Allerginen kosketusihottuma

Ihon kosketusallergia kehittyy harvoin heti altisteisen työn aloittamisen jälkeen. Epoksiyhdisteille on tyypillistä, että runsasaltisteisessa työssä uudet työntekijät herkistyvät niille usein muutaman kuukauden kuluessa. Tavallisempaa on, että altistuminen on jatkunut ainakin muutamia vuosia. Harvinaisissa tapauksissa voi kuitenkin jo kerta-altistuminen riittää aiheuttamaan ihokosketusallergian. 

Allergian kehittymisen seurauksena elimistössä syntyy pysyvä reagointitavan muutos, toisin sanoen kosketusallergia on pysyvä. Jos kosketusta aiheuttajaan ei ole, oireet yleensä häviävät. Oireet kuitenkin voivat uusia vielä vuosienkin kuluttua, jos iho joutuu uudelleen kosketuksiin allergian aiheuttaneen kemikaalin kanssa.

Vuosina 2005-2016 Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 1 863 tapausta, joilla oli ammattitaudiksi hyväksytty allerginen kosketusihottuma (ilmaantuvuus oli 6,6/100 000 työllistä vuodessa).

Allergisen kosketusihottuman aiheuttajat ovat yleensä pienimolekyylisiä kemikaaleja (toisin kuin välitöntä allergiaa aiheuttavat proteiinit). Voimakkaita kosketusallergian aiheuttajia ovat mm. kestohiusvärit, muovikemikaaleista epoksiyhdisteet, akrylaatit ja metakrylaatit, isotiatsolinonisäilöntäaineet ja metallit.

• muovikemikaalit, maalit, lakat ja liimat 
  • epoksihartsit, epoksimaalit ja -liimat 
  • akrylaatit ja metakrylaatit (liimat, rakennekynnet, hammasproteesit ja -paikka-aineet) 
  • fenoliformaldehydihartsit ja muut formaldehydihartsit 
• kumikemikaalit 
• antimikrobiset aineet 
  • formaldehydi ja formaldehydiä vapauttavat aineet muun muassa kosmetiikassa ja metallintyöstönesteissä 
  • isotiatsolinonit (muun muassa metyylikloori-isotiatsolinoni, metyyli-isotiatsolinoni ja bentsisotiatsolinoni) 
• metallit ja niiden yhdisteet 
  • nikkeli 
  • koboltti 
  • kromi ja sen yhdisteet (nahka) 
• orgaaniset pölyt ja materiaalit (kasvi- ja eläinperäiset altisteet) 
  • koristekasvit 
  • lehtisalaatti ja valkosipuli 
• kosmeettiset aineet 
  • hiusväriaineet 
  • hiusten vaalennusaineet 
  • hajusteyhdisteet (kuten limoneeni) 
• luonnonhartsi (havupuu, mäntyöljyä sisältävät metallintyöstönesteet)

Allergista kosketusihottumaa esiintyy paljon esimerkiksi kampaajilla, koneistajilla ja monissa rakennustyön ammateissa kuten lattiantekijöillä, maalareilla ja putkiasentajilla.

Allerginen ekseema ilmenee aluksi ihon punoituksena, kutinana, näppylöinä ja vesirakkuloina. Myöhemmin voi esiintyä myös ihon hilseilyä, paksuuntumista ja halkeilua. Työperäinen allerginen ekseema paikallistuu tavallisimmin käsiin ja/tai kyynärvarsiin, mutta myös kasvo-oireet ovat melko tavallisia. 

Ihottuma alkaa kosketusalueelta, mutta voi levitä jonkin verran sen ulkopuolelle. Se voi levitä myös kasvoille joko käsien välityksellä tai ilmavälitteisesti, ilmassa olevan pölyn, pisaroiden tai ilmaan haihtuvan aineen kautta. 

Työpäivän aikana tapahtuva altistuminen aiheuttaa herkistyneelle henkilölle iho-oireita vasta illalla tai seuraavana yönä. Ihottuman paraneminen kestää ainakin useampia päiviä, tavallisimmin 1-2 viikkoa.

Viivästynyttä kosketusallergiaa tutkitaan epikutaanitestillä, jonka suorittaa ihotautien erikoislääkäri.

Kosketusallergia on pysyvä. Tärkein hoitokeino herkistymisen tapahduttua on altistumisen välttäminen. Oireita hoidetaan kortisonivoiteilla ja oireiden rauhoituttua perusvoiteiden käyttö on suotavaa.

Ennaltaehkäisy on tärkeää. Herkistävää kemikaalia ei saisi päästä kosketukseen ihon kanssa. Työtapoja tulee kehittää niin, että kemikaalia ei joutuisi iholle ollenkaan, ei edes epäsuorasti sotkeutuneiden pintojen tai työvälineiden kautta. Henkilökohtaisen suojaimien tulee suojata käsiteltäviltä kemikaaleilta, ja suojaimien riisuminen ja puhdistus tulee tehdä ihoa likaamatta.