Yleistä tietoa ammatti-ihotaudeista
Ammatti-ihotaudeilla ei ole erityisiä omia tautimuotoja. Ne ovat tavallisia ihosairauksia, joita voi syntyä myös työelämän ulkopuolella. Erona on, että ammatti-ihotaudin aiheuttaja on peräisin työpaikalta. Ammatti-ihotaudeista noin 90 % on käsi-ihottumia.
Ammatti-ihotaudit ovat useimmiten kosketusihottumia (ärsytysekseema, allerginen kosketusihottuma, kosketusurtikaria ja proteiinikosketusihottuma), joita on noin 88 % ammatti-ihotautitapauksista. Noin 8 % ammatti-ihotautitapauksista on ihoinfektioita, enimmäkseen syyhypunkki-infektioita terveydenhuoltohenkilöstöllä. Vuosina 2005-2016 Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 5 265 vahvistettua ammatti-ihotautitapausta. Niiden perusteella ammatti-ihotautien ilmaantuvuus suomalaisilla on 18.8 tapausta /100 000 työllistä vuodessa.
Mitkä tekijät vaikuttavat ammatti-ihotautien syntyyn?
Ammatti-ihotauteja ilmenee töissä, joissa on merkittäviä ihoa ärsyttäviä tekijöitä tai joissa ollaan tekemisissä ihokosketusallergeenien tai välittömien allergeenien kanssa. Ammatti-ihotautien keskeisiä riskiammatteja ovat kampaajat, maanviljelijät, terveydenhuollon ammatit, siivoojat, kokit, leipurit, ruiskumaalarit, hammasteknikot sekä metalliteollisuuden ja rakennusalan ammatit.
Ammatti-ihotautien tärkeimpiä aiheuttajia ovat allergista kosketusekseemaa aiheuttavat epoksiyhdisteet, kumikemikaalit, isotiatsolinonisäilöntäaineet ja akrylaattiyhdisteet, ärsytyskosketusihottumaa aiheuttava märkätyö sekä kosketusnokkosihottumaa ja proteiinikosketusihottumaa aiheuttavat lehmän hilse ja vehnäjauho.