Millaista työtä teillä tehdään? Mietitään yhdessä, miten sitä kannattaa tehdä, että työ sujuu ja ihmiset voivat hyvin.
Kun Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski vierailee työpaikoilla, häntä kiinnostaa nimenomaan työ. Eivät ristiriidat eivätkä yleensä ongelmatkaan. Kalakoski on aivotyön ja kognitiivisen ergonomian asiantuntija.
”En ole työpaikalla korjaamassa työntekijöitä, vaan työtä. Se on neutraali lähtökohta, jonka avulla asioista on myös helppo keskustella”, Kalakoski sanoo.
Digitalisoituvassa työssä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia jatkuvasti uutta. Häiriöt, keskeytykset ja tietotulva kuormittavat monia. Niitä pystytään vähentämään kognitiivisen ergonomian keinoin, kuten sopimalla keskittymisrauhaa ja yhteistyötä turvaavista pelisäännöistä sekä järjestämällä hiljaisen työn tiloja.
Paljon muuta kuin tuolin säätämistä
Ergonomia saatetaan nähdä pelkkänä työtuolin ja -pöydän säätämisenä – yksilöön kohdistuvan fyysisen ergonomian näkökulmasta.
Virpi Kalakoski ja Suomen ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtaja Teemu Suokko haluavat laajentaa mielikuvaa ergonomiasta. Kokonaisvaltainen ergonomia on työn suunnittelemista niin, että se on sujuvaa, tuottavaa ja työhyvinvointia tukevaa.
Fyysinen ergonomia on fyysisen työympäristön, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelua. Kognitiivisessa ergonomiassa työympäristöä, työvälineitä ja -menetelmiä puolestaan suunnitellaan kognitiivisen eli tiedolla työskentelyn ja aivotyön näkökulmasta. Organisatorinen ergonomia on muun muassa työprosessien ja työaikojen suunnittelua organisaatiotasolla.
Työstä pitää tehdä ihmisen mittaista
Parhaimmillaan kokonaisvaltainen ergonomia huomioi paitsi ergonomian eri osa-alueet myös makro- ja mikrotason toiminnan. Työtä tulee suunnitella sekä työpaikan yhteisten linjausten että yksittäisten työntekijöiden arjen työn näkökulmasta.
”Meillä on paljon tietoa siitä, mitkä ovat ihmisen fyysiset ja kognitiiviset rajat ja kestokyky. Työ pitää suunnitella ihmisen mittaiseksi”, Virpi Kalakoski kiteyttää.
Teemu Suokko korostaa makrotason ergonomian merkitystä: Katse on suunnattava yksittäisten työpisteiden sijasta kokonaisuuteen: Miten ihmiset toimivat? Miten koneet, apuvälineet ja sähköiset järjestelmät toimivat? Miten nämä liitetään yhteen?
Kuinka kilpailukyky ja työkyky säilyvät?
Teemu Suokko työskentelee työsuojelupäällikkönä MSK Group Oy:ssä, joka valmistaa muun muassa liikkuvien työkoneiden turvaohjaamoja, muoviosia, venetrailereita ja maatalouskoneita. Konsernilla on kuusi tehdasta ja 700 työntekijää.
Hän on opiskellut ergonomiaa Itä-Suomen yliopistossa ja valmistunut pari vuotta sitten terveystieteiden maisteriksi. Ennen opintoja Suokko työskenteli parikymmentä vuotta hitsaajana ja kokoonpanotyössä.
”Ergonomia imaisi minut täysin mukaansa. Omat kokemukseni suorittavasta työstä vahvistivat sitä ajatusta, että työstä pitää tehdä häiriötöntä ja vähemmän kuormittavaa. Se on hyvä tapa tukea työntekijöiden työkykyä ja yrityksen kilpailukykyä.”
Suokon mielestä yritysten kannattaa tähytä esimerkiksi viiden vuoden päähän ja pohtia: mihin juuri meidän pitää panostaa, että silloinkin riittää töitä ja ihmiset ovat työkykyisiä? Ergonomia antaa siihen hyviä vaihtoehtoja.
Ergonomia kohenee yhteistyöllä
Suomen ergonomiayhdistys täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Yhdistys edistää alan tutkimusta, koulutusta ja tiedonvälitystä sekä tukee käytännön ergonomiatyötä. Jäseniä on toista sataa. Heistä monen tausta on terveystieteessä ja fysioterapiassa, mutta mukana on myös insinöörejä.
Yhdistyksen jäsenkyselyn perusteella ergonomian edistäminen työpaikoilla edellyttää johdon, työsuojelun, suunnittelijoiden, henkilöstöpuolen ja työterveyshuollon yhteistyötä.
Teemu Suokon mielestä ergonomia tarjoaa eri alojen ammattilaisille yhteisen kielen. Hän havainnollistaa yhteistyön tarvetta kärjistetyllä esimerkillä:
Kuvitellaan, että työssä pitää kantaa painavaa säkkiä paikasta toiseen. Se kipeyttää työntekijän selän, ja hän menee työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri lähettää työntekijän työfysioterapeutin vastaanotolle. Sairausloman ja jumppaliikkeiden avulla työntekijä tulee taas kuntoon. Sillä välin muut työntekijät ovat jatkaneet säkin raahaamista.
Jos tilanne ratkaistaisiin ergonomian avulla, kehitettäisiin uusia, vähemmän kuormittavia keinoja siirtää säkkiä tai koko säkistä hankkiuduttaisiin eroon.
”Kognitiivista ergonomiaa parannetaan samalla periaatteella kuin fyysistäkin. Kun työ suunnitellaan siten, että se sujuu eikä turhaan kuormita, kaikki hyötyvät – niin organisaatio kuin työntekijät”, Työterveyslaitoksen Virpi Kalakoski toteaa.
Aiheesta lisää:
Sujuva aivotyö -verkkokoulutus
Kommentointi