Tunnista ja ehkäise ärsytysastmaa työterveyshuollossa

• metalli- ja kaivosala 
• kemianteollisuus 
• puu- ja paperiteollisuus 
• maatalous 
• rakennusala 
• kuljetusala 
• elintarvikeala 
• ärsytysastmaa esiintyy myös teollisuus- ja laitossiivoojilla 

Useimmat voimakkaasti ärsyttävät kemikaalit on merkitty selkeästi:  

• Vaarasymboli syövyttävä ja vaaraluokitus ihoa syövyttävä, luokka 1A–1C (Skin Corr 1A–1C)  ja/tai 
• Vaarasymboli hapettava ja vaaraluokitus hapettava neste/kaasu, luokka 1 (Ox Gas/Ox Liq 1)

Syövyttävä ja hapettava vaarasymbolit

• Työpaikalla tai alalla on todettu ärsytysastmaa 
• Työntekijöillä esiintyy silmien, nenän tai kurkun ärsytysoireita, nenäverenvuotoa, yskää tai hengenahdistusta liittyen prosessipäästöihin tai tiettyihin työvaiheisiin tai alueisiin 
• Käytössä on syövyttäviä tai hapettavia kemikaaleja ja on mahdollista, että niitä pääsee työntekijöiden hengitysilmaan
• Ärsyttäviä aineita sisältävät prosessipäästöt ovat mahdollisia 
• Aineet voivat palaa tai kuumentua liiallisesti 
• Työpaikan ilmassa on todettu korkeita pitoisuuksia ärsyttäviä aineita, kuten kahdeksan tunnin HTP-tason lähellä olevia tai niitä ylittäviä pitoisuuksia
• Työolosuhteet ovat puutteelliset, esim. huono ilmanvaihto, vääränlaiset tai puuttuvat hengityksensuojaimet

Käytäthän hyväksesi myös alla olevia luetteloita ärsytysastman aiheuttajista ja tyypillisistä altistumistilanteista.  

Kaikki taulukon oikeassa sarakeessa mainitut aineet voivat aiheuttaa sekä äkillistä että toistuvaa ärsytysastmaa erityyppisissä töissä. Tästä taulukosta löydät tärkeimpiä esimerkkejä. 

Äkillisen ärsytyksen aiheuttama astma

* Raskas teollisuus viittaa kemian-, sellu-, metalli- ja kaivosteollisuuteen  

Toistuvan ärsytyksen aiheuttama astma

On tärkeää, että arvioit voivatko hengitysteitä ärsyttävien aineiden pitoisuudet ylittää HTP-tason tai olla lähellä tasoa työntekijän hengitysvyöhykkeellä. Arvioithan terveydellistä merkitystä näiden tietojen perustella.

1. Hyödynnä työpaikan riskinarviointia ja muita työpaikalta saatavia tietoja

• Esim. käyttöturvallisuustiedotteet, tiedot kemikaalien käyttömääristä ja työhygieenisten mittausten tulokset
• Tarkenna saatuja esitietoja työpaikkaselvityksessä

2. Huomioi altistumisen määrä ja altistumisreitit

• Pohdi aineiden käsittelymääriä, työtilan kokoa, päästölähteen tyyppiä ja sijaintia suhteessa työntekijöihin 
• Mikä on aineiden haihtuvuus tai pisaroitumiskyky sekä niiden mahdollisuus levitä tilassa?

3. Arvioi altistumistasoa työpaikan työhygieenisten mittausten sekä kaasunilmaisimien ja hälyttymien tietojen avulla, jos mahdollista

• Suosittele tarvittaessa uusia mittauksia, jotka edustavat pitoisuuksia työntekijän hengitysvyöhykkeeltä.

4. Huomioi prosessihäiriöt

• Prosessihäiriöihin kuuluvat mm. prosessivuodot ja huoltotilanteet ja muu pitoisuuksien vaihtelun mahdollisuus  
• Muista, että häiriö- ja huoltotilanteissa altistuminen on mahdollista myös suljetussa työpaikan prosessissa

5. Varmista asianmukainen suhtautuminen kiinteiden ja kannettavien kaasunilmaisimien hälytyksiin

• Muista myös varmistaa hälyttimien käyttötaidot ja säännöllinen huolto 
• Jos työntekijät eivät käytä hengityksensuojaimia jatkuvasti, laitteiden hälytysrajat tulee asettaa riittävän matalaan pitoisuuteen, esim. HTP-arvojen alapuolelle. Näin työntekijät ehtivät suojautua

6. Varmista toimintaohjeet prosessihäiriön varalle työpaikalla

• Arvioi ovatko hengityksensuojaimet asianmukaiset
• Onko työntekijät perehdytetty hengityssuojainten käyttöön ja käytetäänkö niitä riskityössä
• Ohjaa tarvittaessa työnantajaa konsultoimaan suojainasiantuntijoita

7. Tiivistä yhteistyötä työpaikan kanssa, jos todetaan tai on aiemmin todettu ammattitauteja

• Koskee myös työpaikkoja, joissa esiintyy selviä ärsyttäviin kemikaaleihin liittyviä oireita
• Arvioi yhteistyössä työpaikan kanssa sairastumisiin liittyvät altistumistilanteet, prosessit ja työtehtävät
• Tavoitteena on altistumisen vähentäminen ja muiden työntekijöiden sairastumisen ehkäiseminen

Alkutarkastus tulee tehdä aina, kun työssä altistutaan hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville tekijöille, mutta määräaikaistarkastuksia suositellaan ärsytysastman tunnistamiseksi vain suuressa riskissä oleville työntekijöille.

Muiden kuin suuren riskin työntekijöiden terveystarkastuksiin voidaan liittää hengitystieoirekysely, jos määräaikaistarkastuksia tehdään muista syistä johtuen (esim. melu tai vuorotyö).

Ärsytysastman riski on suuri prosessi-, huolto- ja asennustyöntekijöillä, jotka työskentelevät metalli- ja kaivosalalla, kemian teollisuusuudessa sekä paperi- ja selluteollisuudessa.

Tarkastuksia voi tehdä suuren riskin aloilla muillekin työntekijöille, joiden arvioit altistuvan prosessipäästöille tai voimakkaasti hengitysteitä ärsyttäville aineille samassa määrin kuin prosessi-, huolto- ja asennustyöntekijät.

Suuren riskin aloilla työskenteleville voi olla perusteltua liittää alku- ja määräaikaistarkastuksiin spirometria- ja bronkodilaatiokoe.

 

Muista terveystarkastuksessa ainakin nämä asiat:

• Kerro työhön liittyvistä terveysriskeistä ja hyvän työhygienian merkityksestä
• Varmista, että työntekijää on ohjattu oikeisiin työtapoihin ja asianmukaiseen suojainten käyttöön
• Työntekijän on osattava käyttää kaasuhälytintä, jos sellainen on työpaikalla käytössä ja hänellä on oltava toimintaohjeet hälytysten ja prosessihäiriöiden varalle
• Ohjaa työntekijää ottamaan yhteys työterveyshuoltoon, jos hänelle kehittyy hengenahdistusta, hengityksen vinkumista, rasituksen siedon alenemista tai useita viikkoja kestänyttä yskää

Tee alkutarkastus ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden sisällä työn aloittamisesta.

1. Selvitä  työntekijän sairaushistoria, erityisesti hengitystiesairaudet
2. Kartoita hengitystieoireet astmaoirekyselyllä tai haastattelulla
3. Tee spirometria- ja bronkodilaatiokoe työntekijöille, joilla:  

• esiintyy hengitystieoireita tai oireita ei voida luotettavasti selvittää  
• on aiemmin todettu astma tai muita keuhkosairaus  
• joilla on suuri riski altistua ärsytysastmaa aiheuttaville tekijöille 
• jokaiselle suuressa riskissä olevalle työntekijälle 

1. Tee määräaikaistarkastus  1–3 vuoden välein 
2. Hengitystieoireet kartoitetaan hengitystieoirekyselyllä tai haastattelulla
3. Tee spirometria- ja bronkodilaatiokoe työntekijöille, joilla 

• esiintyy vähäisiäkin hengitystieoireita tai oireita ei voida selvittää luotettavasti
• on aiemmin todettu astma tai muita keuhkosairauksia
• jokaiselle suuressa riskissä olevalle työntekijälle.

4. Tulkitse spirometria ja vertaile sitä aiemmin otettuun spirometriakokeeseen.

• Jos ennen avaavaa lääkettä tehty FEV 1 % -viitearvosta luku alenee vähintään 15 prosenttia, on tapahtunut merkittävä muutos
  
   

Kun riskialalla työskentelevälle henkilölle tai työntekijälle, joka voi altistua korkeille pitoisuuksille hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäviä aineita kehittyy astmaoireita, on aina epäiltävä ärsytysastmaa.

Astman alkaminen voi liittyä kertaluonteiseen tai toistuvaan altistumiseen. Astmaoireiden alku on läheisessä ajallisessa yhteydessä altistumiseen. Oireet alkavat välittömästi tai yleensä muutamien viikkojen kuluessa.

Toistuvan altistumisen aiheuttamassa ärsytysastmassa on voinut esiintyä toistuvia altistumispiikkejä pidemmän aikaa, joskus jopa vuosia.

Kirjaathan huolellisesti ylös tiedot altistumistapahtumasta tai tapahtumista ja potilaan oireista sekä niiden ajallisesta ilmenemisestä. 

Hallitsevin oire on yleensä yskä. Lisäksi esiintyy rasituksen siedon alenemista, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Potilaalla voi myös ilmetä ihon, silmien ja ylähengitysteiden ärsytysoireita.

Lievää astmaa sairastavat sopivat yleensä kaikkiin töihin.

• Kiinnitä huomiota turvallisten työtapojen ohjaukseen ja liiallisen hengitystiealtistumisen välttämiseen
• Riskialalla työskentelevän henkilön astmaa on tärkeää seurata vuosittain työterveyshuollossa
• Jos astman hallinta heikkenee, mietithän työhön sopivuutta uudelleen

Työntekijät, joiden astma on säännöllisestä runsaasta lääkityksestä huolimatta huonossa hallinnassa

• Käypä hoito -suosituksen taso kolme tai neljä
• Henkilö ei sovellu töihin, joissa esiintyy runsaasti pölyjä, käryjä tai muita astmaa pahentavia tekijöitä
• Ennen lopullista kannanottoa arvioi, liittyvätkö oireet varmasti astmaan ja voisiko astman hoitoa tehostaa ja työolosuhteita parantaa

Arvio työkyvystä ja sopivuudesta työhön on aina yksilöllinen. On tärkeää, että arvio ammattitaudista tehdään yhteistyössä työterveyslääkärin ja keuhkolääkärin kanssa.

Riskinarvio tehdään yhteistyössä työpaikan kanssa. Usein järjestetään myös työterveysneuvottelu. Työhön sopivuuden arvioon vaikuttavat astman vaikeusaste, hengitysteiden toimintakokeiden tulokset ja jäljellä olevan työuran pituus.

Ammattitaudiksi todetussa ärsytysastmassa työntekijä voi yleensä palata aiempaan työhönsä, jos

• riski uudelle liialliselle altistumiselle hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille on pieni
• työntekijän astma on hallinnassa lääkehoidolla ja hänen suorituskykynsä riittää työhön

Kun ammattitauti on todettu, on astmaa seurattava säännöllisesti. Jos työntekijä jatkaa altistavassa työssä, on hänen työkykyään tarpeen seurata työterveyshuollossa. 

• Tarvittaessa soita 112 ja anna ensiapua
• Varmista, etteivät työpaikan työntekijät enää altistu ja huolehdi altistuneiden ensiavusta, esim. hätäsuihku ja silmien huuhtelu
• Ohjaa työntekijät, joilla esiintyy vaikeampaa hengenahdistusta päivystyspoliklinikalle. Pelastustoimi arvioi oikean hoitopaikan
• Hengenahdistus on lievää vaikeampaa, kun
  • oire on jatkuva tai lähes jatkuva
  • oire ilmenee levossa tai vähäisessäkin rasituksessa
  • hapenloppumisen tunne on voimakasta tai hengitystiheys on lisääntynyt
• Muut oireita saaneet työntekijät tutkitaan työterveyshuollossa
  • Kirjaa heidän sairauskertomuksiinsa mille aineille he ovat altistuneet, kuinka kauan altistuminen kesti ja milloin altistuminen tapahtui
  • Kuvaa lisäksi altistumistilanne ja kirjaa työntekijän oireet sekä niiden alkaminen suhteessa altistumiseen
• Tapaturmatilanne voi aiheuttaa henkisen stressireaktion. Huolehdithan myös stressireaktion hoidosta
• Mieti, onko altistuneilta tarpeen ottaa talteen kokoveri- ja virtsanäyte:
• Konsultoi tarvittaessa Työterveyslaitoksen biomonitorointi- tai muita asiantuntijoita, puh. 030 474 3300 (ma–pe klo: 9–14)

• Tavanomaiset hengitystieoireet ovat yskä ja hengenahdistus. Lisäksi voi esiintyä nielun, nenän ja silmien ärsytysoireita
• Aloita hengitettävä suuriannoksinen kortikosteroidi (mielellään aerosolimaisella annostelijalla, esim. siklesonidi 160ug 2hvx4 tai beclometasoni 100ug 4hvx4
• Lääkitystä jatketaan suurella aloitusannoksella vähintään viiden vuorokauden ajan ja kunnes on tutkittu spirometria bronkodilaatiokokeella
• Ohjelmoi spirometria bronkodilaatiokokeella ja PEF-vuorokausiseuranta, jotka voidaan tehdä lääkityksen aikana
• Sovi seurantakäynti 1–2 viikon kuluttua
• Potilaan kliininen tilanne ja tutkimuslöydökset vaikuttavat jatkohoitoon
• Metakoliinialtistuskoe on pyrittävä tekemään oireisille mahdollisimman pian
• Jos oireet jatkuvat, seuraa alta löytyvää ohjetta Miten tutkia ärsytysastmaepäilyä
• Muistathan myös ohjeet työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön