Suunnittele ja koordinoi!

Strategia, henkilöstöstrategia, työhyvinvointisuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Listaa voisi varmasti vielä jatkaa, mutta havainto lienee jo selkeä. Varsinkin suuremmilla organisaatioilla on taipumusta tuottaa runsaasti erilaisia henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia suunnitelmia ja dokumentteja. Osittain moninaisuus on tarpeellista, mutta osittain se peittää alleen merkityksellisiä asioita. Työterveysyhteistyö on osa useita eri suunnitelmia – tai ainakin sen kuuluisi olla. Havaintomme on kuitenkin se, että eri suunnitelmissa saattaa olla jopa keskenään ristiriitaista viestiä työterveysyhteistyöstä.

Jotta näillä suunnitelmilla olisi sellainen toimintaa ohjaava vaikutus, kuin mitä niillä tavoitellaan, on ratkaisevan tärkeää, että viesti on yhtenäinen niin työterveysyhteistyön osalta kuin muutoinkin. On myös aivan luvallista kysyä silloin tällöin, tarvitsemmeko todella kaikkia näitä suunnitelmia halutun vaikutuksen aikaan saamiseksi.

Tarkastuslista sovellettavaksi käytäntöön:

• Tunnista keskeiset henkilöstön työhyvinvointiin ja –kykyyn vaikuttavat suunnitelmat ja dokumentit.
• Katso ainakin seuraavat:
  • Henkilöstöstrategia
  • Työsuojelun toimintaohjelma
  • Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
• Tunnista näistä ne, joita aidosti käytätte johtamisen välineinä omassa organisaatiossanne ja fokusoi niihin. Mieti muiden osalta tarvitsetteko näitä lainkaan erillisinä suunnitelmina vai voivatko ne olla osa jotakin muuta kokonaisuutta? 
• Kirkasta ja hio viesti kirkkaaksi ja yhdenmukaiseksi eri suunnitelmissa.
  • Tee suunnittelu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
  • Osallista tarpeen mukaan henkilöstöä ja esimiehiä työskentelyyn ja varmista, että valitsemasi suunnitelmat viedään käytäntöön.

Isoilla työpaikoilla on tarve käydä strategisen tason keskustelua työterveyshuollon kanssa: 

• mitä työpaikalla on meneillään? 
• mitä painopisteitä tulevaisuudessa on näkyvissä? 
• mihin halutaan panostaa? 
• mitä tarpeita työpaikalla on? Miten nämä näkyvät työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa? 

Tätä keskustelua voi olla vaikea käydä, ellei työterveyshuollosta ole nimetty yhteistyötä koordinoivaa henkilöä. Lisäksi on tärkeää, että koordinoivalla henkilöllä on riittävästi ymmärrystä ja osaamista myös muusta kuin työterveyshuollon perusprosesseista. Erityisesti liiketoiminta- ja asiakasosaaminen, työterveyshuollon substanssin lisäksi. 

Työterveyshuollon voi isojen työpaikkojen kanssa olla hyvä nimetä erillinen asiakkuus- tai palvelupäällikkö keskustelukumppaniksi työpaikan henkilöstöjohdolle. Tällöin työpaikan näkökulmasta on yksi taho, jonka kanssa suunnitella tulevan toiminnan ’isoja linjoja’ ilman, että keskustelu puuroutuu vielä tässä vaiheessa käytännön toteutukseen liittyvillä yksityiskohdilla. Sama yksi taho toimii keskustelukumppanina myös esimerkiksi sopimusmuutoksiin, reklamaatioihin ja muihin palvelun tuottamiseen liittyvien kysymysten kanssa. Tästä syystä koordinoivalla asiakkuus- tai palvelupäälliköllä tulee olla riittävästi valtuuksia ohjata palveluntuotantoa ja tehdä toiminnan uudelleen suuntaamisen vaatimia päätöksiä. Myös yhteistyö kyseisen työpaikan asiakkuutta hoitavan moniammatillisen tiimin kanssa on keskeistä, jotta asiakkuus- tai palvelupäällikön rooli tuottaa yhteistyöhön lisäarvoa. 

Organisaatioissa käytetään monesti vuosittain valtavasti aikaa ja energiaa toiminnan suunnitteluun. Toiminnan suunnittelu kohdistuu luonnollisesti organisaation ydintehtävän hoitamiseen, mahdollisten raportointi- tai tilinpäätöstarpeiden tyydyttämiseen ja uusien avausten toteuttamiseen. Tuomalla työterveysyhteistyö osaksi tätä suunnittelun sykliä voidaan saada käyttöön sellaista osaamista ja lisäarvoa, jota organisaatiolla ei aiemmin ole ollut.

Organisaation toiminnan vuosirytmi toistuu usein melko samankaltaisena. Toiminnan suunnittelu, raportointi ja ydintehtäviin liittyvät tehtävät toistuvat eikä näissä toiminnoissa tapahdu muutoksia kovinkaan usein. Työterveyshuollon tulee tuntea organisaation toiminnan vuosikello ja toiminnan erityispiirteet mahdollisimman hyvin, jotta työterveyshuollon asiantuntemus ja toiminta kohdentuvat oikein sekä sisällöllisesti että ajallisesti.

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö rakentuu organisaation toiminnan aidon ymmärtämisen varaan. Työterveyshuollon toimijoilla on suuri haaste ymmärtää useiden eri asiakkaiden toimintaa sillä tasolla, että omaa toimintaa osattaisiin tarjota juuri kyseisen asiakkaan toiminnan kannalta merkityksellisiin tilanteisiin. Useat organisaatiot kuvaavat kuitenkin omaa vuosittaista toimintarytmiään esimerkiksi vuosikellon muotoon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa olisikin hyödyllistä käydä läpi kyseisen organisaation vuosikello ja sijoittaa työterveyshuollon toiminta osaksi sitä. Rytmittämällä työterveyshuollon toimintaa organisaation oman toiminnan näkökulmasta työterveyshuollolla on mahdollisuus kohdentaa oma toimintansa vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti.

Vuosikellon laatiminen yhdessä työterveyshuollon kanssa

• Etsi organisaatiosi vuosikello.
  • Mikäli tällaista ei ole, kuvaa jollakin tavalla organisaationne toiminnan keskeisimmät vaiheet aikajanalle tai vuosikelloon.
• Käykää toiminta läpi yhdessä työterveyshuollon kanssa.
  • Tunnistakaa toiminnasta lähtevät tarpeet työterveyshuollon osaamiselle.
• Tunnistakaa missä vaiheessa tarvitsette yhteistä suunnittelua.
• Sopikaa käytännön toiminnasta yhdessä kanssa.
  • Muistakaa suunnitella myös, miten arvioitte toimintaa

Työterveysyhteistyö konkretisoituu organisaation ja työterveyshuollon edustajien keskinäisissä tapaamisissa. Nämä tapaamiset ovat arvokkaita hetkiä, joissa rakennetaan yhteistä näkemystä organisaation toiminnasta (esimerkiksi vuosikellotyöskentely), työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävistä ja tukevista tekijöistä työssä sekä työterveyshuollon vaikuttavasta toiminnasta. Riskinä on, että tapaamiset täyttyvät erilaisista käytännön asioista, ajankohtaisten tilanteiden käsittelystä sekä tarpeellisten tietojen etsimisestä. Keskustelu puuroutuu, eikä strategisen tason keskustelu ja tulevaisuuteen katsominen ole mahdollista.

Kuten kaikissa muissakin kokouksissa, näistä tapaamisista saadaan paras hyöty irti suunnittelemalla etukäteen, mitä milloinkin on tarpeellista käsitellä sekä miettimällä, mitä informaatiota kussakin tapaamisessa tulee olla käytettävissä. Valmistautumalla huolellisesti voidaan käyttää arvokas aika hyödyksi ja vapauttaa aika merkitykselliselle keskustelulle.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on keskeinen työterveysyhteistyötäkin ohjaava dokumentti. Sen laatimiseen kannattaa panostaa ja pyrkiä hakemaan suunnitelman taustaksi kaikki mahdollinen hyödynnettävä tieto. Organisaation ja työterveyshuollon järjestelmiin syntyvän tiedon lisäksi on tärkeää pyrkiä hyödyntämään laajasti organisaation eri puolille syntynyttä kokemusta työterveyshuollon palveluista ja ajatuksia tulevaisuuden tarpeista.

Toiminnansuunnittelu on tehokkaampaa silloin, kun toimintasuunnitelmapalaveriin on valmistauduttu laajasti. Erityisesti suuressa organisaatiossa valmistautumisen toteutus on mietittävä tarkkaan. Tarvitaan yhtenäinen tapa koota eri organisaation osien näkemys työterveyshuollon palveluntarpeista sekä arvio toteutuneiden palveluiden laadusta.

 

Toisinaan käy niin, että työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosittainen päivitys on pikemminkin muodollisuus kuin toimintaa aidosti ohjaava toimenpide. Toimintasuunnitelma on kuitenkin aika-ajoin hyödyllistä käydä ajatuksella läpi ja varmistaa, että yhteistyön molemmilla osapuolilla on yhtenevä käsitys toiminnan tavoitteista ja keskeisistä periaatteista. 

Toimintasuunnitelma kannattaa käydä otsikoittain läpi yhdessä keskustellen. Myös ulkopuolisen fasilitoijan käyttämistä kannattaa harkita, mikäli perinteisistä ajatuksista ja tutusta tekstistä tuntuu vaikealta päästä irti. Toimintasuunnitelmaan kannatta kirjata -ja keskustelussa käyttää aikaa- erityisesti toiminnan tarpeiden ja tavoitteiden kuvaamiseen: mihin yhteistyöllä konkreettisesti pyritään. Työterveyden edistäminen ei vielä tarkoita yhtään mitään. 

Toimintasuunnitelmaa uudistaessa on pohdittava, kenelle tekstiä kirjoitetaan. Esihenkilö tarvitsee työnsä tueksi erilaista materiaalia kuin työterveyshuollon ammattilainen, KELA edellyttää eri asioita kuin yrityksen raportointijärjestelmä ja niin edelleen. Tavoitteena on tuottaa kohderyhmiä hyödyttävä materiaali, ja sen tulee myös näkyä tekstissä. 

Kirjoittamiseen on hyvä ottaa mukaan työterveyshuollon moniammatillinen tiimi (näin varmistetaan kaikkien asiantuntijoiden näkemyksen kuuleminen ja samalla sitoutuminen sovittaviin toimintatapoihin) sekä asiakkaan henkilöstövastaava (HR-johtaja / -päällikkö) ja työsuojeluorganisaatio. 

Uudistaminen on prosessina raskaampi kuin päivittäminen, ja siihen on varattava riittävästi aikaa. Panostaminen kuitenkin kannattaa, erityisesti jos yhteistyötä tai toimintatapoja halutaan uudistaa merkittävästi.  

Erityisesti pitkissä yhteistyösuhteissa on riski siitä, että asiat henkilöityvät. Tarkoitamme tällä sitä, että yhteistyössä luotetaan että ”Heikki hoitaa”, koska näin on aiemminkin tehty. Yhteistyö voi toki olla sujuvaa ja toimivaa, mutta kokonaisuus on haavoittuva. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa, roolia yrityksen sisällä, työterveyshuollon tiimin kokoonpano elää ja niin edelleen. On tarve kuvata keskeisten toimijoiden roolit ja vastuut. Näin varmistetaan yhteistyön sujuminen myös muutostilanteissa. 

Roolien selkeyttämisen voi tehdä seuraavalla tavalla: 

• tunnista ketkä yrityksessä osallistuvat työterveysyhteistyöhön? Henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, esimerkiksi. Muista lähiesihenkilön rooli. 
• kuvaa työterveyshuollon moniammatillisen tiimin jäsenet. Työterveyslääkäri, -hoitaja, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, muita? 
• järjestä yhteinen työpaja / keskustelu, johon pyydät em. henkilöt mukaan 
• käykää läpi kunkin toimijan keskeiset vastuut työterveysyhteistyössä. Pyydä ihmisiä itse kuvaamaan omaa rooliaan, muut täydentävät 
• keskustelkaa syntyneestä kuvauksesta: onko vastuujako toimiva? Onko rooleissa limittäisyyttä? Onko tilanne kaikille selkeä? 
• tunnistakaa kehittämisen kohteet. Onko jokin päällekkäisyys poistettava? Tarvitseeko johonkin rooliin lisätä jokin vastuu? 
• kirjatkaa sopimanne rooli- ja vastuujako osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa 

Toimivaa työterveysyhteistyötä ei synny, jos sille ei ole varattu aikaa.  

Toimivan yhteistyön edellytyksenä on, että esihenkilöt ja asiakasvastaava työterveyshoitaja tai työterveystiimi tuntevat toisensa ja tapaavat säännöllisesti. Säännöllisiin tapaamisiin on tärkeä sopia yhdessä agenda, joka tukee tapaamisten tavoitetta. Etukäteen on hyvä pohtia mitä tietoa kumpikin osapuoli tapaamiseen tuottaa. Ennen jokaista tapaamista osapuolet valmistautuvat sovitusti. Tapaamisesta kirjoitetaan muistio, johon kirjataan mahdolliset sovitut toimenpiteet ja niiden seuranta.  

Sovittu käytäntö kirjataan toimintasuunnitelmaan, niin että esim. henkilöstömuutokset eivät vaikuta toimintaan. 

Työterveyshuollolla on valtavasti osaamista, jota organisaatio voi hyödyntää toimintansa eri sektoreilla. Mikäli organisaatiolla on useita työterveyshuollon palveluntuottajia, kaikkien palveluntuottajien osallistuminen kumppanina kaikkeen organisaation työsuojelu-, työterveys- ja työhyvinvointitoimintaan ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi se tuottaa kustannuksia moninkertaisesti.

Jakamalla useiden työterveyshuollon palveluntuottajien kesken asiantuntijavastuut eri teemoista saadaan edelleen työterveyshuollon osaaminen käyttöön, mutta kustannukset pysyvät maltillisempina. Näin on mahdollista myös hyödyntää työterveysyksiköiden mahdollista erityisosaamista. Esimerkiksi jos jokin työterveysyksikkö on tehnyt hyvää työtä työturvallisuuteen liittyvissä teemoissa, kannattaa sen antaa koordinoida koko organisaation työterveyden ja työturvallisuuden asioita.

Miten rakennat toimivan kumppanuuden työterveyshuollon asiantuntijayhteistyöhön, kun yrityksesi toimii usealla paikkakunnalla ja työterveyshuollon palveluntuottajia on useita?

Lähtökohta: Yrityksellä on toimintaa useilla paikkakunnilla ja käytännössä jokaisella paikkakunnalla työterveyshuollon palveluista vastaa eri palveluntuottaja. Yritykselle on tärkeää, että eri paikkakunnilla työskentelevien työntekijöiden käytössä olevat työterveyshuollon palvelut ovat mahdollisimman tasapuoliset. Tärkeää on myös, että työterveyshuollon palvelujen kustannukset pysyvät kurissa ja palvelut kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti. Koska työterveyshuollon palveluntuottajien palvelukuvaukset ovat erilaisia ja palvelujen markkinointi ja tarjonta asiakastilanteissa eroavat toisistaan, on yrityksen vaikea tehdä ratkaisuja yksittäistilanteissa.

Työterveyshuollon asiantuntemus hyötykäyttöön henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi

• Tunnista yrityksesi toiminnasta (esim. vuosikelloa käyttäen) ne asiat ja toiminnan kohdat, joissa työterveyshuollon asiantuntemuksesta on hyötyä, esimerkiksi
  • työsuojelun vastuualueella (työsuojelutoimikunnan työ, tapaturmariskit yms)
  • johtamisessa (esimiestyön tuki)
  • työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen kysymyksissä.
• Rakenna yhteistyö yhden palveluntuottajan kanssa ensin yhden aiheen parissa ja optimoikaa käytettävät resurssit ja valitkaa toiminnasta yhteistyön kannalta tärkeät ajankohdat ja tilanteet. Kehittäkää yhdessä toiminnan seurannan työkaluja.
• Arvioi ja kehitä yhteistyön toimivuutta yhdessä kumppaniksi valitsemasi työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa ja kun/jos yhteistyö toimii laajenna ja syvennä yhteistyötä yrityksesi tarpeiden mukaisesti. Haastakaa toisianne kehittämään yhteistyötä sekä  arvioikaa yhteistyötä säännöllisesti ja avoimesti.
• Hiokaa yhdessä valitsemanne työkalut käytettäväksi yrityksesi tarpeen mukaisiksi.
• Valitse työterveyshuollon palveluntuottaja seuraavalle tärkeälle yhteistyöalueelle tai jatka yhteistyön laajentamista ensiksi valitsemasi palveluntuottajan kanssa.
• Vie kehittämistyön tuloksena syntyneet työkalut käyttöön yrityksesi koko toimialueella myös muiden työterveyspalveluntuottajien kanssa.

Kumppanuuden rakentuminen vaatii molemmilta osapuolilta tahtoa, sitoutumista ja halua kehittää.

Monet organisaatiot ovat hioneet omat asiakasprosessinsa huippuunsa. Huomaamatta toisinaan jää, että organisaatio on itse työterveyshuollon asiakas. Osataanko omassa asiakkuudessa ottaa huomioon ne tekijät, joista omien asiakkaiden kohdalla huolehditaan? Mallintamalla oman asiakasprosessin parhaat käytännöt osaksi työterveyshuollon asiakkuutta organisaatio voi vahvistaa työterveysyhteistyötä jo olemassa olevan osaamisen kautta. Uudet toimintatavat ja tehostunut työterveysyhteistyö eivät aina tarvitse uutta, vaan pikemminkin vanhan osaamisen käyttöönottoa. Työterveyshuollon asiakkuus onkin kehittyvä yhteinen prosessi.

Ajatuksia asiakkuuksien hyödyntämisestä

• Tunnista yhteistyön tarpeet ja tee tilannearvio.
  • Organisaation johto varaa työterveysyksikön kanssa yhteisen ajan yhteistyön kehittämisen kohteiden pohtimiseen. 
  • Aiheina esimerkiksi:
    • 1. Yrityksen tilanne, toiminnassa tulossa olevat muutokset ja niiden vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin (Miten muutoksen tulee näkyä organisaation toiminnan suunnittelussa (strategisella tasolla)? Mitä kehittämistoimenpiteitä muutos edellyttää työkyvyn tuen toiminnassa?)
    • 2. Työterveysyksikön toiminta: Toiminnan sisällön selkiyttäminen ja tunnetuksi tekeminen organisaatiolle ja sen henkilöstölle.
• Määritä työterveysyhteistyön tavoitteet
  • Tunnista organisaatiosi asiakaspalvelun toimivat rakenteet ja käytä siitä muodostunutta kokemusta työterveysyhteistyön pohjana.
  • Miettikää yhdessä työterveysyksikön kanssa: Mitkä ovat organisaation henkilöstön työhyvinvoinnin tarpeet nykytilanteessa/ tulossa olevassa muutostilanteessa? Missä asioissa työterveyshuollon osaaminen on tässä muutostilanteessa eniten hyödyksi?
  • Rakentakaa pohdintanne pohjalta kehittämiskohteet ja työterveysyhteistyön tavoitteet. Sopikaa, miten tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan.

Organisaation omat järjestelmät tuottavat runsaasti työntekijöiden työkykyyn ja -hyvinvointiin liittyvää tietoa. Samoin työterveyshuollon järjestelmiin kertyy valtavasti informaatiota. Tämä kaikki olisi ensiarvoisen tärkeää koota ja analysoida ennen kuin ryhdytään laatimaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Tieto on kuitenkin usein sirpaloituneena useisiin eri järjestelmiin ja eri toimijoiden alaisuuteen. Erityisen haastavaksi tilanne muodostuu silloin, kun organisaatiolla on useampi kuin yksi työterveyshuolto tuottamassa palveluja. Eri työterveyshuollot käyttävät erilaisia järjestelmiä, jolloin organisaation on vaikea saada yhteismitallista ja yhtenevää informaatiota oman toimintansa suunnittelun tueksi.

Luomalla yhtenäinen käytäntö tiedonsiirron tueksi voidaan yhtäältä tukea organisaation suunnittelua tarjoamalla sille käyttöön hyödynnettävää tietoa. Toisaalta myös työterveyshuollot hyötyvät valtavasti organisaation tuottamasta informaatiosta. Varmistamalla tiedonkulun kaksisuuntaisuus luodaan myös työterveyshuollolle paremmat edellytykset kohdentaa toimintaansa vaikuttavasti.

Tietoa työn psykososiaalisista ja kognitiivisista kuormitustekijöistä saadaan monesta lähteestä, kuten riskinarvioinnista, työhyvinvointikyselyistä, kehityskeskusteluista, arkisista keskusteluista työpaikalla. Tietoa kertyy erityisesti esihenkilöille. Jo valmiiksi kerätyn tiedon hyödyntäminen työpaikkaselvityksessä on kustannustehokasta ja välittää henkilöstölle viestin siitä, että heitä on kuultu. Se auttaa myös kohdentamaan työpaikkaselvityksen tiedonkeruuta työpaikan kannalta olennaisiin kysymyksiin. 

Jatkuvan ja tehokkaan riskinarvioinnin edellytyksenä on kattava riskinarvioinnin työkalu, joka sisältää myös psykososiaalisten ja kognitiivisten kuormitustekijöiden arvioinnin. Edellytyksenä on myös esihenkilöiden osaaminen työkalun käytössä ja siihen varattu riittävä aika. 

Toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan.  Psykososiaalisten ja kognitiivisten kuormitustekijöiden arviointia tehdään jatkuvana toimintana. 

Työterveyshuollon sairaanhoidon palveluiden käyttöön liittyy monia käytännön kysymyksiä, jotka saattavat olla selviä niille, jotka laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelmia, mutta epäselviä sekä henkilöstölle että osalle esimiehistä.

• Mitä palveluja kuuluu meidän organisaation työterveyshuollon sopimukseen?
• Mitkä palvelut eivät kuulu sopimukseen?
• Mitä palveluja voin käyttää työaikana?
• Mitä palveluja käytän omalla ajallani?

Näihin asioihin vaikuttavat työterveyshuollon toimintaohjelman ja sopimuksen lisäksi myös erilaiset työehtoihin liittyvät sopimukset sekä organisaation omat totutut toimintatavat. Koska vaikuttavia asioita on monia, on yksittäisen työntekijän hyvin hankalaa olla tietoinen kaikista näistä. Myöskään esimiehet eivät aina ole tietoisia kaikista yksityiskohdista. Tarvitaan siis käytännön työväline, johon on selkeästi kirjattu ratkaisut yleisimpien tapausten osalta. Näin tuetaan esimiestä omassa työssään ja luodaan edellytykset henkilöstöä mahdollisimman tasa-arvoisesti kohtelevalle toiminnalle.

Työterveyshuollon palveluita voidaan kuvata nelikentän avulla, johon jaotellaan työterveyshuollon palvelut sen mukaan kuuluvatko ne työterveyshuollon sopimukseen ja voiko niitä käyttää työajalla vai omalla ajalla.

Kuva. Esimerkki nelikentästä palveluiden hahmottamiseksi. 

Varsin usein työpaikkaselvitys ja työpaikan riskinarviointi ovat toisistaan erillisiä prosesseja. Työpaikkaselvityksen tekee työterveyshuolto, työpaikan riskinarviointiprosessista vastaa puolestaan työsuojeluorganisaatio. Molemmat tähtäävät kuitenkin työpaikan työolosuhteiden arvioimiseen, parantamiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Kumpikin prosessi ja toimija hyötyisivät varmasti toisen osapuolen osaamisesta ja näkökulmasta. Työterveyshuollon vahva terveydellisen merkityksen arvioinnin osaaminen yhdistyy hyvin työsuojelun riski- ja altiste-osaamiseen.

Tekemällä yhteistyötä voidaan siis hyötyä erilaisesta osaamisesta sekä luoda paremmat edellytykset onnistuneille kehittämistoimenpiteille. Yhteistyössä on voimaa!

Tarkastuslista työsuojeluyhteistyö työpaikkaselvitysprosessissa

Tarkista että seuraavat edellytykset toteutuvat:

1. Työsuojelu on mukana toimintasuunnitelmapalaverissa ja on osaltaan täyttänyt ”Toimintasuunnitelmapalaveriin valmistautuminen”- lomakkeen. Toimintasuunnitelmapalaverissa tehdään suunnitelma tulevista työpaikkaselvityskohteista.
2. Työsuojelu osallistuu työpaikkaselvityksen suunnitteluun (ajankohta, työnjako, tarvittavat esitiedot, ym).
3. Työsuojelu tarkistaa, että ko. yksikkö on päivittänyt tekemänsä riskinarvioinnin, jonka työterveyshuolto saa käyttöönsä ennen työpaikkaselvitystä. Muut tarpeelliset dokumentit, kuten tapaturmailmoitukset ja kemikaaliluettelon, työsuojelu toimittaa esimiehen kanssa työnjaosta sopien työterveyshuollon käyttöön.
4. Työsuojelu on mukana työpaikkaselvityskäynnillä tuoden esille omia havaintojaan.
5. Työpaikkaselvityksen palautetilaisuudessa on työsuojelu mukana osallistumassa yhteisen jatkosuunnitelman tekemiseen ja ottamassa hoitaakseen työsuojelulle luontevasti kuuluvia asioita.
6. Työsuojelu toteuttaa työpaikkaselvityksen seurannan työpaikalla. Seurantakäynti on parasta toteuttaa henkilökuntapalaverissa. Myös puhelu esimiehelle tai kirjallinen seuranta ovat mahdollisia. Tapaamisessa voi hyödyntää valmista pohjaa, jota käyttäen laaditaan seurannasta muistio jaettavaksi työsuojeluun, työpaikalle ja työterveyshuoltoon.

Kuvaus työpaikkaselvityksen tekemisestä yhteistyössä

Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat aktiivisina toimijoina työpaikkaselvityksen kaikkiin vaiheisiin. 

1. Ennen työpaikkaselvitystä: Toimintasuunnitelmapalaverissa, työpaikkaselvityskohteita sovittaessa työsuojelu tuo havaitsemiaan tarpeita esille. Lisäksi työsuojelu tekee ennen työpaikkaselvitystä riskinarvioinnin työntekijöiden ja esimiesten kanssa ja se lähetetään edeltävästi työterveyshuoltoon. Työsuojelu voi myös kerätä kemikaaliluettelot ym. asiakirjat. Työsuojelu on mukana työpaikkaselvityksen suunnittelussa työterveyshuollon kanssa sopien työnjaosta, aikataulusta, jne. 
2. Työpaikkaselvityskäynti: Työsuojelu on mukana työpaikkaselvityskäynnillä tuoden esille omia havaintojaan ja huolenaiheitaan. 
3. Palautetilaisuus: Työpaikkaselvityksen palautetilaisuudessa työsuojelu ottaa toteutettavakseen yhdessä suunniteltuja jatkotoimia. Työsuojelu toteuttaa ja on muidenkin tukena suunnitelmien toteuttamisessa, esimerkiksi sopivien työvälineiden hankinnassa. 
4. Seuranta: Työsuojelu sopii työpaikkaselvityksen seurannan yhdessä esimiehen ja työpaikan kanssa (käynti paikan päällä, puhelu tai kirjallinen täydennys muistiopohjaan). Seurantatapaamisesta laaditaan valmista pohjaa käyttäen muistio, joka jaetaan niin työpaikalle, työsuojeluun kuin työterveyshuoltoon.