Kokemus työyhteisöön kuulumisesta vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Se, että on osa porukkaa, antaa myös mahdollisuuksia oppia ja edetä uralla. Ulkopuolisuuden tunne taas kuormittaa ja vähentää työpaikkaan sitoutumista.
Johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta sanoo, että yhteisöllisyyden rakentumiseen ja verkostojen luomiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota monimuotoistuvissa työyhteisöissä.
Henkilöstön monimuotoisuudella tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa iän, sukupuolen, etnisen taustan, kielen ja terveydentilan suhteen.
”Meillä on taipumusta suhtautua myötämielisesti niihin ihmisiin, joiden koemme muistuttavan meitä itseämme. Tämä vaikuttaa siihen, keiden seuraan hakeudumme ja keihin sitten tutustumme paremmin”, Bergbom sanoo.
Bergbom on ollut tekemässä Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opasta. Työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa työpaikalla.
Opas on tarkoitettu varsinkin johdon, esihenkilöiden ja HR-ammattilaisten työn tueksi, mutta siinä on hyödyllistä tietoa myös työntekijöille.
Monimuotoisella työpaikalla yhteisöllisyyttä voi edistää näillä keinoilla:
1. Panostakaa yhteisöllisyyteen jo perehdytyksessä
Hyvä perehdytys tukee osaltaan sitä, että uusi työntekijä pääsee sisään työyhteisöön.
Joissain organisaatioissa tulokkaalle nimetään määräajaksi tukihenkilö, joka on työskennellyt talossa pitkään. Hän auttaa tutustumaan työpaikkaan ja ihmisiin. Hiljattain aloittaneet työntekijät saavat tukea myös toisiltaan, joten heidät kannattaa yhyttää.
Käykää perehdytyksessä läpi linjaukset ja toimintamallit, jotka liittyvät esimerkiksi syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn.
2. Luokaa työpaikalle psykologisesti turvallista ilmapiiriä
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskaltaa olla oma itsensä. Jokainen voi tuoda esiin ajatuksiaan ja pyytää apua ilman pelkoa siitä, että tulee nolatuksi.
Ilmapiiriin vaikuttavat kaikki työyhteisön jäsenet, mutta johdolla ja esihenkilöillä on siinä keskeinen rooli. On tärkeää, että he osoittavat arvostavansa työntekijöiden yksilöllisyyttä ja keskinäistä erilaisuutta.
Varmistakaa, että jokainen voi saada äänensä kuuluviin. Kunnioittakaa erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Antakaa tilaa virheistä oppimiseen.
3. Järjestäkää mahdollisuuksia tutustua ja verkostoitua
Työpaikalla on monenlaisia verkostoja, niin työhön liittyviä kuin epämuodollisia. Kutsukaa vähemmistönä olevia työntekijöitä aktiivisesti mukaan. Kun verkostot ovat monimuotoisia, erilaiset näkökulmat tulevat esiin.
Tukekaa sellaisiakin verkostoja, joissa jäsenet saavat toisiltaan vertaistukea. Jos työpaikka on esimerkiksi miesvaltainen, naisilla voi olla oma verkostonsa. Joissain organisaatioissa voi olla kansainvälisten työntekijöiden verkosto.
4. Tehkää selväksi, millaista käytöstä töissä ei suvaita
Linjatkaa, millaista käytöstä ja menettelytapoja työpaikallanne ei hyväksytä. Linjaukset voivat liittyä esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen, syrjintään ja rasismiin. Pelkkä linjaaminen ei riitä, vaan työpaikalla tarvitaan myös yhteistä keskustelua, viestintää ja koulutusta.
5. Laatikaa toimintamalli ei-hyväksytyn käytöksen varalle
Linjausten lisäksi organisaatiolla pitää olla mallit siihen, miten toimitaan, jos jonkun käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää. Toimintamallista käy ilmi esimerkiksi, kenelle huonosta kohtelusta ilmoitetaan, miten asiaan puututaan ja miten sen käsittely etenee.
Oleellista on, että johdolla ja kaikilla toimintamallissa mainituilla on valmiuksia ja uskallusta tarpeen tullen myös puuttua tilanteisiin.
6. Linjatkaa, mitä kieliä töissä käytetään eri tilanteissa
Monikielisillä työpaikoilla yhteisöllisyyden kokemukseen vaikuttaa se, mitä kieltä käytetään. Pystyvätkö kaikki esimerkiksi kokouksissa ymmärtämään keskustelua, osallistumaan siihen, esittämään ideoitaan ja olemaan mukana päätöksenteossa?
Työpaikalla on hyvä pohtia ja linjata yhdessä, mitä kieltä käytetään työyhteyksissä tai onko työkieliä useampia kuin yksi. Silläkin on väliä, miten käytettävä kieli valitaan epämuodollisissa tilanteissa, kuten kahvitauoilla.
Yksi kieltä koskeva linjaus on se, tuetaanko työntekijöitä kielten opettelussa. Kannustakaa työyhteisönne jäseniä puhumaan ja kirjoittamaan, vaikka kielitaito ei olisikaan täydellinen.
Aiheesta lisää:
Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opas
Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä -oppimateriaali
Hyvä työkaveruus on voimavara, ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työkavereita 24 maasta ja työkielenä suomi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Etsitkö uutta työntekijää? Näin tarkastelet rekrytointia uusin silmin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Tutkimushanketta Moninaisesti parempi – Nostetta maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijauriin rahoittivat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Kommentointi