Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Rasitussairaudet ovat hermojen, jänteiden ja muiden rakenteiden vaivoja, joille altistavat tyypillisesti toistuvat, yksipuoliset ja kuormittavat työliikkeet. Yläraajan rasitussairaudet ovat kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja. Ammattitautina korvattavia yläraajan rasitussairauksia on noin 200 tapausta vuosittain. Näitä ovat tyypillisesti olkaluun sivunastan tulehdukset (epikondyliitit), rannekanavaoireyhtymä ja värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehdus (de Quervain). 

Työperäisiä yläraajan rasitussairauksia esiintyy eniten elintarvikkeiden valmistuksessa, kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa, talonrakentamisessa, erikoistuneessa rakennustoiminnassa sekä sähkölaitteiden valmistuksessa. Ammateittain tarkasteltuna rasitussairauksia ilmenee yleisimmin rakennustyöntekijöillä, elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä, maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä prosessityöntekijöillä.

Jännetuppitulehdus on jännetupen tai jännettä ympäröivän jännekalvon tulehdus. Työssä altistavina tekijöinä ovat jatkuvasti toistuvat samankaltaiset työliikkeet, suuri käden puristusvoiman käyttö ja ranteen taipuneet asennot. Riski kasvaa, kun edellä mainittuja tekijöitä esiintyy yhdessä.  

Olkaluun sivunastan tulehduksen riskitekijöitä ovat erityisesti voimaa vaativat ranteen ja sormien koukistus- ja ojennusliikkeet sekä kyynärvarren kiertoliikkeet. Riski kasvaa, kun lihasvoiman käyttö liittyy toistuviin työliikkeisiin tai ranteen taipuneisiin asentoihin. Eräät yläraajaa rasittavat urheilulajit (esimerkiksi tennis ja golf) saattavat lisätä sairastumisen riskiä.  

Yläraajan jännetulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus voi olla ammattitauti, jos työntekijä on työssään tehnyt ennen oireiden ilmaantumista yläraajaa kuormittavia, tavan takaa toistuvia, yksipuolisia tai työntekijälle outoja liikkeitä. 

Rannekanavaoireyhtymä tarkoittaa keskihermon puristustilaa rannekanavassa. Altistavina tekijöinä ovat työliikkeiden suuri toistuvuus ja suuri voiman käyttö, tärinä ja ranteen keskiasennosta poikkeavat työasennot yhdessä puristus- tai pinsettiotteen kanssa. Yksilöllisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, raskaus ja tietyt sairaudet (diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, nivelreuma ja munuaissairaudet), joihin liittyy turvotusta.  

Rannekanavaoireyhtymä voi olla ammattitauti, jos työntekijä on tehnyt pitkäaikaisesti toistuvia, merkittävää puristusvoimaa vaativia, rannekanavaa ahtauttavia työliikkeitä. Rannekanavaa ahtauttavat työliikkeet ovat ranteen taipuneita asentoja yhdistyneenä puristusliikkeeseen.

Yläraajan rasitussairauksissa tyypillinen oire on kipu. Rannekanavaoireyhtymässä tyypillisesti esiintyy puutuminen ja tuntohäiriöt peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän alueella. Olkaluun ulomman sivunastan tulehduksessa (tenniskyynärpää, lateraalinen epikondyliitti) kiputila paikantuu kyynärnivelen ulkosyrjälle, ranteen ja sormien ojentajalihasten kiinnittymiskohtaan. Vastaavasti olkaluun sisemmän sivunastan tulehdus (golfinpelaajan kyynärpää, mediaalinen epikondyliitti) paikantuu kyynärnivelen sisäsyrjälle koukistajalihasten kiinnittymiskohtaan.

Rasitussairauden toteaminen perustuu ensisijaisesti oirekuvaan, työhön ja vapaa-aikaan liittyviin riskitekijöihin ja lääkärin tekemiin tutkimuksiin sekä erotusdiagnostisiin selvittelyihin. Nämä toteutuvat tyypillisesti työterveyshuollossa työolosuhteet tuntevan työterveyslääkärin toimesta. Tutkimuksiin voi sisältyä erilaisia testejä ja rannekanavaoireyhtymässä ENMG-tutkimus (elektroneuromyografia). Hoitava lääkäri voi konsultoida ongelmatilanteissa erikoissairaanhoitoa ja ammattitaudin epäilyssä myös työlääketieteen poliklinikoita.

Ensisijainen hoito on liiallisen kuormituksen vähentäminen. Tämä voi edellyttää lyhyttä sairauspoissaoloa ja työjärjestelyitä. Erilaisilla hoidolla pyritään lievittämään kipua ja palauttamaan toimintakykyä. Lähtökohta on, että normaalit arkipäivän toimet edistävät toipumista. Rannekanavaoireyhtymä voi edellyttää pinnetilan vapautusta leikkaushoidolla. Valtaosa käden ja kyynärvarren rasitussairauksista paranee jo muutamassa viikossa, mutta sairauksien toistuminen on tavallista. Kuitenkin vain pieni osa kroonistuu.

Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa työhön liittyvien rasitussairauksien ennaltaehkäisyssä. Ennaltaehkäisyä tehdään työpaikan fyysisiin kuormitustekijöihin ja ergonomiaan liittyvillä toimilla.