Aivotyö tarkoittaa tiedolla työskentelyä. Siinä käytetään tietojärjestelmiä ja otetaan jatkuvasti haltuun uusia asioita. Aivotyötä voi tosiaan kehittää sekä kuormituksen että voimavaratekijöiden näkökulmasta.
Usein kuormitustekijöiden hallinta on luonnollisempi lähtökohta. On selkeää ryhtyä hillitsemään häiriöitä esimerkiksi puuttumalla hälyyn työtilassa. Turhia keskeytyksiä ja tietotulvaa karsitaan sopimalla eri viestintäkanavien käytöstä. Epäselvyyksiä taas vähennetään keskustelemalla työnjaosta.
Kuormittumisen kokemus vaikuttaa myös olevan esimerkiksi uupumuksen tai työssä suoriutumisen kannalta merkittävämpää kuin innostuneisuus. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ottamaan huomioon työn kuormitustekijät. Jos niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Kuormituksen hallinta ei kuitenkaan ole ristiriidassa voimavaratekijöiden tukemisen kanssa. Rauhallisesta työtilasta, yhteisistä viestintäkäytännöistä ja selkeästä työnjaosta on tyypillisesti hyötyä niin uuden oppimista kuin luovuuttakin vaativissa tehtävissä.
Parhaaseen tulokseen päästään, kun sekä vähennetään turhaa kuormitusta että tuetaan tärkeitä ja innostavia tehtäviä.
Varsinaiset voimavaratekijöitä tukevat ratkaisut riippuvat tehtävien luonteesta. Toimivien ratkaisujen muodostaminen edellyttää siis aina tarkempaa tehtävien ja työn vaatimusten selvittämistä.
Ajattelen, että lähtökohtaisesti ihminen pitää uuden oppimisesta. Hänellä voi kuitenkin olla paljon työtehtäviä, kiirettä ja tiukkoja aikatauluja. Ei ihme, jos uuden oppiminen kaiken sen ohella tuntuukin kuormittavalta eikä innostavalta.
Työpaikalla on hyvä miettiä, miten oppimiselle voisi luoda hyvät olosuhteet. Jos uuden oppiminen sisältää laajojen tietoaineistojen omaksumista, ovat rauhallinen työtila ja riittävä aika itsenäiseen työskentelyyn lähes välttämättömiä. Jos taas pitää harjoitella taitoja, on yhdessä tekeminen usein tehokkaampaa.
Muita oppimista tukevia keinoja voivat tilanteen mukaan olla esimerkiksi perehdytys, palaute, palkitseminen ja mentorointi.
Myös luovuus vaatii riittävästi rauhallista aikaa, jotta ajatukset saavat muotoutua. Toisaalta erilaiset kohtaamiset kahviautomaatilla, lounaalla tai seminaareissa ruokkivat uusia ajatuksia ja ideoita. Luovuutta voi lisäksi tukea esimerkiksi
- rohkaisemalla riskien ottamiseen
- sallimalla epäonnistumiset
- juhlimalla onnistumisia
- antamalla vapauksia työtehtävien valinnassa
- huolehtimalla työyhteisön monimuotoisuudesta.
Sekä uuden oppimisen että luovuuden kannalta on tärkeää, että niitä arvostetaan. Sen lisäksi tavoitteiden, yhteisten käytäntöjen ja prosessien tulee olla selkeitä.
Työntekijän pitää tietää, onko ok käyttää aikaa uuden oppimiseen tai luovuuteen, mihin aiheisiin kannattaa keskittyä ja miten sen voi tehdä. Kun prosessit ovat kunnossa, voidaan myös varmistaa, että uuden oppiminen ja luovuus auttavat organisaation strategian toteuttamisessa.
Vastaaja: kehittämispäällikkö Teppo Valtonen, Työterveyslaitos
Aiheesta lisää:
Ratkaisuja sujuvampaan aivotyöhön (Työterveyslaitoksen palvelut aivotyön kehittämiseksi)
Sujuva aivotyö -verkkovalmennus
Aivotyön ergonomia paranee koko työyhteisön voimin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Aivotyö kannattaa suunnitella ihmisen mittaiseksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Millainen on hyvä ohje? Kahdeksan vinkkiä ohjeiden tekemiseen työpaikalla (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? (Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla)
