Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä

Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen yhteydessä johtopäätökset työn vaara- ja kuormitustekijöiden terveydellisestä merkityksestä ja määrittelee terveystarkastustarpeen. Arviossa huomioidaan aikaisempi lääketieteellinen kokemus haittojen esiintymisestä, eri tekijöiden vaarallisuus, altistumisen voimakkuus ja kesto, mahdolliset yhteisvaikutukset, aikaisempi altistuminen, työhygieenisten mittausten tulokset sekä mahdollisten biologisten altistumismittausten tulokset. 

Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, joissa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. 

Terveystarkastusten tarvetta määrittää valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (VnA 1485/2001). Esimerkkejä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä ovat muun muassa melu, asbesti, hitsaushuurut, yötyö, väkivallan uhka ja monet kemialliset tekijät. Kun terveystarkastustarvetta määritetään, tulee myös työntekijän yksilöllinen alttius huomioida.

Tarkastuksia suunniteltaessa varmistetaan, onko lääketieteessä olemassa yleisesti hyväksytty menetelmä haitta- ja altistumistason osoittamiseksi, esimerkiksi biomonitoroinnin avulla.

Terveystarkastukseen kuuluu lääkärin tekemä kliininen tutkimus ja sitä täydentävät muut tutkimukset, lääkärin valvonnassa tehdyt tarkastukset tai tarkastuksen osat, toimintakokeet ja altistumismittaukset.

• ehkäistä työssä esiintyvien altisteiden haitallisia vaikutuksia terveyteen ja tunnistaa mahdollisia varhaisia vaikutuksia
• tunnistaa henkilön työssä esiintyviä terveysvaaroja
• tuottaa tietoa terveysvaarojen poistamiseksi tai vähentämiseksi
• selvittää työntekijän altistuminen ja siitä todennäköisesti aiheutunut toimintakyvyn tai terveydentilan muutos
• selvittää terveydentilan tai terveydentilassa tapahtuneiden muutosten vaikutus työhön sopivuuteen
• antaa työntekijälle tietoa työssä esiintyvistä terveysvaaroista ja ohjeita haittojen torjunnasta
• ohjata työntekijä tutkimuksiin ja hoitoon ammattitautia epäiltäessä
• seurata tehtyjen työsuojelutoimenpiteiden ja muiden muutosten vaikutusta.

Työssä, jossa on erityinen sairastumisen vaara, tulee tehdä alkutarkastus jo ennen kuin työsuhde tai altistuminen alkaa tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Alkutarkastuksen tavoite on selvittää, onko työntekijällä sellaista sairautta, erityistä herkkyyttä tai rakenteellista ominaisuutta, jonka takia hän olisi erityisen altis saamaan suunnitellusta työstä vaaraa terveydelleen.

Työsuhteen/altistumisen aikana tehdään määräaikaistarkastus (MAT) yleensä 1-3 vuoden välein. Seurantaväli määritellään terveystarkastuksen yhteydessä altisteen ja altistumistason perusteella huomioiden myös yksilöllinen herkkyys ja mahdolliset rajoittavat sairaudet. Terveystarkastus tehdään myös sairausvaiheiden yhteydessä työntekijän terveydentilan ja työkyvyn sitä edellyttäessä.

Työntekijä voi altistua useille eri vaaratekijöille. Eri vaaratekijöihin perustuvat tarkastukset voi tehdä yhtäaikaisesti. Osa voidaan toteuttaa esimerkiksi kyselynä, kuten liuotinoirekysely ja vuorotyökysely. Määräaikaistarkastuksista saatavan tiedon perusteella pyritään vaaraa aiheuttavissa töissä aina vaaran poistamiseen ja työntekijälle aiheutuvan vaaran ehkäisemiseen ja torjuntaan.

Kun työ on aiheuttanut erityistä sairastumisen vaaraa, tehdään terveystarkastus myös työsuhteen päättyessä. Tässä yhteydessä on huomioitava erityisesti syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työt. Keskeistä on neuvoa työntekijää jatkotarkastusten tiheydestä, sisällöstä ja suorittamispaikasta. Neuvonta olisi hyvä tehdä kirjallisesti. 

Terveystarkastustiedot erityistä sairastumisvaaraa aiheuttavassa työssä on annettava uuden työnantajan työterveysyksikölle työntekijän siirtyessä vastaavaan työhön. Työuran päättyessä tiedot siirretään sovittuun jatkohoitopaikkaan.  

Terveystarkastuksesta annetaan lausunto, johon kirjataan tarkastuksen perusteella tehdyt johtopäätökset eli kannanotto työhön sopivuudesta terveydentilan puolesta.

Arvio ilmaistaan lausunnossa skaalalla sopiva/rajoituksin sopiva/ei sopiva. Jos työntekijä on rajoituksin sopiva terveydentilan puolesta kyseiseen työhön, kirjataan lausuntoon rajoitukset työn tekemiselle ja lausunnon voimassaoloaika. Lisäksi kirjataan työhön, työolosuhteisiin ja työskentelytapoihin kohdistuvia ehdotuksia tavoitteena altistuksen poistaminen tai vähentäminen. Tällaiset suositukset voivat olla esimerkiksi suunnattu työpaikkaselvitys tai muut työturvallisuustoimet.

Jos terveystarkastuksen perusteella todetaan, että työntekijällä on henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terveydelleen, niin työntekijää ei saa käyttää tällaiseen työhön. Tämä voi merkitä altistuksen poistamista tai vähentämistä tai kieltoa terveyttä vaarantavaan työhön.

Terveystarkastuslausunnossa ei saa ilmoittaa henkilön terveystietoja, kuten esimerkiksi laboratoriotutkimusten tuloksia.

Jos arvioidaan, että työntekijä ei ole sopiva kyseiseen työhön, niin hänelle on annettava perustelut. Lausunto työntekijän sopivuudesta terveydentilan puolesta erityistä sairastumisen vaaraa olevaan työhön, annetaan joko työntekijälle toimitettavaksi työnantajalle, tai se voidaan antaa myös suoraan työnantajalle kirjallisena salassapitovelvollisuuden sitä estämättä.

Kirjassa Altistelähtöinen työterveysseuranta (Työterveyslaitos ja Duodecim) kuvataan altisteet ja niiden terveyshaitat ja opastetaan arvioimaan, missä tilanteissa terveystarkastuksia tulee tehdä.

Ohjeet terveystarkastuksista ammattiastman ja -nuhan riskialoille sekä lyhyt ja pitkä hengitystieoirekysely kieliversioineen löytyvät: Ammattiastmaa ja -nuhaa aiheuttaville tekijöille työssään altistuvien terveystarkastusohjeet.

Altistelähtöinen työterveysseuranta -kirjassa (Työterveyslaitos ja Duodecim) on mainittu seuraavat kyselyt:

Hermosto-oirekysely Euroquest (EQ)

Työperäinen ihoaltistuminen ja ihottuma: NOSQ-2002/SHORT

Väkivallan uhan hallinnan kokemuksen kartoitus löytyy  Altistelähtöinen työterveysseuranta -kirjan sivulta 249, taulukko 1.