoilla tyypillinen syy hakeutua vastaanotolleni. Huomasin, että se on varsin tavallista.”
Nyt Heikkilä on toiminut viisi vuotta Terveystalon työterveyshuollossa. Hänen vastaanotolleen tulee silloin tällöin asiakkaita, jotka kärsivät aikaansaamattomuudesta.
Laiskuus on eri asia
Aikaansaamattomuus tarkoittaa sitä, että ihminen lykkää tehtävään tarttumista, vaikka se olisi hänelle tärkeä, merkityksellinen tai välttämätön. Näin toimimalla hän aiheuttaa itselleen psyykkistä kärsimystä.
”Arkinen vetkuttelu on eri asia. Jos tiskipöytäni on pyyhkimättä, se ei ole keskeisten elämänarvojeni kannalta olennainen juttu”, Annamari Heikkilä huomauttaa.
Hänen mukaansa prokrastinaatio eroaa myös laiskuudesta. Laiskottelu tekee välillä hyvää, eikä siitä tule huono omatunto. Aikaansaamattomuus sen sijaan kuormittaa ja aiheuttaa syyllisyyden ja häpeän tunteita.
Vitkuttelusta on toki konkreettistakin haittaa. Jotkin kaupat voivat jäädä tekemättä, ylennys tai työpaikka saamatta. Ja jos ei pysty pitämään kiinni yhteisistä tavoitteista, on vaarassa menettää tiimikaveriensa luottamuksen.
Nopea palkinto houkuttaa
Ihmisellä on taipumusta lykätä isoja, hankalia ja vaikeasti hahmotettavia tehtäviä. On paljon helpompaa ryhtyä puuhaan, jossa uskoo pärjäävänsä ja josta tietää saavansa nopeasti palkinnon.
”Opiskelijat siirtävät eteenpäin gradun tai väitöskirjan aloittamista. Työelämässä lykätään älyllisesti monimutkaisia tehtäviä, jotka haastavat oman osaamisen. Myös emotionaalisesti haastavia tehtäviä lykätään: esimies saattaa pitkittää kielteisen palauteen antamista alaiselleen”, Annamari Heikkilä sanoo.
Hän käyttää termiä välttämiskäyttäytyminen. Me välttelemme epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita ja tartumme tehtäviin, jotka auttavat meitä välttelemään.
”Nykymaailma on täynnä nopean tyydytyksen varmistajia. Mennään vaikka someen, kun pitäisi aloittaa jokin iso tehtävä. Siellä sosiaaliselta verkostolta saa välittömästi kivaa palautetta. Se antaa enemmän tyydytystä kuin jonkin vuosiraportin vääntäminen.”
”Tuotannossa" ei vetkutella
Annamari Heikkilän kokemusten mukaan prokrastinaatiosta kärsiviä on esimerkiksi yliopistoissa ja sellaisissa ammateissa, joissa pitää kirjoittaa paljon. Tehtävien älyllinen vaativuus ja tavoitteiden epämääräisyys näyttäisivät altistavan vetkuttelulle.
Työn luonne vaikuttaa aikaansaamisen tunteeseen. Yksi Heikkilän työnohjausasiakkaista, lääkäri, oli siirtynyt potilastyöstä johtavaan asemaan ja vaativaan suunnittelutyöhön. Ennen hän oli kokenut olevansa tehokas, mutta uudessa tehtävässään hän ei tuntenut saavansa aikaan mitään. Se heikensi hyvinvointia ja ammatillista itsetuntoa.
”Kyse oli paljolti siitä, että ’tuotannossa’ eli potilastyössä vetkuttelulle ei ollut sijaa. Uudessa työssään lääkärin piti opetella esimerkiksi tunnistamaan ja tekemään näkyväksi työnsä tulokset.”
Prokrastinaation yleisyyttä on tutkittu jonkin verran. Yliopisto-opiskelijoista 90 prosenttia raportoi joskus vetkuttelevansa, ja noin puolet heistä kärsii siitä. Joidenkin tutkimusten mukaan muusta väestöstä parikymmentä prosenttia kokisi aikaansaamattomuutta.
”Minä sanoisin, että tämä on todella arkinen ja yleinen ilmiö. Kaikkea ei aina saa tehtyä, ja sitä pitää vain sietää.”
Tavoitteet tukevat aikaansaamista
Työelämä on kehittynyt siihen suuntaan, että on jatkuvasti priorisoitava ja tehtävä omiin kriteereihinsä nähden vähän heikompaa jälkeä.
Annamari Heikkilän vastaanotolla moni miettii, pystyykö edes selviytymään päivän töistä. Suunnitelmallinen työnteko, tavoitteiden asettaminen ja keskittyminen tuottavat vaikeuksia. Työntekijällä saattaa olla henkisesti liian monta ”failia” auki samaan aikaan.
”Nämä asiat oikein altistavat vetkuttelulle.”
Työpaikalla voidaan tukea tehokasta työskentelyä esimerkiksi turvaamalla työrauhaa, antamalla työntekijälle palautetta ja asettamalla pieniä tavoitteita eli ”beibistepsejä”. Aikataulut auttavat:
”Kun tehdään töitä asiakkaalle, työssä on luontevasti deadlinet, joita on pakko noudattaa. Ne ovat pelkästään hyväksi.”
Nyt kirjoitan surkean raportin!
Annamari Heikkilä sanoo, ettei vetkuttelusta voi päästä kokonaan eroon – eikä tarvitsekaan. On parasta hyväksyä, että aloittamisen vaikeus on inhimillistä. Sen kanssa voi elää, mutta kannattaa silti opetella työtapoja, jotka tukevat aikaansaamista.
Nämä keinot voivat auttaa, jos kärsit asioiden lykkäämisestä:
- Lepää. Oletko ylikuormittunut? Yritätkö tehdä monta asiaa yhtä aikaa? Kun tartut töihin levänneenä ja palautuneena, saat aikaan enemmän.
- Palastele. Pilko tehtävä pieniin osiin ja aikatauluta ne. Pienikin edistysaskel tuo hyvää mieltä ja kannustaa jatkamaan.
- Kiintiöi aikaa. Päätä, että käytät tehtävään tai osatehtävään esimerkiksi 30 minuuttia. Raamit lisäävät tehokkuutta.
- Kokeile siedätyshoitoa. Opettele sietämään epämiellyttäviä tunteita. Voit esimerkiksi kirjoittaa siitä huolimatta, että olet ahdistunut ja mieli ohjaisi sinua vetkuttelemaan.
- Pyydä sparrausapua. Kerro työkaverille, että sinulla on edessä vaikea tehtävä. Kutsu hänet kahville vaikka puolen tunnin kuluttua juttelemaan siitä, mitä olet saanut aikaan. Yhdessä tekeminen tukee aikaansaamista.
- Mieti hyötyjä. Mikä vähentäisi tehtävän epämiellyttävyyttä? Ajattele, että homman hoidettuasi pääset aikaisemmin kotiin tai palkitset itsesi jollain kivalla tavalla.
- Laske rimaa. Päätä, että kirjoitat Suomen huonoimman raportin tai kehnoimman blogikirjoituksen. Aivan sama! Tämä voi madaltaa aloittamisen kynnystä todella paljon.
Aiheesta lisää:
Olen Teams-kuukkeli – miten saan itseni kuriin? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Aika ja fokus -ajanhallinnan verkkovalmennus
“Ylimääräinen puuhastelu” vie asiantuntijan aikaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kymmenen kysymystä ajanhallinnasta (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi