Työterveyspalveluista sopiminen

Mitä huolellisemmin työterveyspalvelujen hankinta on suunniteltu ja toteutettu, sitä helpommin palveluun liittyvät kriteerit ovat siirrettävissä sopimukseen. 

Työterveyspalveluista sopiminen edellyttää työnantajalta, että sopimuksen asiasisältö on käsitelty ajoissa myös oman organisaation sisällä yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyspalvelujen hankinta ja sopimusjärjestelyt käsitellään työsuojelutoimikunnassa, yhteistyöneuvottelukunnassa tai vastaavassa kokoonpanossa, jossa henkilöstöä tai heidän edustajaansa voidaan kuulla ja työterveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia on mahdollista käsitellä.

Työterveyspalvelujen järjestäminen, palvelujen hankinta ja sopimuksen tekeminen liittyvät tiiviisti yhteen. Kaikkiin vaiheisiin kannattaa panostaa hyvän yhteistyön käynnistämiseksi. Neuvotteluissa korostuvatkin työterveyshuollon ohjaus- ja neuvontavelvoite työterveyshuollon ammattihenkilöiden auttaessa yritykselle sopivien palvelujen määrittelyssä. 

Tulevan toiminnan tavoitteena on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Tavoitteen saavuttamista tukee mahdollisimman selkeä sopimus- ja palvelukokonaisuus, jossa eri tahojen vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty. Kaikkia sovittuja toimia tulee myös seurata ja arvioida työterveysyhteistyössä.

Työterveyshuollon palveluja koskeva sopimusasiakirja on aina asiakaskohtainen. Sopimuksen sisältö viestii sovittujen palvelujen lisäksi myös yhteistyön luonteesta. 

Sopimusasiakirjan tulee aina sisältää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset palvelut. Tiivistettynä se tarkoittaa niin työn voimavarojen kuin terveysvaarojen selvittämistä. Lisäksi tulee selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden terveydentilaa sekä heidän työ- ja toimintakykyään. Lain mukaan työtä tulee sopeuttaa työntekijän terveyden edellyttämällä tavalla. 

Työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen tulee myös käyttää eri keinoja ja hyödyntää yhteistyötahoja. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus nivoutuvat kaikkeen toimintaan. 

Lainsäädännön edellyttämien palvelujen lisäksi tulee sopia myös niiden käytännön toteutukseen liittyvistä järjestelyistä. Näitä ovat esimerkiksi aukioloajat, puhelinpalvelut, sähköiset palvelut ja yhteistyöhön kuuluva raportointi ja tietojen yhteinen käsittely. 

Mikäli on sovittu vapaaehtoisesti järjestettävistä sairaanhoito- tai muista terveydenhuoltopalveluista, ne tulee käydä ilmi sopimusasiakirjasta. Sairaanhoitopalvelujen laajuudesta ja sisällöstä sovitaan yleensä neuvotteluvaiheessa tai viimeistään sopimuksentekovaiheessa, jolloin työterveyshuollon ammattihenkilöiden on hyvä osallistua sopimusneuvotteluihin. Työterveyspainotteinen sairaanhoito tarkoittaa sitä, että sairauksien hoidossa huomioidaan työn ja työolosuhteiden vaikutus sairauden syntyyn, siitä toipumiseen ja työkykyyn. 

Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Sopimusta tehtäessä on myös hyvä tutustua Kelan periaatteisiin palvelujen kustannusten korvaamisesta.

Palvelut, jotka työnantaja on velvollinen järjestämään:

Työterveyspalvelujen sisältö ja työterveyshuollon tehtäväkenttä on määritelty työterveyshuoltolaissa (1383/2001). 

Siihen sisältyy

• työpaikkaselvitykset   

• terveystarkastukset

• tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

• työssä selviytymisen seuranta

• kuntoutukseen ohjaaminen

• ensiavun järjestämiseen osallistuminen

• toiminnan seuranta ja arviointi.

Toiminta tulee toteuttaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (708/2013) mukaisesti

• asiakaslähtöisesti

• riippumattomasti

• eettisesti

• luottamuksellisesti

• monitieteisesti

• moniammatillisesti.

Palvelut, jotka ovat työnantajalle vapaaehtoisia:

• Sairaanhoitopalvelut
  • Työterveyspainotteinen sairaanhoito on tutkimusmahdollisuuksineen yleislääkäritasoista avosairaanhoitoa. Erikoislääkäritasoista se on silloin, kun se perustuu työterveyslääkärin arvioon ja kun selvitetään työntekijän työkyky- ja hoitomahdollisuuksia.
  • Sairaanhoidon periaatteista, palvelujen tarkemmasta sisällöstä ja kustannusvastuista tulee sopia selkeästi.
• Mahdollisia muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluja voidaan tarjota henkilöstöetuna. Ne eivät kuulu työterveyshuollon piiriin.

Tarkista vielä kerran 

Työterveyshuoltopalvelujen sisällön lisäksi sopimusasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat seikat: 

• sopimusosapuolten täydelliset nimet ja Y-tunnus 
• yhteyshenkilöt ja yhteystiedot 
• hinnoittelu- ja muutosperusteet 
• sopimuksen voimassaoloaika 
• sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 
• vahingonkorvausvastuut ja vastuurajoitukset 
• luottamuksellisuus ja salassapito 
• keinot tehdä sopimukseen muutoksia 
• sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet 
• työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyyden ja täydennyskoulutusvaatimusten täyttyminen säädösten mukaisesti 
• sopimuksesta vastaavien allekirjoitukset. 

Työterveyspalveluja koskevat käytännön järjestelyt ja sopimukseen kuuluvat palvelut tulee pitää työpaikalla työntekijöiden nähtävillä.