Urajumi tuntuu umpikujalta, mutta siitä on reittejä ulos

Urajumi tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen on pitkään ollut tyytymätön työhönsä. Syystä tai toisesta hän ei kuitenkaan näe ulospääsyä.

Jumiutunut kokee olevansa väärässä työpaikassa tai ammatissa. Jos oma ala tuntuu itselle sopimattomalta, työpaikan vaihtokaan ei välttämättä auttaisi.

”Urajumille on tyypillistä juuri näköalattomuus. Se on kokemusta siitä, että ratkaisukeinoja ei ole”, sanoo tutkija Otto Pankkonen.

Pankkonen ja erikoistutkija Marjaana Pöyry ovat mukana Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Osaava ja uudistuva työura. Siinä selvitetään, mistä urajumissa on kyse, miten sitä voi mitata ja miten siitä voisi päästä pois.

”Yksi tavoitteemme on kehittää vertaisoppimiseen perustuva menetelmä, joka ehkäisee urajumeja ja auttaa työntekijöitä uudistumaan”, Pöyry sanoo.

Kuka tahansa voi jämähtää työurallaan

Urajumiin voi ajautua kuka tahansa. Yksi esimerkki on työntekijä, jonka työhön kuuluu paljon rutiiniluonteisia tehtäviä:

Hän on oppinut tehtävänsä nopeasti jo vuosia sitten. Työ toistaa itseään, ja pikkuhiljaa se alkaa tympäistä. Työpaikalla kukaan ei ole ottanut puheeksi sitä, millainen työntekijän urapolku voisi olla.

Toinen esimerkki on ”kultaiseen häkkiin” juuttunut työntekijä. Nykyinen työ ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta siitä maksetaan hyvin. Irrottautuminen tuntuu vaikealta, koska se laskisi elintasoa.

Marjaana Pöyryä ja Otto Pankkosta kiinnostaa urajumissa erityisesti osaamisen näkökulma. Jos tekee pitkään samaa työtä samassa organisaatiossa, osaaminen voi jäädä kapeaksi. Vaikka sitä tarvitaan kyseisellä työpaikalla, se ei välttämättä riitä uuden työn saamiseen.

Urajumi on yhteydessä terveysongelmiin

Työuralla jämähtämistä on tähän asti tutkittu lähinnä ulkomailla, varsinkin Ruotsissa. Tutkimustiedon perusteella urajumi on yhteydessä siihen, että ihminen antaa terveydelleen heikon arvosanan.

Sen lisäksi urajumi on liitetty väsymykseen, sairauspoissaoloihin, masennusoireiluun ja fyysisiin oireisiin, kuten päänsärkyyn ja niskavaivoihin. Se, että on töissä vastentahtoisesti, voi tutkimusten mukaan näkyä myös työpaikalla:

”Pitkään jatkunut tyytymättömyys ja työmotivaation puute voivat näkyä epäsuotuisana käytöksenä. Työntekijä saattaa esimerkiksi työskennellä aiempaa pienemmällä panoksella, myöhästellä töistä ja puhua organisaatiostaan kielteiseen sävyyn”, Otto Pankkonen sanoo.

On löydetty viitteitä siitä, että liian helpot työtehtävät ja heikentynyt työkyky ennustaisivat uralla jumiutumista.

Pankkonen pohtii, voisiko vaikutusta olla molempiin suuntiin: kun on urajumissa, myös kokemus omasta työkyvystä heikkenee. Usein tilannetta lähdetään työpaikalla ratkaisemaan helpottamalla työtehtäviä.

Torjuvatko sosiaaliset verkostot urajumia?

Tutkijoiden mukaan työelämän muutoksia on yhä vaikeampi ennakoida. Uralla eteneminen on samalla siirtynyt aiempaa enemmän yksilön vastuulle. Siksi jokaisen kannattaa miettiä omaa työuraansa, sen suuntaa ja sitä, mitä oikeastaan haluaa tehdä.

”Nykyisin vaaditaan, että työntekijä uudistaa osaamistaan. Jos ei uudistu, niin on vaarassa jämähtää”, Marjaana Pöyry kiteyttää.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sosiaalisten verkostojen merkitystä: voisivatko ammatilliset ja henkilökohtaiset verkostot ehkäistä urajumia?

”Oletamme, että laaja sosiaalinen verkosto saattaa edistää oppimista ja ammatillista uudistumista. Työuran eri vaiheissa olevilta saa tukea ja tietoa vaikkapa työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Ja kun ihmiset ovat tekemisissä keskenään, he myös oppivat toisiltaan.”

Näin lähdet purkamaan urajumia

Vaikka epämotivoivaan työhön juuttuminen tuntuisi umpikujalta, siitä on mahdollista löytää reittejä ulos. Oman tilanteen tunnistaminen urajumiksi on jo ensimmäinen askel.

Urajumin purkamisessa voivat auttaa esimerkiksi nämä keinot:

1. Keskustele tilanteestasi ja toiveistasi esihenkilön tai työkaverien kanssa. Urajumin kokemuksesta voi päästä eroon myös oman organisaation sisällä.
2. Hakeudu uravalmennukseen. Selvitä, tarjoaako esimerkiksi ammattiliittosi uraneuvontaa.
3. Varaa työterveyshuollosta aika työterveyslääkärille tai työterveyspsykologille, jonka kanssa voit käydä läpi esimerkiksi työkyvyn tukemiseen, työn ja muun elämän tasapainoon sekä jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyviä asioita.
4. Jos harkitset alan vaihtamista, voit pyytää apua esimerkiksi TE-toimiston ammatinvalinnanohjauksesta.
5. Selvitä mahdollisuutesi erilaisiin työajan joustoihin ja järjestelyihin (esimerkiksi opintovapaa koulutusta tai opiskelua varten, palkaton vapaa). Organisaatiosi HR-ammattilaiset osaavat antaa tietoa työpaikkasi tarjoamista joustoista.

Aiheesta lisää:

Liian vähän tekemistä töissä – uskallanko ottaa puheeksi? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Työuralla jämähtäminen syö motivaatiota – miten löytää uusia urapolkuja? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Kehityskeskustelu auttaa tunnistamaan, mikä saa työntekijän syttymään työssä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)