Tässäkö minun työurani nyt sitten oli? Kun ihminen kokee jumittuneensa epätyydyttävään työhön, hän on kuin nurkkaan ajettu. Moni ajattelee, että vain työpaikan vaihto tai uusi tutkinto voisi korjata tilanteen.
”Työuralla uudistuminen voi kuitenkin onnistua myös nykyisessä työpaikassa. Siihen tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan aktiivisuutta”, sanoo tutkija Otto Pankkonen Työterveyslaitoksesta.
Hänen mielestään ura-ajattelu kannattaa ottaa osaksi organisaation strategiaa. Se, että työntekijät ovat motivoituneita ja osaavia työssään, edistää heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Tämä kaikki vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen.
Pankkonen on mukana Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Osaava ja uudistuva työura. Siinä kehitetään menetelmiä, jotka auttavat työntekijöitä kasvattamaan osaamistaan, hyödyntämään vahvuuksiaan ja varautumaan työelämän muutoksiin.
Moni lykkää uraa koskevia päätöksiä
Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös uralla jumiutumista, jota on kansainvälisessä tutkimuksessa määritelty monin tavoin. Työterveyslaitoksen hankkeessa painotetaan ihmisen omaa kokemusta:
Urajumi on tilanne, jossa työntekijä ei ole pitkään aikaan ollut tyytyväinen työhönsä. Hän kärsii tilanteestaan, mutta kokee, ettei pääse siitä irti. Keinot puuttuvat, ja tulevaisuus näyttää synkältä.
Otto Pankkonen sanoo, että kokemukset urajumista ovat hyvin yksilöllisiä. Joku ei koe olevansa jumissa, vaikka on ollut 15 vuotta samassa työpaikassa. Joku toinen on ollut työssään muutaman vuoden eikä ole enää tyytyväinen. Vaikka hänen alallaan olisi avoimia työpaikkoja, hän ei tiedä, mitä oikein hakisi.
”Uraa koskevia päätöksiä lykätään, koska ne tuntuvat vaikeilta. Hidasteena voi toimia muutoksen pelko tai se käsitys, ettei osaaminen riitä muuhun. Elämäntilannekin voi vaikuttaa niin, ettei mitään ratkaisuja uskalla tehdä.”
Koulutustaso vaikuttaa urajumin kokemiseen
Osaava ja uudistuva työura -hankkeessa on toteutettu aiemmin haastattelu- ja kyselytutkimus. Kyselyyn osallistuneet olivat neljän ammattiliiton jäseniä. Vastaajista reilut 40 prosenttia koki olevansa jumissa nykyisessä työssään.
Kyselyn tulosten mukaan koulutustaso vaikutti uralla jämähtämisen kokemukseen. Pelkän peruskoulun käyneet kokivat urajumia enemmän kuin vaikkapa korkeasti koulutetut. Sukupuolten välillä ei havaittu eroja.
Yksi kiinnostava tulos liittyi siihen, kuinka päteväksi työntekijä kokee itsensä suhteessa työnsä vaatimuksiin. Ne, jotka arvioivat olevansa ali- tai ylipäteviä työhönsä, kokivat urajumia eniten.
Pankkosen mukaan urajumilla on yhteyttä esimerkiksi työuupumukseen ja heikentyneeseen koettuun terveydentilaan – ylipäätään heikompaan hyvinvointiin. Jumiutuminen kytkeytyy myös työssä tylsistymiseen eli leipiintymiseen, mutta ne ovat eri ilmiöitä.
Työuran pohtiminen unohtuu arjessa
Työterveyslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet kaksi työuramenetelmää, joita testataan hankkeen yhteistyöorganisaatioissa. Valmentajiksi on koulutettu muun muassa HR-asiantuntijoita ja työsuojeluvaltuutettuja. He vetävät valmennuksia omilla työpaikoillaan.
”Jotkut valmentajista ovat sanoneet, että kerrankin myös heillä itsellään on mahdollisuus pysähtyä oman työuransa äärelle. Urapohdintoihin ei yleensä ole aikaa töissä eikä oikein vapaallakaan”, Otto Pankkonen sanoo.
Mitä työpaikalla sitten voi tehdä, jotta ihmiset pysyisivät motivoituneina ja välttäisivät kokemuksen uralla jumiutumisesta? Kolme vinkkiä työpaikalle:
- Käykää urakeskusteluja, joissa puhutaan työntekijän toiveista ja mahdollisista urapoluista organisaation sisällä.
- Rakentakaa psykologisesti turvallista työkulttuuria. Sellaisessa ilmapiirissä osaamisen kehittämisestä ja ura-asioista voi keskustella avoimesti, ilman pelkoa. Uratoiveiden esittäminen ei ole merkki siitä, että työntekijä olisi epäpätevä tai huonosti motivoitunut työhönsä.
- Tarjotkaa kaikille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen ja motivoivien asioiden löytäminen työhön ei saa olla vain tiettyjen henkilöstöryhmien etuoikeus.
Entä mitä työntekijä voi tehdä ehkäistäkseen urajumia? Kolme vinkkiä työntekijälle:
- Mieti aktiivisesti omia vahvuuksiasi ja osaamistasi. Missä olet hyvä? Mikä sinua motivoi? Millä keinoilla voit kehittää osaamistasi?
- Tee työurallesi lyhyen aikavälin tavoitteita. Jokin epämääräinen, kauas tulevaisuuteen suuntautuva toive ei yleensä johda mihinkään.
- Kokeile pienten askelten ottamista. Katso, mihin ne johtavat urapolullasi. Miten voisit kehittää osaamistasi työn arjessa?
Aiheesta lisää:
Liian vähän tekemistä töissä – uskallanko ottaa puheeksi? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Urajumi tuntuu umpikujalta, mutta siitä on reittejä ulos (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Osaava ja uudistuva työura (tutkimushankkeen esittely)
Kehityskeskustelu auttaa tunnistamaan, mikä saa työntekijän syttymään työssä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä (Työterveyslaitoksen oppimateriaali)
Kommentointi
Erittäin läheinen aihe. Itse olin urajumissa valmistumiseni (opiskelin työn ohessa vuosia) jälkeen. Tiesin, että minulla olisi ollut yritykselle paljon annettavaa. Kävimme vuosittain kehityskeskusteluja, missä toin ilmi motivaation laskun silloisessa työssäni ja innostuksen uuteen opiskeltuun alaan (josta oli myös jo näyttöä nykyisten tehtävien ohessa). Maaperä olisi ollut otollinen käyttää osaamistani mutta mitään ojentavaa kättä ei tullut ja avoimiin toimiin valittiin vain nuorempia. Sitten tuli stoppi (koska vaikutti mielialaan) ja lopulta irtisanoin itseni.
Kiitos alanvaihtaja, kun jaoit kokemuksiasi. Onpa ikävää, ettei uutta osaamista ja kiinnostusta uuteen haluttu ottaa vastaan työpaikalla. Työntekijän osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen olisi kaikkien etu ja voisi ennaltaehkäistä noita jumitilanteita.