Työn ei tarvitse olla koko ajan hauskaa tai kiinnostavaa. Tylsät rutiinitehtävät voivat jopa palauttaa, jos työn sisältö kokonaisuudessaan on mielekäs. Ohimenevät leipiintymisen kokemukset ovat täysin normaaleja.
”Pitkittynyt työssä tylsistyminen sen sijaan kertoo pahoinvoinnista, johon pitäisi lähteä puuttumaan”, sanoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.
Työssä tylsistyminen on kokemus, jota luonnehtivat passiivisuus ja kielteiset tuntemukset. Työ tuntuu tylsältä, aika kuluu hitaasti ja työhön on vaikea keskittyä. Mieli harhailee ihan muissa asioissa.
Pyysimme Seppälää vastaamaan viiteen kysymykseen työssä tylsistymisestä:
1. Mikä työssä tylsistyttää?
Työ voi tylsistyttää, jos se ei tarjoa riittävästi haasteita ja mahdollisuuksia oppia uutta. Yksi syy tylsistymiseen on se, että työntekijä ei pysty vaikuttamaan omaa työtään koskeviin päätöksiin ja siihen, millä tavalla hän työtään tekee.
Työssä tylsistyminen on siis muutakin kuin tekemisen puutteesta johtuvaa pitkästymistä. Itse asiassa liian pieni työmäärä on harvoin tylsistymisen taustalla.
Yleisempiä syitä ovat asiat, jotka hankaloittavat työn tekemistä. Niitä ovat muun muassa työn huono organisointi, liiallinen byrokratia ja epäsopivat työvälineet. Esimerkiksi taistelu tietojärjestelmien kanssa turhauttaa.
Työhön voi myös kohdistua epärealistisia ja ristiriitaisia odotuksia. Vaikka oma ydintyö olisi sinänsä merkityksellistä, siihen ei aina pysty uppoutumaan. Aika kuluu epäolennaisiin tehtäviin, jotka eivät varsinaisesti kuulu työnkuvaan.
2. Kuinka yleistä työssä tylsistyminen on?
Lähes joka toinen työntekijä kokee työssä tylsistymistä säännöllisesti, noin kerran viikossa. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksesta, jossa oli mukana lähes 3000 suomalaista työntekijää kunta-alalta.
Aikoinaan tylsistyminen nähtiin lähinnä yksitoikkoista työtä tekevien ongelmaksi. Nyt tiedetään, että missä tahansa ammatissa voi tylsistyä.
Siinä missä vanhemmat työntekijät kokevat enemmän myönteistä työn imua, niin työssä tylsistyminen on hieman yleisempää nuoremmilla. Naiset kokevat enemmän työn imua ja miehet työssä tylsistymistä.
Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä, eikä ikä tai sukupuoli määritä työssä tylsistymistä.
3. Mitä seurauksia leipiintymisellä voi olla?
Leipiintyminen heikentää sitä arvosanaa, jonka työntekijä itse antaa omalle työkyvylleen ja terveydelleen.
On myös tutkimusnäyttöä siitä, että pitkäaikainen työssä tylsistyminen voi aiheuttaa terveyshaittoja samaan tapaan kuin työstressi ja työuupumus.
Työssä tylsistymisellä on kielteisiä seurauksia myös työpaikalle. Se vähentää sitoutumista työhön ja lisää aikeita vaihtaa työpaikkaa. Tylsistynyt työntekijä saattaa käyttää aikaansa työhön liittymättömään nettiselailuun tai muuhun puuhailuun, joka ei kuulu työhön.
4. Mitä tehdä, jos tunnistaa kärsivänsä työssä tylsistymisestä?
Tilannetta voi jäsentää esimerkiksi listaamalla työviikkoon kuuluvat tehtävänsä. Mitkä niistä innostavat ja kannattelevat? Mitkä taas kuormittavat ja turhauttavat? Miksi toiset tehtävät tuovat ja toiset vievät energiaa?
Kun itseä innostavat asiat tunnistaa, niitä on mahdollista lisätä omaan työhön. Oma-aloitteinen työn muokkaaminen, työn tuunaaminen, mielekkäämmäksi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjoutuu mukaan uusiin työtehtäviin, hakeutuu koulutukseen tai pyrkii lisäämään kanssakäymistä työkavereiden kanssa.
Monet työssä tylsistymistä aiheuttavat asiat ovat kuitenkin sellaisia, ettei työntekijä yksin pysty korjaamaan niitä. Siksi asiasta kannattaa jutella esihenkilön kanssa.
5. Miten esihenkilö voi lähteä korjaamaan tilannetta?
Työnkuvan ja tavoitteiden kirkastaminen voi auttaa. Esihenkilö pystyy vaikuttamaan myös siihen, että työntekijä saa tarpeeksi kasvun mahdollisuuksia, vuorovaikutusta työkavereiden tai asiakkaiden kanssa sekä vastuuta. Vastuuta tulisi olla sopivassa suhteessa työntekijän osaamiseen ja taitoihin nähden.
Työntekijän kanssa voi pohtia, tekeekö hän työnkuvansa kannalta olennaisia vai turhalta tuntuvia tehtäviä. Entä mitkä asiat hankaloittavat työtä ja miten niitä voisi yhteistuumin poistaa tai ainakin vähentää?
Aiheesta lisää:
Tutkimusartikkeli Stress and Health -lehdessä (englanniksi): Seppälä, P., Harju, L., Virkkala, J., & Hakanen, J. J. (2023). Is boredom at work bad for your health? Examining the links between job boredom and autonomic nervous system dysfunction.
Työn turhakkeet saavat työntekijät sekä tylsistymään että väsymään (Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.12.2023)
Työssä tylsistyminen voi sairastuttaa (Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.1.2024)
Kun työ pursuaa yli, pitää kirkastaa sen ydin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi