Matkailualan yrittäjältä paloi sauna juuri sesongin kynnyksellä. Saunaan oli paljon varauksia. Sen sijaan, että yrittäjä olisi oikopäätä perunut kaikki varaukset, hän tarjosi korvaavaa saunatilaa ja muita oheispalveluja tilalle. Hän sai osan asiakkaista ohjattua toisen matkailualan yrittäjän saunaan.
Vanhempi tutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta sanoo, että tarinan yrittäjä säilytti kriisitilanteessa toimintakykynsä. Hänellä oli resilienssiä.
Resilienssi eli uudistumiskyky tarkoittaa kykyä selviytyä muutoksista. Käsitettä käytetään kuvaamaan sekä yksilön että organisaation kykyä uudistua. Janhonen on perehtynyt organisaatioiden uudistumiskykyyn.
”Kun toimintaympäristö monimutkaistuu, tarvitsemme yhä kipeämmin keinoja, joiden avulla sopeudumme muutokseen. Uudistumiskyvyn kehittäminen on keskeinen keino varautua tulevaan”, Janhonen sanoo.
Yrityksen tai muun organisaation uudistumiskyvyllä on todettu olevan yhteys sen kassavirtaan, kannattavuuteen ja tuottavuuteen. Näitä yhteyksiä tärkeämpää on kuitenkin se, että uudistumiskyky antaa yrityksille valmiuksia toimia ja menestyä muuttuvassa maailmassa.
”Kyse on ennen kaikkea taidosta. Sen kehittäminen lähtee siitä, että luovutaan vakauden ihanteesta, opetellaan sietämään epävarmuutta ja nähdään uusia mahdollisuuksia.”
Resilientti yritys ei lamaannu
Tutkimusten mukaan uudistumiskykyisellä organisaatiolla on kolme ominaisuutta: toimintakyky, toipumiskyky ja sopeutumiskyky.
Toimintakyky tarkoittaa, että organisaatio pystyy ylläpitämään perustoimintojaan, vaikka asiat ja tilanteet muuttuvat. Uudistumiskykyinen organisaatio ei mene sokkiin eikä lamaannu yllättävissäkään käänteissä.
Kriisi muuttaa organisaatiota ja olosuhteita – tavalla tai toisella. Uudistumiskykyinen organisaatio onnistuu kuitenkin toipumaan ja löytämään omasta toiminnastaan sellaisia elementtejä, jotka ovat käyttökelpoisia kriisin jälkeenkin.
Kolmas tärkeä ominaisuus, sopeutumiskyky, on oman toiminnan muokkaamista muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi eli uudistumista kriisin myötä.
Empaattinen johtaja arvostaa
Uudistumiskyvyn tutkijat ovat havainneet, että yrityksen kannattaa satsata erityisesti
- työntekijöiden arvostamiseen
- hyvään vuorovaikutukseen
- oppimismahdollisuuksien luomiseen
Minna Janhonen sanoo, että ihmisten arvostaminen nousee johtajuudesta ja yrityksen toimintakulttuurista. Johtajan empaattisuus on erityisen tärkeää silloin, kun asiat muuttuvat. Se on tärkeä taito myös työntekijöille.
”Muutokset koskettavat eri ihmisiä eri tavoin. Toisen asemaan asettuminen on keino ymmärtää, mitä muutos toiselle merkitsee.”
Uudistumiskykyisessä organisaatiossa päätökset tehdään yhteisesti, parhaan tiedon valossa eli siellä, missä asiat tapahtuvat. Päätöksiä eivät siis tee automaattisesti johtajat.
Tämä lisää henkilöstön mahdollisuuksia käyttää taitojaan laajasti ja osallistua täysivaltaisesti organisaation toimintaan. Ne työntekijät, jotka ovat tekemisissä asiakkaiden kanssa, ovat erityisen hyviä hankkimaan tietoa ympärillä tapahtuvista muutoksista.
Siilot haittaavat vuorovaikutusta
Luottamus ja yhteistyö sekä organisaation sisällä että ulkopuolisten kumppaneiden kanssa ovat keskeisiä asioita uudistumiskykyisessä organisaatiossa. Kyse on paljolti hyvästä vuorovaikutuksesta.
”Toimintojen pilkkominen tarkkarajaisiin yksiköihin luo turhia siiloja. Ne estävät uusien ideoiden syntymistä ja haittaavat tiedonkulkua”, Minna Janhonen sanoo.
”Kannattaa varmistaa ainakin, ettei mikään organisaation toiminnan kannalta keskeinen tieto tai osaaminen ole vain yhden ihmisen hallussa. Jos näin on, organisaatio on huomattavan haavoittuva.”
Kun organisaatio rakentaa suhteita ulospäin, se saa elinvoimaa, tietoa ja tukea. Kumppanuuksia kannattaa solmia silloin, kun tilanne on hyvä eikä meneillään ole akuuttia kriisiä. Näin verkostot ovat valmiina toimimaan ja kumppanit auttamaan toisiaan kriisitilanteiden yllättäessä.
”Kenelle tahansa kaverille ei voi kilauttaa kello kolme aamuyöllä, kun kriisi yllättää. Resilienssiin kuuluu pyrkimys pois kilpailuajattelusta kohti yhteistyötä ja kunkin vahvuuksien hyödyntämistä”, Janhonen sanoo.
Kun organisaatio edistää oppimista, se samalla ylläpitää ja parantaa muutosvalmiuttaan. Oppimista edistää esimerkiksi sen pohtiminen yhdessä, millaisia aikaisia varoitusmerkkejä on näkyvissä ja miten niihin on syytä reagoida.
Huomio siihen, mitä ympärillä tapahtuu
Työntekijöiden arvostaminen, hyvä vuorovaikutus ja oppimismahdollisuuksien luominen siis auttavat pärjäämään muuttuvassa maailmassa.
”Ne eivät ole mitään erityistaitoja, joita vain haavoittuvimmassa asemassa tai muutosaltteimmilla aloilla toimivat organisaatiot tarvitsevat”, Minna Janhonen huomauttaa.
”Ei ole olemassa sellaista organisaatiota, joka ei kohtaisi muutoksia. Usein kuitenkin sorrumme tekemään vääriä päätelmiä nykyhetken perusteella. Parempi on tarkastella, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan.”
Aiheesta lisää:
Resilientti organisaatio ja toipuminen -verkkovalmennus
Resilienssi tuki johtamista korona-aikana (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi