Ammattiastmaa ja -nuhaa aiheuttaville tekijöille työssään altistuvien terveystarkastusohjeet

Herkistävien tekijöiden aiheuttaman ammattiastman ja -nuhan riskiammatteja ja aineita. Ammattinuhaa aiheuttavat kaikki IgE välitteistä herkistymistä aiheuttavat sekä osa taulukon kemikaaleista.

*= Terveystarkastusten tarve arvioidaan perustuen käytettyihin puhdistusaineisiin ja  siivoustehtäviin.  Toimistotilojen siivoaminen ei yleensä aiheuta merkittävää sairastumisen vaaraa toisin kuin esim. teollisuustilojen, meijereiden, teurastamoiden ja sairaaloiden siivoaminen.

**= ammattiastma kehittyy yleensä vain töissä, joissa altistutaan suurille ilmapitoisuuksille epoksiyhdisteitä, kuten ruiskumaalauksessa tai putkipinnoituksessa, ***= mm. kovettumattomien uretaanihartsien ainesosa

Uusien suositusten mukaan terveystarkastuksia tehdään aiempaa tiheämmin.

• Alkutarkastus tehdään vastaanottokäynnillä työsuhteen alussa.
• Määräaikaistarkastuksia suositellaan tehtäväksi ensimmäisen kolmen vuoden aikana vuosittain ja myöhemmin 1-3 vuoden välein. Esimerkiksi kysely voidaan toteuttaa vuosittain ja työterveyshoitajan ja -lääkärin tarkastus kolmen vuoden välein.
• Määräaikaistarkastuksia suositellaan tehtäväksi ensimmäisen kolmen vuoden ajan 6 kuukauden välein ja myöhemmin kerran vuodessa, jos työntekijällä on:
  • allergisen nuhan tai sidekalvotulehduksen oireita useille eri ympäristöallergeeneille (siitepölyt, eläinten hilse...)
  • todettu herkistyminen työssä käytetylle aineelle
  • työhön liittyviä allergiseen nuhaan sopivia oireita tai
  • aiemmin todettu astma. Tällöin osa terveystarkastuksista voidaan korvata oirekyselyllä. Tupakointi, atooppinen ihottuma tai yksittäiset allergiat eivät ole syy tehdä terveystarkastuksia tavanomaista useammin.

• Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän altistumineni työssä oleville astmaa ja nuhaa aiheuttaville aineille. Työntekijälle kerrotaan työssä olevista ammattiastmaa ja -nuhaa aiheuttavista aineista ja kannustetaan oikeanlaisiin työtapoihin ja tarvittaessa suojainten käyttöön, jotta altistumista voitaisiin vähentää. Tarkastuksia tekevät hoitajan ja lääkärin on tiedettävä kyseissä työssä olevat astmaa aiheuttavat aineet ja se.  miten potilas altistuu niille ja suojautuuko hän riittävästi.
• Työntekijöitä neuvotaan terveysriskeistä ja kehotetaan hakeutumaan heti tutkimuksiin, mikäli pitkittyneitä hengitystieoireita tai iho-oireita ilmenee.  Usein oireet alkavat työssä esiintyvällä aivastelulla ja valuvalla nuhalla.  Myöhemmin kehittyy astmaan sopivaa hengenahdistusta, yskää ja hengityksen vinkunoita, joita voi esiintyä myös työpäivien jälkeen iltaisin ja vapaapäivinäkin. Toisinaan nuhaoireita ei kuitenkaan esiinny.
• Hengitystieoireiden selvittäminen on tärkein tapa tunnistaa ammattinuha- ja astmaepäilyt. Oireet voidaan selvittää terveydenhoitajan tai lääkärin haastattelulla. Voidaan myös käyttää lyhyttä oirekyselyä, jota voidaan täydentää suullisella haastattelulla tai käyttämällä pitkää oirekyselyä. Lisäksi kysytään, esiintyykö allergiseen alveoliittiin viittaavaa kuumeilua, tahatonta laihtumista tai suorituskyvyn alenemista. Mikäli työntekijällä esiintyy uusia tai aiemmin selvittämättömiä hengitystieoireita, varataan hänelle työterveyslääkärin vastaanottoaika. Jos käytetään kyselyitä, niissä on ilmoitettava, että uusien oireiden ilmetessä tehdään tarkempia selvityksiä työterveyshuollossa.
• Spirometria ja bronkodilaatiokoe:
  • Alkutarkastuksessa, jos työntekijällä on astmaan viittaavia oireita tai hänellä on aiemmin todettu astma, joka on oireillut kouluikäisenä tai myöhemmin.
  • Määräaikaistarkastuksissa hyvin herkästi, jos työntekijällä on astmaan tai ammattinuhaan sopivia oireita tai muutoin syntyy epäily astmasta.
• Työntekijälle, joka on sairastanut astmaa jo ennen töiden aloittamista ja astma on vaikeutunut altisteisessa työssä.
• Alku- ja määräaikaistarkastuksissa harkittavaksi erityisryhmille, vaikkei olisi oireita:
  • Maanviljelijät
  • Jos arvioidaan ettei oireiden selvittäminen onnistu luotettavasti: esimerkiksi puutteellisen kielitaidon tai huonon oireiden tunnistamisen vuoksi
• Ihopistokokeet tai seerumin spesifin IgE:n määrittäminen:
  • Oireettomille työntekijöille ei suositella herkistymisen selvittämistä tavanomaisille työssä oleville allergeeneille, kuten jauhopölyt ja eläinepiteelit.
  • Oireisten työntekijöiden herkistymistä voi selvittää harkinnan mukaan. Herkistymisen kattava selvittäminen vaatii erikoissairaanhoidon tutkimuksia, esimerkiksi testaamista työpaikalla käytetyillä aineilla. 
  • Työpaikoilla, joissa useat työntekijät altistuvat merkittävästi entsyymeille, happoanhydrideille tai platinalle, suositellaan harkittavaksi kaikkien altistuvien työntekijöiden ihopistokokeita tai spesifin IgE:n määrittämistä kyseisille aineille. Tutkimukset ovat aiheellisia esimerkiksi entsyymitehtailla tai käytettäessä suuria määriä happoanhydridi-kovetteita. Tarvittaessa kannattaa konsultoida Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Mikäli työntekijä on altistunut vastaaville aineille edellisissä työpaikoissaan tai opintojensa aikana, kannattaa harkita määritysten tekemistä myös alkutarkastuksessa.

Ammattinuha liittyy usein IgE-välitteistä allergiaa aiheuttaviin altisteisiin. Työhön liittyvä nuhaoire esiintyy usein ennen astmaoireita ja tarvittaessa on käynnistettävä tutkimukset ammattinuhaepäilyn vuoksi. Altistavaan työhön liittyvät välittömät aivastelu, nenän kutina, nenän valuminen ja joskus nenän tukkoisuus ovat tyypillisiä.

Ammattiastmaa on syytä epäillä, kun:

• työssä on altistumista astmaa aiheuttavalle tekijälle
• astma on alkanut tai aiemmin todettu astma on selvästi vaikeutunut kyseisessä työssä
• altistumisen alkamisesta oireiden alkuun on yleensä vähintään muutamien viikkojen viive

Ammattiastmalle tyypillistä on:

• yskä, limaisuus, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen,
• oireiden helpottuminen sairauden alkuvaiheessa vapaapäivinä tai pidempien vapaajaksojen aikana.
• oireiden liittyminen tietynlaisiin työtehtäviin tai työssä käytettyihin aineisiin osassa tapauksia. Kemikaalit ja entsyymit voivat aiheuttaa välittömiä tai viivästyneitä reaktioita ja oireet voivat ilmetä vasta useiden tuntien kuluttua altistumisesta esimerkiksi öiseen aikaan. Työntekijöiden kyky tunnistaa astmaoireita ja niiden liittymistä työhön on vaihtelevaa. Ammattiastman alkuvaiheessa pahimmat oireet voivat esiintyä fyysisen rasituksen yhteydessä.

Astman perusselvitykset tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.

PEF-työpaikkaseuranta on aiheellista toteuttaa varhaisessa vaiheessa epäiltäessä herkistymisen aiheuttamaa ammattiastmaa. Ammattitautiepäilyt lähetään erikoissairaanhoidon tutkimuksiin riippumatta PEF-työpaikkaseuranta löydöksestä, sillä kaikissa ammattiastmoissa seurannassa ei todeta tyypillisiä löydöksiä. IgE-välitteistä allergiaa työn altisteille voi harvoin tutkia kattavasti työterveyshuollossa ja selvitykset voi jättää erikoissairaanhoitoon. 

Lue lisää PEF-työpaikkaseurannasta

Ammattitautitutkimusten käynnistäminen:

• Tarvittaessa tehdään lähete keskussairaalan tai yliopistosairaaloiden työlääketieteen/ keuhkosairauksien/ korva-, nenä- ja kurkkusairauksien poliklinikalle tai Työterveyslaitokselle.
• Jos epäillään isosyanaattien, happoanhydridien tai entsyymien aiheuttamaa ammattiastmaa tai -nuhaa tai ärsytysastmaa tai -nuhaa, potilas voidaan lähettää suoraan Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteeseen. 
• Ammattitautitutkimukset käynnistetään toimittamalla tapaturmavakuutusyhtiölle hoitokäyntiä koskevat merkinnät. Nykykäytännön mukaan E-lausunto laaditaan ainoastaan vakuutusyhtiön sitä erikseen pyytäessä.